Kylläpä esitit vaikean kysymyksen. Lisäksi kysymyksesi voi tulkita kahdella tavalla: tarkoitatko ranskalaisten matkailua ulkomaille vai muunmaalaisten matkailua Ranskaan? No, niin tai näin, tieto tuntuu olevan kiven alla.
Suomalaisten matkailusta eri kohdemaihin löytyy jonkin verran tilastotietoa (mutta ei tietenkään kovin kaukaa historiasta; kuinkahan laajaa ajallista perspektiiviä etsit?) Esim seuraava tieto löytyy Tilastokeskuksen julkaisusta Matkailutilasto 2002:
Tilauslennoilla Suomesta matkustaneet... 1994-2001:
Ranskaan: 1994 10236; 1995 3102; 1996 10844; 1997 6017; 1998 1474; 1999 8124; 2000 2973; 2001 3778.
Samoin Tilastokeskuksen julkaisusta Suomalaisten matkailu 2001 löytyy erilaisia tilastoja kohdemaittain, mm. tietoa matkojen...
Eri tietokannoista löysin esim. nämä Ranskan miehitystä käsittelevät romaanit:
Anthony, Evelyn: Miehittäjän mahti
Barber, Noel: Jäähyväiset Ranskalle
Deforges, Regine: Rakkauden riemukaari, Sininen polkupyörä, Musta tango
Francis, Clare: Yötaivas
Harris, Joanna: Appelsiinin tuoksu
Joffo, Joseph: Älä tunnusta ikinä, poika
Keating, Barbara: Tyttäreni Ranskassa
McEwan, Ian: Sovitus
Modiano, Patrick: Kehäbulevardit
Nemirovsky, Irene : Ranskalainen sarja
Sartre, Jean-Paul: Les chemins de la liberté -romaanisarja (sarja alkaa Espanjan sisällissodasta)
Vercors: Meren hiljaisuus
Lisäksi ainakin Simone de Beauvoir käsittelee kaksiosaisessa romaanissaan Mandariinit elämää miehityksen jälkeisessä Ranskassa.
Voit itse hakea lisää aiheeseen liittyviä...
Suomen kielessä merkit voi tulkita eri kirjaimiksi, koska suomen kieli ei tunne Í -kirjainta. Käytännössä suomalainen ääntää molemmat merkit iinä.
Myös espanjan kielessä Í ja I ovat sama kirjain. Painomerkki jakaa vokaalin eri tavuun edellisen tai seuraavan vokaalin kanssa.
"Tavutuksesta: A, o ja e ovat vahvoja vokaaleja, i ja u heikkoja. Vahva + heikko vokaali tai kaksi heikkoa vokaalia kuuluvat samaan tavuun.
Jos yhtymässä on painomerkki, vokaalit kuuluvat eri tavuihin = Ma|rí|a."
https://espanjaa.wordpress.com/2011/09/25/1-aantaminen/
Runon nimi on "On, on niitä nähty" ja se löytyy Maaria Leinosen teoksesta Suven ja talven välimerkit. Kustantaja Kirjapaja vuonna 1992. ISBN: 951-625-092-0.
Hei !
Kirjastokortit vanhenevat noin kolmessa vuodessa eli niiden tiedot häviävät rekisteristä.Pin-koodia tarvitaan kun käyttää kirjastoa www.helmet.fi kautta, siellä voi itse mm muuttaa korttinsa tietoja, etsiä aineistoa ja varata, myös lainausautomaatilla kysytään koodia. Uuden kortin ja samalla pinin saat käymällä kirjastossa ja esittämällä kuvallisen henkilötodistuksen.
Internetistä löytyy yksittäisten terveydenhuoltolaitosten tilaluetteloja. Pohois-Karjalan keskussairaalan omaa tilaluetteloa kannattaa kysyä joko k.o. sairaalan tieteellisestä kirjastosta http://www.pkshp.fi/tieteellinen_kirjasto/paasivu.html tai hallinnosta.
Haagan terveysaseman hankesuunnitelma, jossa on yksityiskohtainen tilaluettelo löytyy osoitteesta http://www.hel2.fi/terveyskeskus/hela/Terveyslautakunta_2003/Esityslist… .
Kurjenlinnan sairaalan tilaluettelo on osoitteessa (liite) http://www05.turku.fi/ah/tervi/2005/1019014x/1249454.htm
Terveystieteiden MEDIC tietokannasta löytyi kolme sairaaloiden ilmanvaihtoa ja yksi tilasuunnittelua koskevaa viitettä:
Salumäki, Heikki, Sairaalatilojen uudistamisessa erityishuomio...
Pentti Sarpaneva vietti lapsuutensa kesät Pielaveden Säviäntaipaleella, äitinsä lapsuudenkodissa. Sarpanevan äidinisä oli kyläseppä, ja Sarpanevan taiteellisen kipinän kerrotaan syntyneen isoisän sepänpajassa.
Sarpaneva palasi Säviälle aina kuin juurilleen. Hän rakensi vuonna 1970 Pielavedelle Nilakan rannalle oman kesäpaikan siirtämällä sinne Hämeestä 1700-luvulla rakennetun luhtiaitan. Pielavedelle Sarpaneva pakeni maailman pinnallista menoa viimeisiin päiviinsä asti.
Lähde:
Koko kansan korut : Pentti Sarpaneva. WSOY, 2013
Joihinkin sukunimiin sisältyy alkujaan suvun lähtösijaa tai maaomistusta ilmaiseva osa: Von-prepositio tai von der ilmaisee jostakin tullutta tai kotoisin olevaa. Von der = von + der on feminiinin datiivi saksan kielessä. Jos paikannimi on itsessään substantiivi, jolla on suku, "von" voi edellyttää siihen liittyvää määräistä artikkelia, joka taipuu sijamuodossa.Kun prepositiota käytetään sukunimen edessä, se viittaa usein suvun aateliseen alkuperään, mutta ei aina. Monien saksalaisten aatelissukujen nimissä esiintyy kuitenkin edelleen von-etuliite, joka voi olla myös muodossa von der. Käytössä on myös zu; von und zu; vom; zum; vom und zum; von dem.Keskiajalla kantajansa asuinpaikkakuntaa ilmaissut von oli yleinen myös aatelittomien...
Pöyry-nimen taustaksi löytyy lähdekirjallisuudesta kaksi rinnakkaista teoriaa. Ralf Saxén on yhdistänyt laihialaisen talonnimen Pöyry muinaisskandinaaviseen miehen nimeen Biur. Karjalaista nimistöä tutkinut Viljo Nissilä puolestaan on selittänyt sukunimen Pöyry vastaavasta tukan laatua ilmaisevasta sanasta.
Koska Pöyry-nimen vahvimmat esiintymisalueet ovat vastaavasti jakautuneet kahtaalle Etelä-Pohjanmaalle ja Etelä-Savoon, ei ole mahdotonta sekään, että molemmat tulkinnat pitävät paikkansa: kenties läntinen ja itäinen Pöyry ovat saaneet alkunsa eri tavalla – toinen muinaisskandinaavisesta erisnimestä, toinen kantajansa tukan laatua kuvaavasta sanasta. Pöyry-sana tosin tunnetaan merkityksessä 'pörröinen tukka' myös pohjoisella...
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun kautta löytyvät väestötietojärjestelmään tallennettujen etu- ja sukunimien lukumäärät. Vanhimmat nimitiedot ovat 1800-luvulta. Tältä ajalta palvelusta ei löydy yhtään Carolin-sukunimistä henkilöä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kirjaston lähteistä tätä nimeä ei myöskään löytynyt.
Kielentutkija Pirjo Mikkonen kirjoittaa Suomen sukututkimusseuran sivuilla Suomen ruotusotamiesten lisänimistä. Ammatin nimi soldathan tarkoittaa sotilasta. Mikkosen mukaan Suomessa alettiin järjestää ruotujakolaitosta vuoden 1680 alussa. Tähän liittyen sotilaiden luetteloihin oli merkittävä ristimänimi, isän nimi ja liikanimi. Näitä liika- eli lisänimiä on sanottu sotilasnimiksi. Voisiko nimi Carolin...
Kirjoitin HelMet-hakuun seuraavan rimpsun: 1980-luku aikuistuminen Helsinki. Arvasin (toivottavasti oikein) että etsitään suomenkielisiä teoksia. Vastaukseksi tuli seuraavia kaunokirjoja: Lähiöoksennus, Betoniyö, Älä käy yöhön yksin, Tytöt. Tietokirjoja (vähän eri hakusanoilla piti näitä etsiä): City on sinun : kuinka uusi kaupunkikulttuuri tuli Helsinkiin, Hip-hoppareita, lähiöläisiä ja kultturelleja : nuorisoryhmistä 80-luvun lopun Helsingissä / Jaana Lähteenmaa. 1990-lukua koskeva kaunoteosten haku ei tuottanut vastauksia samalla haulla kuin 1980-lukuun liittyvä haku. Kokeilin sitten hakua 1990-luku nuoret Helsinki ja sain seuraavia kaunokirjoja: Tom Tom Tom, Jalkapallotaivas, Lucky Dan. Tietokirjat: City on sinun : kuinka uusi...
Merikartan mukaan Louhunsalmi olisi sillan kohdalla 18 metriä syvä. Saman lukeman antaa Karttakeskuksen Peruskartta. Syvyyskäyriä voi tutkia myös netissä Maanmittauslaitoksen Kansalaisen karttapaikka -palvelussa. Siellä lukemaksi tulee vain 14 metriä.
Lähteet:
Merikartta J: Vesijärvi ja Päijänne. Saatavuus Jyväskylän kaupunginkirjastossa: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=avlib&previd=fullt&celi=41800&doci=28…
Peruskartta 1:20000 [3212 04]: Säynätsalo. Saatavuus Jyväskylän kaupunginkirjastossa: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=avlib&previd=fullt&celi=41751&doci=26…
Kansalaisen karttapaikka: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=435…
Kirjastoilla on omat vaihtelevat tapansa luokitella kirjoja. Edes esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston sisällä luokat eivät ole yhtenäisiä vaan vaihtelevat kirjastoittain. Usein isoissa kirjastoissa on enemmän kaunokirjallisuuden luokkia kuin pienissä, koska suuressa kirjastossa pienempiinkin luokkiin voi tulla kohtuullinen määrä kirjoja, kun taas pienessä kirjastossa ei muutaman kirjan sisältäviä luokkia välttämättä kannatta luoda.
Kaunokirjallisuuden asiasanasto Kaunokissa (http://kaunokki.kirjastot.fi) ”trillerit” ei ole virallinen asiasana, vaan sen sijaan käytetään termiä ”jännityskirjallisuus” tai ”jännityselokuvat”. Siinä mielessä kyseessä ei ole ”virallinen” termi. Sana ”trilleri” esiintynee kai yleisemmin sellaisissa...
Toisen uhrin henkilöllisyyttä ei ole paljastettu, mutta hänen läheisille on ilmoitettu löydöstä. Tammikuussa ilmestynyt Yle Uutisten artikkeli kertoo näistä kahdesta löydöstä sekä muista kohteista jotka merkittiin mahdollisina paikkoina ruumiiden löytämiselle - Merenpohjassa Turun Airistolla saattaa olla useita ruumiita – KRP valmistelee nyt tutkimuksia | Yle Uutiset. Löytäneen vainajan katoamista ei ole yhdistetty Härmäläiseen tai mihinkään muuhun rikokseen. Poliisi kertoi että henkilö on kadonnut jo vuonna 1979, 15 vuotta ennen Ilpo Härmäläisen murhaa.
Kannattaa tutustua pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi) löytyviin viitteisiin arvoituksista. Tee asiasanahaku ja kirjoita hakusanaksi arvoitukset. Kirjoja voit kysyä lainaksi eri kirjastoista Helsingissä. Voit myös käydä lähikirjastossasi selaamassa paikalta mahdollisesti löytyviä arvoituskirjoja.
Sanonnalla ei ennusteta tulevaisuuden olevan valoisa, vaan uhkaava. Sanonnalla viitataan nahkojen käsittelyssä tarpeellisiin kuivausvälineisiin.
Sanonta on osa repliikistä kirjassa Tuntematon sotilas. Lause on alunperin kirjoitettu kersantti Penttisen sanomaksi ja kuuluu: "Ei niitä hanki pitele. Nahkurin orsilla tavataan."
Ilkka Remekselle ei ole yhtä selkeästi pääteoksiksi nostettavia kirjoja kuin monilla muilla kirjailijoilla. Esimerkiksi Ari Haasion teos ”Kotimaisia dekkarikirjailijoita” ei nosta mitään kirjassa esitellyistä Remeksen teoksista ylitse muiden, joskin siinä todetaan, että Remeksen esikoisromaani ”Pääkallokehrääjä” oli suomalaisen jännityskirjallisuuden kannalta merkittävä teos. Sen voisi hyvin laskea minustakin yhdeksi Remeksen tärkeimmistä teoksista.
Painosten lukumäärää tarkasteltaessa yksi Remeksen romaaneista nousee ylitse muiden: ”Ruttokellot”, josta on otettu Fennica-tietokannan mukaan perätä 18 painosta. Kirja herätti aikanaan keskustelua, kun silloinen ulkoministeri Erkki Tuomioja kritisoi sitä. Teos sai kuitenkin myös positiivisia...
Kirjastokorttia ei voi tilata internetin kautta, koska vastaanottaessaan kirjastokortin asiakas allekirjoittaa sen ja näin sitoutuu noudattamaan kirjaston käyttösääntöjä. Kirjastokortin saa siis vain käymällä kirjastossa.
Ihan ensimmäinen kortti on ilmainen, mutta kadonneen kortin tilalle annettu uusi kortti yleensä maksaa, esim. Seitti-kirjastoissa 3 euroa.
Omakotiasujille tarkoitetulla Suomela-sivustolla on artikkeli ampiaisen torjunnasta: http://www.suomela.fi/1498.html Tällä sivulla tosin on enimmäkseen kyse pesän hävityksestä.
On olemassa torjunta-ainetta käyttävä hyönteisansa: http://www.fi-service.fi/syottiasema.html
Eräs neuvo on: ”Älä jätä houkuttelevia herkkuja tai mehuja avonaisina esille: ampiaiset saattavat pujahtaa sisään mehupulloihin ja tetroihin. Jos itse siedät hajuja, voit paistaa rasvaa tai sipulia pannulla tai keittää viinietikkaa kattilassa. Pistele valkosipulinkynsiä sitruunaviipaleisiin ja jätä esille. Kirjoittaja ei ole testannut, mutta ainahan voi yrittää.....” (http://www.transmeri.fi/torjunta/index.cfm?cd=21314&doc=530&language=Fi… ) Toisaalta pullon...
Kattava teos yökkösten toukista on Matti Aholan ja Kimmo Silvosen kaksiosainen "Pohjoisen Euroopan yökkösten toukat", mutta se keskittyy siis vain yökköslajien toukkien esittelyyn. Eri kiitäjä- ja kehrääjälajien toukista on aika hyvin valokuvia kirjassa "Suomen kiitäjät ja kehrääjät" (toim. Olli Marttila). Valokuvia myös päiväperhosten toukista on eri perhoslajien esittelyjen yhteydessä jonkun verran joskaan ei kattavasti esim. Seppo Parkkisen kirjassa "Perhoset". Perhosista on luonnollisesti paljon muitakin teoksia, mutta muista kirjastossamme nyt paikalla olevista perhoskirjoista en löytänyt yhtä paljon perhostoukkien valokuvia.
Internetissäkin on monia sivuja aiheesta. Hyvä suomalainen vaikkakin englanninkielinen sivusto on
- Larvae of...
