Valitettavasti tämä Kari Kuijalan säveltämä ja Pertti Mäenpään sanoittama KAUNEIMMAT RUUSUT kuuluu niihin lauluihin, joita ei kohtalaisesta suosiostaan huolimatta ole nuottimuodossa koskaan julkaistu. Nyt pitäisi Rautjärvellä löytää joku sovitustaitoinen ihminen, joka levyltä kuuntelemalla pystyisi tekemään kuorosovituksen nuotit.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Eduskunnan kirjaston kokoelmissa on teos:
The U.S. legal system. Vol. 1, Acquittal-Jurisdiction / edited by Timothy L. Hall
2004 : Salem Press. ISBN 1-58765-189-0.
https://finna.fi
s. 77 – 83 selostetaan Bail System –käytäntöä.
Oikeustraditio pohjautuu englantilaiseen lakiin. Sittemmin on muotoutunut amerikkalainen Bail System. Takuita on eri tyyppisiä.
”Individuals are expected to return for their subsequent court appearence to have the amonut of bail to returned to them.”
Käsittääkseni takuuta vastaan vapaaksi päästetyn on palattava hänelle määrättyyn oikeuden istuntoon saadakseen takuusumman takaisin. Takuu on siis nimenomaan siitä, että hän palaa oikeudenkäyntiin.
Veronpalautukset ovat verotonta tuloa. Veronpalautuksia voidaan kuitenkin joissain tilanteissa käyttää ennestään maksamattomien tai verotuksen päättymisen jälkeen erääntyvien verojen maksamiseen: https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/maksaminen/veronpalautukset/veronp…
Asiaa on kysytty aikaisemminkin. Vastauksia voit lukea Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteeshttp://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita hakuruutuun nimet ja tee haku.
Kopioin sinulle osan aikaisemmin annetusta vastauksesta tähän:
"Onni lienee vanhepien tunteita pojan syntymän johdosta kuvastava nimi. Nimen voi käsittää myös onnellisen elämän toivotukseksi lapselle. Se voi myös olla lyhennelmä sanasta onnellinen, jolloin sen vastineita olisi latinan Felix (muistathan Mika Waltarin kirjan Feliks onnellinen) ja kreikan Makarios."
"Ilmari on muotoutunut kantasanasta 'ilma'. 1551 Psalttarissa mainitaan jo hämäläisten epäjumala Ilmarinen. Kalevalassa seppä Ilmarinen oli yksi eepoksen sankareista. Ensimmäinen...
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä.
Olen yli 20 vuotta tehnyt Eduskunnan kirjastolle kirjahankintoja. Näiden vuosien aikana en ole kertaakaan kohdannut minkäänlaista ideologista tai poliittista painetta hankintojen tekemiseksi tai kirjojen poistamiseksi.
Historian aikana tällaista toki joskus on voinut tapahtua. Toisen maailmansodan jälkeen - Pariisin rauhansopimuksen mukaisesti - yleisön saatavilta poistettiin Neuvostoliittoon kriittisesti suhtautuvaa kirjallisuutta. Tiedetään, että tuolloin Eduskunnan kirjastolle kaavailtiin yhteiskunnallista tehtävää, jonka perusteella se olisi vastannut neuvostovastaisen kirjallisuuden poistoista niin suomalaisista kirjastoista kuin kirjakaupoistakin.
Tämä valtioneuvoston...
Kysymykseesi ei ole helppo vastata. Listaukset kuuluisista vammaisista ihmisistä luettelevat fyysisesti vammaisia ja kuuroja tai sokeita ihmisiä. Joukosssa mainitaan usein todennäköisesti autismin kirjolla olleet Lewis Carroll ja Albert Einstein.
Kirjassa Vammaisuus : Johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan (Simo Vehmas, 2005) kerrotaan Raamatun ja kuuluisien kreikkalaisten filosofien suhtautumisesta vammaisiin, mutta nimiä ei juuri mainita – paitsi Julius Caesar, jolla oli epilepsia.
Tässä joitakin linkkejä:
https://promocionales-integra.com/fi/maailman-kuuluisat-vammaiset-ja-he…
https://thl.fi/documents/470564/1669818/2_Jenni_Amu_Vammaispalvelujen-n…
https://historicengland.org.uk/research/inclusive-heritage/disability-h…
https...
Paavos barkbröLaromedel.fi -sivustolta löytyvät Skolmusik 2017 -konserttikappaleet tekstien kera. Karaoken ystäville ja muille kotitarvelaulajille kappaleista on tarjolla myös pelkät säestykset.Skolmusik 2017
Victor Hugon Kurjat-romaaniin perustuvan musikaalin sävelsi 1980-luvun alussa Claude-Michel Schönberg. Teos tunnetaan ranskankielisellä nimellä Les miserables, mutta sen yleisin esityskieli on englanti.
Musiikaalin lauluja on julkaistu nuottikokoelmina. Tuorein lienee tämä: Schönberg: Les misérables : selections fom the movie. (2012, ISBN 9781780388786). Myös vanhempia painoksia on kirjastojen kokoelmissa. Kaikissa niissä on laulutekstit englanniksi. Yksittäisiä lauluja musikaalista on julkaistu useissa kokoelmanuoteissa.
Suomeksi on julkaistu tiettävästi vain yksi laulu, "Mä muistan vanhaa haavettain", joka löytyy Suuren toivelaulukirjan osasta 21 sekä Suuri musikaalikirja -kokoelmasta.
Teos, jota haet on Teemu Saarisen kirjoittama Alkeisnoitumisen peruskurssi. Se on Otavan kustantama ja ilmestynyt v. 1993.
Kirjastoista sitä löytyy vielä kohtalaisesti, mm. Tampereen alueelta (PIKI-kirjastot) sekä Porvoon alueelta (Helle-kirjastot).
Kangasalan pääkirjaston käsikirjastossa on seuraavat matrikkelit: Suomen kirjailijat 1809 - 1916, Suomen kirjailijat 1917 - 1944, Suomen kirjailijat 1945 - 1970 sekä Suomen kirjailijat 1945 - 1980. Niissä on tarkimmat teosbibliografiat. Lehtikirjoituksista on maininta, että laajatuotantoisten ammattikirjoittajien lehtituotantoa ei ole poimittu mukaan. Matrikkelit on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, josta voi kysyä lisätietoja. Osoite on http://www.finlit.fi .
Katso esim. sivuja
http://www.pellervo.fi/otlehti/historia/43keskusliikkeid.htm
http://www.finfood.fi/finfood/ffom.nsf/waihesivut/B77EFB297F535DE3C2256…
Siivola, Hanna: Pula-ajan ruokahuolto kotirintamalla. Suomi 1939-1945. Ammattikoulun päättötyö. http://koti.mbnet.fi/siivola/sisallys.htm
Kallioniemi, Jouni: Kotirintama 1939-1945.
Polva, Anni: Elettiin kotirintamalla…Lehtiä päiväkirjastani.
Utrio, Meri ja Untamo: Pois pula, pois puute Kun kansa selviytyi.
Varastokirjasto on digitoinut vanhojen aikakauslehtien sisällysluetteloita.
Kotiliesi ja Puutarhalehti vuosilta 1939-1946 sisältänevät aiheeseen liittyviä artikkeleita. http://www.nrl.fi Klikkaa etusivulta: suomalaisten aikakauslehtien sisällysluetteloita. Kirjoita hakusanaksi esim....
Vuonna 2021 Uudenmaan asukkaista 7,6 % oli ruotsinkielisiä.
Tieto löytyy Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta, taulukosta 11ra -- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2021: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v…;
Ohjeita taulukon käyttöön: https://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/kayttoohjeet.html
Lars von Trierin tuottama 26-osainen tanskalaissarja Hiljaiset vedet (Morten Korch - Ved stillebækken, 1999-2000) esitettiin TV2:n ohjelmistossa 2.1.2000 alkaen. Tapahtumapaikkana on Tanskan maaseutu 1950-luvun alkuvuosina. Sarja pohjautuu tuotteliaan tanskalaiskirjailijan Morten Korchin romaaneihin.
Riitta Korhosen keväällä 2008 ilmestyväksi ilmoitetun Minä, Brita : Brita Kekkosen elämä -kirjan julkaisu on siirtynyt. Mahdollisesta uudesta ilmestymispäivästä ei ole annettu minkäänlaista arviota, mutta ainakaan vielä kirjan julkaisua ei ole ilmoitettu kokonaan perutuksi.
Jostain syystä runo kulkee netissä nimellä Eino Leinon juomalaulu. Leinolla ei kuitenkaan ole tämän kanssa muuta tekemistä kuin korkeintaan kiinnostus samaan asiaan... Runo on nimeltään Pieni episodi ja se alkaa "Monta päivää juotuaan / pessimisti tuskissaan / sanoi on jo..."
Runon on kirjoittanut Heikki Asunta (Mustaa ja kultaa, 1929). Se löytyy myös Jarkko Laineen toimittamasta kirjasta Putelille puhelen : viinavirsiä. Sanat saattavat hiukan vaihdella eri julkaisupaikoissa tai sävellyksissä. Lauluna tätä ovat esittäneet mm. Vesa-Matti Loiri, Matti Salminen ja Anneli Saaristo
Varsinaista hääaiheista laulukokoelmaa ei HelMet-kirjastoista löydy, mutta esim. Yhteis-lauluvihko II-kuoropartituuri sisältää tuon mainitsemasi Romanssin.
Yhteislauluvihko II ja sen sijaintitiedot voi tarkistaa HelMetissä (http://www.helmet.fi ). Kirjoita hakukukenttään teoksen nimi. Voit myös rajata materiaalin nuoteiksi.
Muutama muu ehdotus sopiviksi laulukokoelmiksi:
- Yhteislauluvihko 1
- Jos osaisi onnestansa / Chydenius, Kaj
- 75 Naiskuorolaulua
Naiskuorolle tarkoitettuja nuotteja löytyy HelMet-tietokannasta hakusanalla ”naiskuorot” ja rajaamalla materiaali nuoteiksi. Voit myös rajata kielen suomeksi.
Hieroglyfien arvoitus ratkaistiin Egyptistä vuonna 1799 löydetyn, Rosettan kiveksi kutsutun paaden mukaan. Siihen oli kaiverrettu sama teksti hieroglyfein, demoottisella kirjoituksella ja muinaiskreikaksi. Näistä muinaiskreikka oli ainoa, jota kyettiin vanhastaan tulkitsemaan, ja sen avulla löydettiin sekä hieroglyfien että demoottisen kirjoituksen avain.
Hieroglyfit ovat vanhin egyptiläinen kirjoitusmuoto. Niistä kehittyi sittemmin paremmin musteella kirjoittamiseen soveltuva hieraattinen kirjoitus ja edelleen demoottinen kirjoitus. Näillä kaikilla oli edelleen tehtävänsä: hieroglyfejä käytettiin etenkin kaiverretuissa teksteissä, hieraattista kirjoitusta uskonnollisissa ja demoottista maallisissa yhteyksissä. Kaikissa kolmessa...
Saksalaisten osalta netissä viitataan Gordon Williamsonin ja Darko Pavlovicin teokseen Grey Wolf: U-Boat Crewman of World War II. Teos ei ollut enää vapaasti saatavilla, mutta sitä oli referoitu sivustoilla seuraavasti: Toisen maailmansodan aikaisessa Saksassa sallittiin yleensä vain siistit viikset, mutta kenttäoloissa tästä sallittiin poikkeuksia. Sukellusveneiden miehistöt kasvattivat yleensä parrat palveluksen aikana, mutta heidän odotettiin ajelevan ne pois heti kun tultiin satamaan. Riippuu siis varmaan kuvanottohetkestä, minkälainen miehistön partatilanne on ollut.
Yhdysvaltain laivastossa palvelleiden odotettiin 1800-luvun lopulta 1960-luvun lopulle pitävän hiukset, parrat ja viikset lyhyinä ja siisteinä, mutta tähän oli...
Olette toisia serkkuja.Tässä on linkki englanninkieliseen artikkeliin, jossa on serkkutaulukko: https://www.familysearch.org/en/blog/cousin-chart (isoisoisä on englanniksi great grandfather)MyHeritage-sukututkimussivuston artikkelissa avataan asiaa sanallisesti:Serkkusi järjestysluku (ensimmäinen, toinen, kolmas) lasketaan lyhyimmän etäisyyden (sukupolvia) mukaan sinun tai serkkusi ja yhteisen esivanhempanne välillä.___Jos teillä on yhteinen isovanhempi, sukupolvietäisyytenne häneen on 2 ja se tekee teistä ensimmäiset serkuksetJos teillä on yhteinen iso-isovanhempi, teitä erottaa 3 sukupolvea, joten olette toisia serkkuja."Sukulaisuuksia on tarkasteltu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin, esim.:https://www.kirjastot.fi/kysy/...
