Runo on nimeltään Kurre-Narrelassa, ja se löytyy Ester Ahokaisen
vuonna 1950 ilmestyneestä satu- ja runokirjasta Tuulen tarinoita.
Ks. kirjan sisällysluttelosta satu Narren voimistelunäytös. Teos
löytyy ainakin Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastosta.
Varaukset ovat noudettavissa vasta, kun olet saanut noutoilmoituksen. Sen jälkeen noutoaikaa on viikon verran, noutoilmoituksessa näkyy viimeinen noutopäivä.
Jos olet ensimmäisenä jonossa, saat seuraavaksi palautuvan teoksen. Jos teos on hyllyssä, saat sen ensimmäisenä.
Varaukset vanhentuvat yhden vuoden jälkeen, eli tänään 26.1.2021 tehty varaus poistuu 26.1.2022, jos sitä ei ole voitu siihen mennessä toimittaa.
Karistosta vastattiin Anni Polvan Tiina-sarjan erilaisia ulkoasuja koskevaan tiedusteluun seuraavasto: Tiina-kirjoja on ilmestynyt yhteensä 29 kappaletta, joista 21 ensimmäistä punaselkäisenä versiona. 21. eli viimeinen punaselkäisenä
ilmestynyt on nimeltään Tiinalle otetaan pikkusisko.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan vähemmistö on yksinkertaisesti "määrältään pienempi osa jostakin ryhmästä". Vähemmistö määrittyy siis yksinomaan määrällisin kriteerein – laadullisia tai muitakaan lisävaatimuksia sille ei esitetä. Kätisyydestä puhuttaessa vasenkätiset ovat vähemmistö oikeakätisiin verrattuna – heitä on vain noin 10% väestöstä. Rohkenisinpa olla myös jokseenkin varma siitä, että monista vasenkätisistä heidän vasenkätisyytensä vaikuttaa huomattavasti elämään paljolti oikeakätisten ehdoilla muotoutuneessa maailmassa.
Kielitoimiston määritelmä kelpuuttaa myös homoseksuaalit vähemmistöksi: seksuaalisilla vähemmistöillä (tai seksuaalivähemmistöillä) tarkoitetaan "muita kuin heteroseksuaalisia".
https://www....
Kollegalta tuli ehdotus, voisiko olla tämä?: Äidin rohkea päätös In God's Country, draama, Kanada, 2007) Judith Joseph pakenee viiden lapsensa kanssa moniavioisesta yhteisöstä, jonka kurimuksessa perhe on elänyt vuosia. Uusi elämä ulkomaailmassa katkeaa alkuunsa, kun Judithin naiivi 16-vuotias tytär karkaa takaisin lahkoon. 86 min. Ohjaus: John L'Ecuyer. Pääosissa: Kelly Rowan, Richard Burgi, Martha MacIsaac. Esitetty Suomessa televisiossa 2013.
Juska on yksi Johanneksen monista kutsumamuodoista, joten Juskat voivat viettää nimipäiväänsä 24. kesäkuuta.
Lähde:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja. WSOY, 1999
Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) mukaan katsastus on suoritettava kokonaan uudestaan, jos yhden kuukauden jälkitarkastustusaika on kulunut umpeen. Mikäli ajoneuvo hylätään jälkitarkastuksessa, sitä ei saa käyttää ennen kuin todetut viat on korjattu. Korjaamisen jälkeen ajoneuvo täytyy viedä uudestaan määräaikaiskatsastettavaksi.
Lisätietoja löytyy esimerkiksi Trafin verkkosivuilta: https://www.trafi.fi/tieliikenne/katsastus/maaraaikaiskatsastus
Wikipedian (http://fi.wikipedia.org/wiki/Derek_Landy) mukaan Derek Landy Keplo Leutokalma -sarjaa on tällä hetkellä tehty englanniksi seitsemän osaa, joista suomeksi on käännetty viisi eli Keplo Leutokalma, Leikkiä tulella, Kasvottomat, Pimeitä aikoja sekä viimeisin 10.3.2013 ilmestynyt Jäänteiset.
Myös Risingshadow-sivustolla (http://www.risingshadow.fi/keskustelut/index.php?topic=6136.0) kysellään sarjan seuraavan kirjan ilmestymisestä. Erään viestin mukaan Tammelta ei osattu vielä kertoa kuudennen osan ilmestymisestä suomeksi mitään.
Kansakoulunopettaja Johan Bernhardt Airaksinen ja hänen vaimonsa Amanda Airaksinen opettivat kiertokoulunopettajia Vehmasmäen kansakoululla.
Kiertokouluopettajien koulutusta he näyttävät antaneet ainakin lukuvuosina 1905—06 ja 1906—07.
Lähteitä 3
1.
SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. x
ALAMAINEN KERTOMUS SUOMEN KANSAKOULUTOIMEN KEHITYKSESTÄ LUKUVUOSINA 1905— 1910.
KOULUTOIMEN YLIHALLITUKSEN JULKAISEMA.
Julkaisuun pääsee tästä linkistä
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/96456/xkansak_a_1905-1910_1…
Julkaisun sivulla 142 mainitaan
"Vuosirahasäännössä olevasta 2,000 markan määrärahasta on edelleenkin avustettu muutamien kansakoulunopettajien toimeenpanemia kursseja opettajien valmistamiseksi kiertokouluja varten. Kurssien järjestelyyn...
HelMet-asiantuntijamme sanoo, ettei rivinvaihto ikävä kyllä ole mahdollista. Kaikki HelMetin kirja-arvostelut tulevat yhtenä kappaleena.
Tässä vielä Helmetin ohje kirjojen arvioimiseen:
Aineiston arvioiminen
Kirjaudu Omiin tietoihisi. Hae esille teos, jonka haluat arvioida. Kohdassa Asiakasarviot voit napsauttamalla antaa teokselle yhdestä viiteen tähteä.
Voit muuttaa omia arviointejasi napsauttamalla Omissa tiedoissasi painiketta Omat tähdet ja sen jälkeen aiemmin antamiasi tähtiä.
Omissa tiedoissasi näet omat arviointisi oransseina tähtinä. Omien tietojesi ulkopuolella näet ryhmäarvioinnit vihreinä tähtinä. Harmaat tähdet merkitsevät, että teosta ei ole arvioitu.
Jos tahdot antaa teoksesta sanallisen arvion, avaa teoksen täydet tiedot...
Kysy kirjastonhoitaja -palvelusta löytyy ennestään seuraava vastaus:
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä (YKL) perustuu amerikkalaisen kirjastomiehen Melvil Deweyn kymmenjärjestelmään (DDC), josta julkaistiin ensimmäinen versio vuonna 1876, https://www.oclc.org/en/dewey.html.
Suomessa kymmenjärjestelmä omaksuttiin yleisten kirjastojen luokituksen oppaaksi jo 1900-luvun alussa, ja on tätä nykyä käytössä liki kaikissa Suomen yleisissä kirjastoissa.
Poikkeuksena Helsinki, joka käyttää omaa sataluokkiin perustuvaa luokitusjärjestelmäänsä. Tieteelliset kirjastot käytäävät yleisimmin UDK-luokitusta.
Luokitusjärjestelmät löytyvät Kansalliskirjaston Finto.fi:stä, https://finto.fi/fi/:
YKL, https://finto.fi/ykl/fi/
HKLJ,...
Kotimaisista kertojista Enni Mustoselta löytyy kartanoelämästä kertovia historiallisia romaanisarjoja useampiakin. Hänen sarjoissaan on ollut tyypillistä sekä palvelusväen että isäntäväen näkökulman esiintuominen. Hänen uusin sarjansa on Rouvankartanon tarinoita, johon on ilmestymässä toinen osa keväällä 2024. Mustoselta on aiemmin ilmestynyt Järjen ja tunteen tarinoita -sarja, jossa on myös kaksi näkökulmaa, mutta isäntäväki ei edusta kartanolaisia. Suosittelen kuitenkin sitäkin. Enni Mustonen eli Kirsti Manninen on ollut tekemässä myös televisiosarjaa Hovimäki, josta on tehty myös kuusiosainen kirjasarja, joka kertoo televisiosarjaa laajemmin Lindhofin aatelissuvusta ja Sepän torpparissuvusta, joiden vaiheet kietoutuvat tiiviisti...
Ota oma dvd-levy mukaan. Aikaa digitoimiseen kannattaa varata saman verran kuin menee VHS-kasetin katsomiseen.
Saat neuvontaa digitoimiseen kirjaston henkilökunnalta paikan päällä. Ohjeita voi kysyä myös samalla kun varaat ajan digitoimiseen. Espoossa VHS-kasetteja voi digitoida Sellon, Tapiolan ja Entressen kirjastoissa. Tässä yhteystiedot ajanvaraukseen:
Sellon kirjasto: ajanvaraus 2. kerroksen palvelutiskiltä tai soittamalla p. 09 816 57611
Entressen kirjasto: ajanvaraus neuvonnasta tai soita p. 09 816 53776
Tapiolan kirjasto: ajanvaraus neuvonnasta tai soita p. 09 816 57300
Nimenmuutoksen Helmet-kirjastojen rekisteriin voitte tehdä missä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteessä, myös Myllypuron mediakirjastossa. Puhelimitse nimenmuutos ei onnistu, sillä tietojen muuttaminen edellyttää kuvallisen henkilötodistuksen esittämistä. Jos käytössänne olevissa henkilötodistuksissa on vielä vanha nimi, niin henkilötodistuksen lisäksi tarvitaan maistraatin todistus asiasta. Tämä siksi, ettei kirjastolla ole pääsyä maistraatin yms. rekistereihin.
Uusi kortti on maksuton, jos vanha kortti on olemassa (mukana).
Siskon tyttären pojalle ei ole muuta nimitystä kuin sisarentyttären poika.
Sukulaisuusnimityksistä löytyy tietoa esim. Otavan Suuressa Ensyklopediassa, osa 16, 1980, s. 6503.
Tuomas Salsteen verkkosivulla on kaavio sukulaisnimityksistä sukulaiset.pdf - Tuomas Salste
Asiasta saa tietoa myös Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta https//www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Kyseinen Dumas'n teos on alun perin nimeltään Vingt ans après. Ensimmäisen kerran se ilmestyi suomeksi nimellä Myladyn poika eli kaksikymmentä vuotta jälkeenpäin ensin Eemil Forsgrenin (1896), sitten V. Hämeen-Anttilan kääntämänä (1914). 60-luvulla Myladyn poika julkaistiin Marjatta Salosen suomentamana osina 7-16 kaikkiaan 36 osaa käsittäneessä Alexandre Dumas -sarjassa. 60-luvun lopulla ilmestyi myös tarkistettu suomennos V. Hämeen-Anttilan käännöksestä viisiosaisena sarjana Muskettisoturit seikkailevat jälleen (Muskettisoturit palaavat, Muskettisoturit juonittelevat, Muskettisoturit taistelevat, Muskettisoturit pakenevat, Muskettisoturit voittavat). Nämä julkaistiin vuonna 1989 yhtenä niteenä nimellä Muskettisoturit seikkailevat jälleen.
Mitään järkeä monen sadan vuoden tuomiossa ei itse tuomitun näkökulmasta tietenkään ole, elinikäinen on elinikäinen. Ihmisen normaali-ikää pidemmät tuomiot tähtäävätkin luultavasti synnyttämään pelkoa ennen muuta nuorempien potentiaalisten rikollisten mielissä. Suomessahan "elinkautinen" ei todellisuudessa yleensä tarkoita varsinaista kuolemaan asti kestävää vankeutta. Pisimmät Suomessa istutut tuomiot ovat olleet 25 vuotta. Wikipedian tietojen mukaan maailmassa on neljä valtiota (Yhdysvallat, Israel, Etelä-Afrikka ja Tansania), joissa on elinikäisvankeja, joilla ei ole mahdollisuutta päästä ehdonalaiseen vapauteen. Myös monissa Euroopan maissa elinkautinen on nimensä mukainen, ellei tuomittua armahdeta. Näin on mm. Virossa ja Englannissa...
Kysymykseen on vastattu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
Heikki Paunosen Sloboa stadissa : Stadin slangin etymologiaa (Docendo, 2016) esittää, että lintsaaminen on mahdollisesti venäläislaina, johdettu laiskottelemista ja laiskana olemista tarkoittavista sanoista lenitsja (лениться) ja lentjainitšat (лентяйничать).
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-sana-lintsata-on-peraisin?language_…
Ohessa lista kirjailijoista. Toivottavasti näistä löytyy mieluisaa luettavaa.
Maeve Binchy
Marian Keyes
Maggie O’Farrell
Cathy Kelly
Sharon Osbourne
Lucy Dillon
Colm Tóibín
