Tapani Marjasen tuore teos "Syyt ja sorvaukset : iloksi ja opiksi" (Tapani Marjanen, 2012) löytyy jo ainakin Satakirjastojen ja Vaski-kirjastojen tietokannoista ja se näyttäisi olevan lainattavissa. Alla olevista linkeistä pääset kirjastojen tietokantoihin ja voit tarkistaa teoksen saatavuuden.
Teosta on myytävänä ainakin yhdessä verkkokaupassa. Verkkokauppojen sivuja löydät helposti esimerkiksi googlettamalla kirjan nimellä.
Lähteet:
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
http://www.satakirjastot.fi/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Helsingin kaupunginkirjastolla on kovassa käytössä olevat CD-levyt juuri mainitsemassasi tehtaan muovikotelossa. Kustannussäästösyistä täällä on päädytty vain uusimaan muovikoteloita säännöllisin väliajoin.
BTJ Kirjastopalvelu on erikoistunut tuottamaan tuotteita ammattilaiskäyttöön. Heiltä varmaankin löytyy sopiva ratkaisu pakkausmateriaaliksi. http://www.btj.fi/ Verkkosivuilta löytyvät myös tuotteet.
Eläintieteen dosentti Hannu Pietiäinen on vastannut tähän kysymykseen Tiede-lehden palstoilla http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/tekevatko_elaimet_itsemurhia
Kuten Pietiäinen toteaa, itsemurha on eläimillä ulkopuolisen tekijän aikaansaama ja voidaan perustellusti kysyä, onko siinä kysymys lainkaan samasta asiasta kuin ihmisen kohdalla. Itsemurhan määritelmään liittyy kuitenkin ajatus siitä, että itsensä surmaavalla täytyy olla tietoisuus itsestä osana suurempaa kokonaisuutta. Tätä on eläimillä vaikea tutkia.
Jonkinlaiseen itsensä uhraamiseen poikasten pelastamiseksi näyttää ainakin monilla lajeilla olevan valmiutta - tai vähintäänkin riskin ottamiseen. Siipirikkoa esittävä lintu ei ehkä yleensä jää saaliiksi, mutta jonkinlainen lisäriski...
Montesquieu kirjoitti kolme suurta teosta, joissa hän käsittelee vallan ja ja vapauden kysymyksiä. Nämä kirjat ovat ”Lettres persanes” eli ”Persialaisia kirjeitä” (1721); ”Considérations sur les causes de la grandeur des romains et de leur décadence” eli ”Mietteitä roomalaisten suuruden ja häviön syistä” (1734) sekä ”L’Esprit des Lois” eli ”Lakien henki” (1748). Suomennettu on vain ”Persialaisia kirjeitä”.
Svante Nordin kuvailee kirjassaan ”Filosofian historia” kahta Montesquieun kuuluisinta kirjaa seuraavasti: ”… jos ajatellaan valistusta filosofisena liikkeenä, niin varsinaisen lähtölaukauksen ampui Montesquieu teoksellaan Lettres persanes (Persialaisia kirjeitä), jossa esitettiin sukkelaa satiiria kuninkaan ja aateliston vallasta,...
Helsingin kaupunginkirjastossa on asiakkaiden käytössä Aleksi-artikkeliviitetietokanta, josta voi hakea viitteitä asiasanalla, tässä tapauksessa yrityksen nimellä. Aleksi on aikakauslehtien artikkeliviitetietokanta, josta Seuran ja Suomen Kuvalehden artikkelit löytyvät. Tietokanta antaa haulla viitteet artikkeleihin ja lehdet löytyvät Helsingin kaupungin pääkirjaston varastosta tai Helsingin Yliopiston kirjastosta. http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h38/h35/q80.htm
Aleksi-tietokanta löytyy Helsingin kaupunginkirjaston tietokoneilta, jonne voi varata käyttöaikoja tai haku voidaan tehdä virkailijan avustuksella kirjastojen tietopalvelussa. Kirjastojen yhteystiedot osoitteesta http://www.lib.hel.fi/
Helsingin Sanomat on varastoitu...
Pyöreä tunnusmerkki on Ashoka Chakra. Suoraan maailmanliput.fi:stä:Ashoka Chakra, 24-piikkinen pyörä, edustaa dharmalakia (oikeudenmukaisuutta). Saatuna Ashokan leijonapääoman Maurya-dynastian tunnuksesta, se symboloi ikuista lain pyörää ja oikeudenmukaisuuden tärkeyttä elämässä.https://maailmanliput.fi/intian-lippu/
Kaikki kolme kirjaa on suomennettu. Carlen The very hungry caterpillar on Pikku toukka paksulainen, The mixed-up chameleon on Kameleontti kaikenkirjava ja Burninghamin The shopping basket on Henry käy kaupassa.
Ana Huangin Twisted -sarjasta on suomennettu tähän mennessä kolme osaa (Twisted 1: Rakkaus, Twisted 2: Pelit, Twisted 3: Viha), mutta ne näyttävät löytyvän toistaiseksi ainoastaan äänikirja- tai e-kirja -versioina. Valtakunnallisesta E-kirjastosta (https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto) niitä ei valitettavasti löytynyt, mutta ainakin Suomalaisen kirjakaupan verkkokaupasta ja kaupallisista äänikirjapalveluista, kuten esimerkiksi Bookbeatista ja Storytelistä ym, näytti löytyvän.
Valitettavasti kysymästänne aiheesta on vaikea löytää tuoretta tietoa suomen kielellä tai jos sitä on, se on hajallaan sanoma- ja aikakauslehdissä. Oletteko tutustunut monikulttuurisen kirjaston sivuihin osoitteessa http://www.lib.hel.fi/mcl/ -> World Info -> Iso-Britannia Vaikka sen aineisto onkin enimmäkseen englanninkielistä, uskoisin sen aukeavan helposti jo sanakirjan avulla.
CIA:n World Factbook (http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/uk.html)sisältää perustietoa mm. maan maantieteestä, väestöstä, hallinnosta ja taloudesta.
Englannin kielessä sana esiintyy muodossa "wallflower", ja Suomessakin ennen 1900-luvun puoliväliä ilmestyneissä sanomalehdissä puhutaan seinäkukasta, seinäkukkasesta ja seinäkoristeesta, ks. esim. linkki. Wallflower on myös kasvilajin nimi, kyseessä ovat Erysium-sukuun kuuluvat kasvit eli ukonnauriit. Seinäruusu-sanaa ei esiinny vanhoissa sanomalehdissä merkityksessä "nainen, jota ei haeta tanssimaan"; finna.fi-palvelussa vanhin esiintymä on vuodelta 1972. Kyseessä siis vaikuttaa olevan käännöslaina, joka on jossain vaiheessa muuttunut seinäkukasta seinäruusuksi.
Turun kaupungin VII kaupunginosan korttelin 6 tontilla 1 (osoite Eerikinkatu 34 - Koulukatu 5) sijaitsevat entisen kaasulaitoksen konttorirakennus sekä pihan tallit ja makasiinit.
Lähde:
Turun kaupunginhallituksen kokouspöytäkirja 7.9.2009 Lausunnon antaminen Lounais-Suomen ympäristökeskukselle Turun kulttuuriympäristöyhdistys Puu ja Talo ry:n tekemästä rakennussuojeluesityksestä (Koulukadun maisemakokonaisuus) https://ah.turku.fi/kh/2009/0907022x/2158616.htm
Kaupungin kaasulaitos toimi yhä 1920-luvulla Eerikinkadun ja Ursininkadun kulmassa. Koska vanha kaasulaitos ei kyennyt tyydyttämään nousevaa kaasunkulutusta, uusi kaasutehdas rakennettiin kaasukellon viereen ja se aloitti toimintansa joulukuussa 1929. Vanhan kaasulaitoksen...
Villin lännen elokuvissa kiinalainen on yleensä hautausurakoitsija, joten Rio Bravossa kiinalaisen herättäminen viittaa siihen, että tulossa on ruumiita. Villin lännen villein aikakausi ajoittuu Yhdysvaltain sisällissodan lopusta 1866 vuoteen 1890 saakka. Robin May Vilda västern -kirjan mukaan tuolla välillä kuoli ammuskeluissa n. 20 000 ihmistä. Samaisessa kirjassa on myös luku villin lännen naisista, joiden joukossa on myös kapakkaesiintyjiä ja heistä on piirroskuvia. Useammassa kuvassa naisella on jalassaan verkkosukkahousut tai -sukat. Myös esimerkiksi tämän National Police Gazetten vuodelta 1895 kuvassa esiintyvän naisen puku muistuttaa varsin paljon Angie Dickinsonin asua, https://archive.org/details/sim_national-police-...
Vanhimman kirkkolain (1686) mukaan naisella tuli olla naimisiin mennessään holhooja, joka antoi suostumuksensa liitolle. Tästä tehtiin merkintä vihittyjen ja kuulutettujen luetteloon. Holhooja oli yleensä morsiamen isä. Mikäli hän ei enää ollut elossa, tulivat seuraavana vuoroon vanhin veli, velipuoli isän puolelta, velipuoli äidin puolelta, isänisä jne.
Prosessi kohti avioliittoa alkoi sillä, että tuleva aviomies kertoi toiveensa avioliitosta naisen naittomiehelle. Vasta vuonna 1864 säädettiin täysivaltaisen 21-vuotiaan naisen, joka ei ollut holhouksen alaisena, oikeudesta avioitua ilman naittajaa ja hänen suostumustaan.
Kuulutus tapahtui yleensä morsiamen kotikirkossa kolmena peräkkäisenä sunnuntaina. Kuulutuksen otti...
Laulun nimi on "Panama" ja se alkaa: "Täällä Panamassa kerran tapasin mä hauskan herran." Sävelmä on panamalainen kansansävelmä, johon sanat on tehnyt Esa Helasvuo.
Laulu sisältyy nuotteihin Helasvuo, Pirjo: "Soiton iloa : bändisoiton perusteet" (Otava, 1998), "Musisoiden. 1-2" (Otava, 1991) ja "Koulun musiikki. 1-2, Musisoiden" (Otava, 1990). Nämä ovat alakoulun oppilaille tarkoitettuja oppikirjoja. En löytänyt laulua miltään äänitteeltä Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi), Yleisradion Fono-tietokannasta (www.fono.fi), Kansalliskirjaston hakupalvelusta (https://kansalliskirjasto.finna.fi) enkä Musiikkiarkiston ja Suomen äänitearkiston Fenno-tietokannasta (https://fenno.musiikkiarkisto.fi). Kuitenkin kahden viimeksi mainitun...
Turun kaupunginkirjaston laina-ajat löytyvät kotisivulta kohdasta
http://www.turku.fi/kirjasto/linkit/yhteiset/kokoelmat.htm
Kotisivulta http://www.turku.fi/kirjasto/ laina-ajat löytyvät esim. vasemmalta löytyvästä aakkosellisesta hakemistosta sanalla laina-ajat.
Kyseinen Maaria Leinosen runo on nimeltään Tämän maiseman syliin synnyin. Runo on kokoelmasta Sydämessäni tämä maa vuodelta 2003 (Kirjapaja). Runo on luettavissa myös Maaria Leinosen runojen kokoelmasta Kootut runot II : Matka on laulu : 1994-2005 (Kirjapaja, 2006).
Kuningas Ludvig XVI:n muistokappelilla, uusklassismia ja romantiikkaa arkkitehtuuriltaan yhdistelevällä Chapelle expiatoirella ei vaikuttaisi olevan suomenkielistä nimeä. Ranskan expiatoire voidaan suomentaa sovitukseksi, ja se viittaa nimessä kuninkaanmurhaamisen synnin sovittamiseen. Kappelin rakennutti vallankumouksen myötä teloitetun veljensä muistolle Ranskan kuningas Ludvig XVIII vuosina 1816–1826. Kuningas Ludvig XVI ja kuningatar Marie Antoinette oli teloitettu vuonna 1793, ja heidät molemmat haudattiin alun perin Pariisin 8. arrondissementissa sijaitsevalle Madeleine-hautausmaalle. Kun vuonna 1814 alkaneen Bourbon-restauraation myötä kuningassuku palasi valtaan, Ludvig XVIII päätti siirrättää ruumiit Saint-Denisin basilikaan,...
Kysymyksestä ei tule esille, haetaanko lasten vai aikuisten kirjoja eli tarvitseeko lapsi välineitä kuolemanpelon kohtaamiseen vai tarvitseeko aikuinen tietoa, miten auttaa lasta. Myöskään lapsen ikä ei tule esille. Vastauksessani on nyt lähinnä lasten kuvakirjoja.
Tässä on joitakin lasten kuvakirjoja kuolemasta ja kuolemanpelosta: Timo Parvela: Tuleeko vaari vielä takaisin? (kuten nimikin sanoo, vaarin kuolema)
Mari Mörö: Surunappi (sisaruksen vaikea sairaus ja kuolema pikkuveljen pohdintojen kautta kerrottuna, tosi hyvä kirja jossa on pikkuveljen kuolemanpelkoa myös)
Ulf Nilsson: Leikitään hautajaisia (kuolleita pikkueläimiä ja surua elämän päättymisestä)
Ulf Nilsson: Adjö, Herr Muffin (marsuvaarin kuolema. Ihana kirja, jota ei ikävä...
Alla on muutama kirja tietokirjan, myös oppikirjan, tekemisestä. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
- Tietokirjailijan eväät: tekijänoikeus, sopimukset, apurahat / Heikki Jokinen (2010)
- Tietokirjoittajan käsikirja / Virve Mertanen (2007)
- Tieto kirjaksi / Raimo Jussila, Eero Ojanen ja Taija Tuominen (toim.) (2006)
Suomen tietokirjailijat ry on tehnyt myös nettiin laajan tietopaketin aloittelevalle oppikirjantekijälle:
http://www.suomentietokirjailijat.fi/@Bin/38553/Oppikirjojen_kirjoittam…
