Kirja on tulossa syksyn aikana kirjastoon, ja sen voi varata, kun sen tiedot ja sijaintipaikat näkyvät Helmetissä. Tämän tarkempaa aikaa ei valitettavasti vielä tiedetä.
Helmetin kautta voi selailla uutuuskirjojen tietoja, mutta vasta sitten, kun ne jo ovat lainattavissa. Uudesta Helmet-sivustosta eri aiheiset uutuusluettelot löytyvät sivun alareunasta Uutuudet-linkin kautta:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ray Bradburyn Fahrenheit 451 -teoksen totalitaarisessa yhteiskunnassa kirjat ovat kiellettyjä. Joukko älymystöön kuuluneita ihmisiä on opetellut kirjoja ulkoa säilyttääkseen kirjallista perintöä. Sitaatti viittaa siihen, että nämä ihmiset ovat ulkoisesti resuisia, mutta sisältä kirjallisia muistipankkeja, kirjastoja.
Vänerissä on vettä 153 km3. Linkki Fakta om VänerVesi.fi sivustolla kerrotaan Suomen järvistä:"Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on noin 235 kuutiokilometriä. Vettä on toisin sanoen noin 235 miljardia tonnia. Vesimäärä kuitenkin vaihtelee vuodenajan mukaan ja myös vuosien välillä. Kuivina kausina vettä voi olla 20 miljardia tonnia vähemmän, märkinä aikoina taas saman verran enemmän." Linkki vesi.fiSuomen järvissä on siis enemmän vettä kuin Ruotsin Vänerissä. Väite voi olla alkujaan yritys kuvailla Vänerin suurta kokoa ja syvyyttä. Suomen suuretkin järvet ovat matalampia kuin Väner Esim. Päijänne 15,39311967 km³ ja Kallavesi 4,6125 km³.
Vuonna 2005 on ilmestynyt kirja Barth, Reinhard
Historian suurnaiset, ISBN 951-20-6762-5 (sid.).
Siinä on tietoja Kleopatrasta Indira Gandhiin ja alkuteos on saksalainen. Suomen historian naisista on ilmestynyt vuonna 1999 Kalanti, Caius: Kiehtovia naiskohtaloita Suomen historiasta, ISBN 951-23-3949-8 ja vuonna 2000 saman tekijän Koskettavia naiskohtaloita Suomen historiasta, ISBN 951-23-4069-0.
Suomen rahat arviohintoineen 2005 keräilyoppaan mukaan vuoden 1929 markka on ollut nikkeliä. Jos raha on virheetön ja leimakiiltoinen, sen arvo 25 euroa. Jos se on lievästi tummunut, arvo on 15 euroa. Jos korkeimmissa kohdissa on hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat teräviä, arvo on 3 euroa. Jos raha-aihio on tehty vuosien 1921-1924 markasta ja vanhan lyönnin jäljet ovat selvästi näkyvissä, vastaavat arvot ovat 75, 50 ja 12 euroa ja kuluneen rahankin arvo on 3 euroa.
Heti aluksi täytyy varoittaa, että vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Päiväkirjoilla ei ole mitään julkistusaikaa, vaan niiden julkistaminen on kokonaan kirjoittajan itsensä tai hänen perikuntansa asia. Luultavasti useimmat päiväkirjat eivät tule koskaan julki siinä mielessä, että ne julkaistaisiin kaikille avoimesti. Arkistoihin talletetuille päiväkirjoille on saatettu säätää jokin salassapitoaika, jonka jälkeen ne ovat kenen tahansa vapaasti luettavissa. Päiväkirjan omistajalla ei ole kuitenkaan mitään velvollisuutta julkistaa koskeen päiväkirjaa.
Yleisesti ottaen päiväkirjan julkaisemista koskee sama...
"Kerta" ilmaisee toistuvuutta tai toistumattomuutta asiayhteydestä riippuen. Jokin asia voi tapahtua kerran tai monta kertaa, siis toistua, kertautua, kertaantua.
Adjektiivi "ainutkertainen" ilmaisee toistumatonta, yhden ainoan kerran tapahtuvaa. Yhdyssanan alkuosana "kerta-" ilmaisee toistumattomuutta: kertakäyttöinen, kertakuulemalta.
Yhdyssanan loppuosana se myös ilmaisee toistuvuutta paitsi sanassa "toistokerta" myös esimerkiksi "kuuntelukerta" tai "esityskerta".
Lähde: MOT Kielitoimiston sanakirja. http://mot.kielikone.fi/fi
Laulu on nimeltään Ainainen puute ja kurjuus ja se löytyy Ilpo Saunion ja Timo Tuovisen nuotista Edestä aattehen : suomalaisia työväenlauluja 1890-1938 (laulu nro 76, s. 143-144). Tässä nuotissa laulu on pisimmässä muodossaan (12 säkeistöä), nuotissa Työväen lauluja (Scandia-musiikki) samasta laulusta on vain kuusi ensimmäistä säkeistöä. Laulun sanojen kirjoittajaa ei tiedetä, melodia on Sam Sihvon Jääkärin laulu laulunäytelmästä Jääkärin morsian.
Edestä aattehen -nuotti on tällä hetkellä hyllyssä ja lainattavissa Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolla
(puh. 020 716 4077).
E-kirjojen lainaus noin viikon ikäisessä uudistetussa HelMet -sivustossa ei toimi viel, valitettavasti. Toivomme saavamme e-kirjojen lainauksen toimimaan mahdollisimman pian. Kun palvelu toimii taas tältäkin osin, kannattaa HelMet-kirjaston e-kirjat ladata iPadin Bluefire -reader -nimiseen ohjelmaan. Ohjelman saa ilmaiseksi iPadin sovelluskaupasta (kuvakse App store).
Vanhoja Avotakka-lehtiä voit käydä lukemassa Pasilan kirjaston lehtialueella. Pasilan kirjastossa on säilytetty Avotakan vanhat numerot vuodesta 1968. Saat tarvitsemasi numerot tai vuosikerrat luettaviksi odottaessa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://luettelo.helmet.fi/search~S2*fin/X
Mette (samoin kuin Metta) ovat saksalaisia lyhentymiä Metchild- eli Mathilde-nimestä. Sen merkitys taas on "voimakas taistelija". Mathilde-nimen muita yleisiä lyhentymiä eri kielissä ovat mm. Hilda ja Hilde, Tilda ja Tilde, Maude, Maud, Tilly ja Milda.
Pesukarhu on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Sitä esiintyy nykyään esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja Tanskassa, missä kanta on saanut alkunsa istutuksista ja toisaalta luontoon vapautetuista, ensin lemmikkeinä pidetyistä yksilöistä. Pesukarhu ei siis ole levinnyt luontaisesti vaan ihmisen toiminnan seurauksena. Pesukarhu on kaikkiruokainen, kiipeilee taitavasti ja voi kantaa ja levittää monia sairauksia, joten se aiheuttaa uusille alueille levitessään monenlaisia ongelmia sekä alkuperäiselle luonnolle että ihmisille.
Pesukarhusta ei ole toistaiseksi varmoja havaintoja Suomessa. Haitalliseksi vieraslajiksi luokittelu tarkoittaa, sitä ei saa tuoda maahan eikä pitää hallussa, kasvattaa tai...
Täysin yhdenmukaista linjaa aakkostukseen kirjastoilta ei tietenkään löydy, mutta Suomessa kirjastot aakkostavat pitkälti standardin SFS 4600 mukaisesti: https://www.jkorpela.fi/abc.htmlToisin sanoen vastaukset kysymyksiisi ovat seuraavanlaiset: Numerot tulevat aakkostuksessa omana kategorianaan ennen kirjaimia. Sanaväli tulee aakkostuksessa ennen mitään merkkiä. Ajatusviiva on toiminnallisesti sanaväli, joten myös se tulee ennen mitään merkkiä (joten esimerkiksi nimekkeessä "Suomi–viro-suursanakirja" esiintyy aakkostuksen kannalta väli). Väliviivaa (kuten sanassa "oppi-isä") ei kuitenkaan huomioida aakkostuksessa, eikä huomioida mitään muutakaan merkkiä, kuten @, ?, / tai #.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista ei löytynyt teosta, joka käsittelisi venäläisiä seinäkellojen koristemaalareita. Khokhloma folk painting (1974 ja 1980) -teoksesta löytyy kuvaus kyseisestä tekniikasta ja vähän tietoa koristemaalareista, mikäli kyseessä olisi juuri tällä tekniikalla tehty koristelu.Teoksessa ei kuitenkaan ole kuvia kelloista, vaan astioista ja koriste-esineistä. Oheisella sivulla esimerkki Khokloma-kellosta (sivun alalaita vasemmalla): http://www.russianlegacy.com/en/go_to/shopping/img/clocks_01.htm
Mikäli teillä itsellänne on seinäkello, josta haluaisitte tietoa, on myös mahdollisuus turvata asiantuntijoihin. Avotakka -lehdessä on Antiikki ja vanhat tavarat -palsta lehden lopussa, jolle voi lähettää vanhoja esineitä ja...
Verkosta osoitteesta kaino.kotus.fi löytyvän Suomen murteiden sanakirjan mukaan koprakka tarkoittaa hyväkuntoista, reipasta ja ketterää. Suora linkki hakutulokseen on https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_28e1920233d2696af13d9d956e5299e9&list_id=1&keyword=koprakka&word=koprakka.
Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolle pyritään hankkimaan
kaikki suomenkieliset musiikkikirjat, joten melko kattavan listan
saat tekemällä haun omasta aineistotietokannastamme Introsta. Kokoelmassamme on myös joitakin ruotsinkielisiä kirjoja. Mene ensin Tampereen kaupunginkirjaston kotisivulle ( http://www.tampere.fi/kirjasto )
ja klikkaa kuvaketta INTRO JA INTROACTIVE. Valitse seuraavaksi HAKU.
Täytä sitten hakulomake. Voit kokeilla kahdella eri tavalla, hakutulokset poikkeavat hieman toisistaan:
1. Kirjoita luokaksi "78.351", valitse aineistolajiksi valikosta
kirja ja kieleksi suomi (tai ruotsi). Jos et halua eri oopperoitten
librettoja mukaan hakutulokseen, rajaa ne pois ei-ehdolla eli kirjoita
hakulomakkeen toiselle...
Sadun nimi on Hajamielinen sisilisko ja surullinen sammakko. Sen tekijä on Marjatta Kurenniemi. Satu löytyy suomalaisten satujen antoloiasta Valtterin matkassa(Weilin+Göös,1997).
Teatteri oli nimeltään REA osoitteessa Mikonkatu 9. Se toimi vuosina 1936-1976.
Tämä tieto ja paljon muutakin kiinnostavaa historiaa vanhoista helsinkiläisistä elokuvateattereista löytyy kirjasta nimeltä : Asuuko neiti Töölössä ?
Hei,
mitään erikseen koottua luetteloa erilaisista kielloista ei lainsäädännöstä löydy. Rikoslaki (19.12.1889/39) kuitenkin asettaa useita kieltoja, joten ne voi poimia voimassa olevasta laista:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001
Kun lukee rikoslakia, huomaa, että seuraavia kieltoja voidaan asettaa rangaistukseksi tai niiden rikkominen voidaan tehdä rangaistuksenalaiseksi:
Lähestymiskielto
Eläintenpitokielto
Poistumiskielto (armeija, sotaväki)
Maksukielto (viranomainen voi rajoittaa tietyissä tilanteissa omaisuuden käyttöä esimerkiksi konkurssitilanteessa)
Maahantulokielto
Toimenpidekielto (esimerkiksi ympäristön suojelemiseksi)
Haltuunottokielto (esimerkiksi luonnonvaraisen eläimen)
Vaarantamiskielto (...
