Papit käyttivät kuolinsyytä merkittäessä väkilukutaulujen laadintaan saatuja tautimääräyksiä. Lääkäri on harvoin ollut paikalla kuolinsyytä määrittelemässä, joten pappi on tehnyt merkinnän esimerkiksi omaisilta saamansa tiedon perusteella. Sen vuoksi oire on usein vaikuttanut kuolinsyymerkintään.
Kuolinsyyn toteaminen on perustunut kansainväliseen tautitaulukkoon vuodesta 1929 ja papeilta lääkäreille se siirtyi kokonaan vasta vuonna 1936. Tätä edeltävänä aikana kuolinsyistä käytetyt termit eivät ole kovin täsmällisiä, vaikka niitä varten olikin laadittu tautitaulukkoja.
Esimerkiksi "pistos" (ruotsiksi stygn) on saattanut tarkoittaa hyvin montaa asiaa. Ehkä parhaan tulkinnan pistokselle on antanut kuolinsyitä 1700- ja 1800-lukujen...
Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta http://www.mol.fi/avo/avo.htm löytyy seuraavat tiedot parturi-kampaajien palkkauksesta:
"Suurin osa parturi-kampaajista on itsenäisiä yrittäjiä, joten ansiotaso määräytyy asiakasmäärästä ja muista liikkeenhoidon seikoista.
Toisen palveluksessa olevien palkka määräytyy alan oman työehtosopimuksen mukaisesti. Palkka maksetaan yleensä provisiopalkkana tai kiinteänä kuukausipalkkana.
Nk. vuokratuolikäytännössä itsenäinen ammatinharjoittaja vuokraa jostakin liikkeestä tuolipaikan itselleen, eikä varsinaista työsuhdetta liikkeen kanssa synny."
Tilastokeskuksen StatFin -tietokannan http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp mukaan
yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten kampaajien ja...
Kaivattu kirja voisi olla Suomen kansan kummitusjuttuja sekä muita myytillisiä tarinoita (Osuuskunta Käyttökuva, 1980), jossa on Hannu Virtasen kertomia ja kuvittamia tarinoita Suomalaisen kirjallisuuden seuran kansanrunousarkistosta.
Aarretta haltijakissan kanssa etsitään tarinassa Aarnivalkea. Tuopiksi teetetystä hopeaesineestä, jota sen alkuperäinen omistaja ilmaantuu vaatimaan kuolemansa jälkeen, kerrotaan tarinassa Hopeasaapas.
Iskelmälaulaja ja lauluntekijä Saana (oik. Sari Matala) on syntynyt Simossa ( http://www.simo.fi/yleistietoa/kartta.html ) 17.6.1973. Ammatiltaan hän on matkailualan tutkija ja työskennellyt mm. Lapin yliopistossa sekä Pirkanmaan Ammattikorkeakoulussa. Haastatteluja hänestä on julkaistu mm. Anna-lehdessä 2003 (nro 38, s. 106-108), Aamulehdessä 6.1.2006, Lapin Kansassa 20.10.2001 ja Kodin Kuvalehdessä 1996 (nro 18 sivut 50-53, 134).
Saanalta on julkaistu CD-levyn Elämä hymyilee (2001). Alkuperäiseen julkaisuun ei sisältynyt kappaletta "Muistatko", joka kuultiin Syksyn sävel 2001 loppukilpailussa, vaan levy-yhtiö (Sony) julkaisi CD:stä uuden version Syksyn sävel -kilpailun jälkeen. "Muistatko"-kappaletta on kysytty tässä palvelussa...
Kyseessä on H. C. Andersenin satu Lumikuningatar.
Sadusta on ilmestynyt useita eri käännöksiä ja tulkintoja. Myös moni kuvittaja on tarttunut aiheeseen. Lumikuningattaresta on tehty elokuvia ja se on sovitettu myös näyttämölle.
Tässä muutama HelMet-kirjastojen kokoelmista.
Andersen, H. C., Pieni merenneito ja muita Andersenin satuja, Otava, 1981. Suomentaneet Martti ja Sirkka Rapola. Kuvitus Kaarina Kaila.
http://www.helmet.fi/record=b1137820~S9*fin
Andersen, H. C., Lumikuningatar ja muita satuja, Valitut Palat, 2005. Suomeksi kertonut Leena Laulajainen. Kuvitus Anastasia Arhipova.
http://www.helmet.fi/record=b1741068~S9*fin
Andersen, H. C., Andersenin satuja, Weilin+Göös, 1984. Suomentaneet Eeva-Liisa Manner ja Kaija Pakkanen. Kuvitus...
Koulukadun, Pyhäjärvenkadun, Papinkadun ja Kurilankadun rajaamalla tontilla (Koulukatu 19, Pyhäjärvenkatu 7) sijaitsee ns. Pyynikin sairaala-alue. Siellä aloitti vuonna 1897 toimintansa Tampereen ensimmäinen kunnallinen sairaala. Vuoteen 1958 saakka sen nimenä oli Kulkutautisairaala. Kulkutautien väheneminen aiheutti muutoksia laitoksen toiminnassa ja sen nimeksi muutettiin Pyynikin sairaala. 70-luvun lopulla se yhdistettiin hallinnollisesti Hatanpään sairaalaan ja siitä tuli Hatanpään sairaalan Pyynikin osastoryhmä. Yksikön pienen koon, vanhanaikaisuuden sekä puutteellisen varustustason ja paloturvallisuuden vuoksi sairaala lopetettiin vuonna 1986, ja vanhan Kulkutautisairaalan toiminta siirrettiin Hatanpäälle. Täällä siitä...
Kaikki Tuurin Rata-kirjat ovat lainassa, joten asiaa ei voinut tarkistaa. Mäystin-sanasta on kuitenkin ainakin aikaisemmin ollut käytössä myös muodot näystin ja mälyke. Kaikki sanat tarkoittavat "suksen jalkaremmiä, varpaallista".(Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja 2, 1958) Eli voi hyvinkin olla, että n-alku on tarkoituksellinen.
Pohjanpalolla tarkoitetaan nimenomaan revontulia. Sana ota puolestaan tarkoittaa ohutta piikkiä (Suomen kielen perussanakirja). Ilmeisesti runoilija on käyttänyt sanaa loppusointuna sanalle "kota". Revontulissahan voi nähdä monenlaisia kuvioita - myös ohuita valojuovia, piikkejä.
Liza Marklundin Annika Bengtson-sarjan teokset on julkaistu seuraavassa järjestyksessä.
Sprängaren,1998 (suom. Uutispommi, Otava 2000)
Studio Sex, 1999 (suom. Studio sex, 2000)
Paradiset, 2000 (suom. Paratiisi, 2001)
Prime Time, 2002 (suom. Prime time, 2002)
Röda vargen, 2003 (suom. Punainen susi, 2003)
Nobels testamente, 2006 (suom. Nobelin testamentti, 2006)
Livstid, 2007(suom. Elinkautinen, 2007)
En plats i solen, 2008 (suom. Paikka auringossa, 2008)
Du gamla, du fria, 2011 (suom. Panttivanki, 2011)
Lyckliga gatan, 2013 (suom. Ajojahti, 2013)
Järnblod, 2015 (suom. Rautaveri, 2015)
https://dekkarinetti.tornio.fi/
Mord i ordning : deckar- och thrillerserier (2021, BTJ)...
YTV:n verkkosivuilla http://www.ytv.fi kerrotaan, että käytöstä poistettavat puhelinluettelot saa laittaa asuinkiinteistöjen paperinkeräysastioihin tai viedä kotikeräyspaperin yleisiin keräyspisteisiin. Luetteloista valmistetaan paperitehtailla uutta sanomalehti- ja luettelopaperia.
Viisasten kerhon puheenjohtajina toimivat Tauno Rautiainen (1945-1962), Esko Kivikoski (1963), Teppo J. Suonperä (1964-1973), Kauko Saarentaus (1973-1983), Jyrki Otila (1983-1989, Kauko Saarentaus (18´989-1990) ja Jorma Lindfors (1990-1995).
Viisasten kerhon 50-vuotis juhlaistunnossa ja samalla viimeisessä lähetyksessä olivat paikalla Keijo Virtamo, Erik Toivanen, Pertti Jotuni, Antero Manninen, Kyösti Kiiskinen, Kauko Saarentaus sekä Kirsti Rautiainen muistelemassa kerhon alkuaikoja.
Viisasten kerhon tarkkaa osallistujamäärää en pysty sanomaan, muuta kuin että ohjelmaan tekoon on osallistunut monikymmenpäinen joukkio.
Viisasten kerhon historiaa löytyy kirjasta nimeltä Viisasten kerhon 1500 parasta kysymystä (WSOY 1995), johon Saarentaus,...
Lahden kaupunginkirjastossa on Mustosen sukua käsittelevä, Aulis Mustosen toimittama kirja Henrik Mustosen (Swarta)sukukunta : Kaavin Niinivaara no 4. Kirja on painettu vuonna 1985 ja siinä on liki sata sivua.
Mustosen suvusta on kirjoitettu myös muita kirjoja, niitä voi mahdollisesti kaukolainata. Maksu on viisi euroa / kirja.
MUUT kirjat:
Kiukoonniemen tilan ja suvun vaiheita vuodesta 1621 / kirjoittanut Juhani Mustonen. Painettu 2004, 376 sivua.
Muisteluja suvustani ja elämäni vaiheista / koonnut Matti A. Mustonen.
Painettu 1980, 130 sivua.
Tätä Gaskellin teosta ei ole suomennettu. Kansallisbibliografia Fennican mukaan Elizabeth Gaskellilta on suomennettu vain kaksi teosta, Cranfordin naiset (alkuteos Cranford, suomennettu myös nimellä Cranfordin seurapiiri) ja Sylvian kosijat (Sylvia's lovers).
Veikko Lehmukselan sota-aikana v. 1941 sanoittama ja Jussi Isomeren säveltämä "Niin gimis on Stadi" tunnetaan myös nimillä "Stadin kundin kaiho" ja "Ässän kaiho". Kappaleen on laulanut levylle ainakin Jussi Raittinen sekä yhtye Alan Miehet. Laulu löytyy ainakin seuraavilta levyiltä, joita on pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa: Raittinen, Jussi (esitt.): Stadin kundin kaiho (2000, CDLEVY); Suoraan Helsingistä ja 20 muuta kappaletta stadia (1998, CDLEVY); Antaa humpan soida--
4-5 (1992, CDLEVY); Laulujeni Helsinki (1985, LEVY); Raittinen, Jussi: Hirvi, älä tule tielle / Jussi Raittinen ja Eero Luparin orkesteri (1984 LEVY); Alan Miehet: Yhtä soittoa / Alan Miehet (1980, LEVY). Näiden äänitteiden saatavuus kannattaa tarkistaa...
Lisbethin oikea nimi on Elisabeth Mesterton ja hän asuu nykyisin Tanskassa Kööpenhaminan lähettyvillä. Hänen yhtyeensä kulki silloin nimellä Lisbeth ja Medium. Ennen Mediumia säestävänä yhtyeenä Lisbethillä on ollut mm. Power Clan. Tämä Lisbeth on levyttänyt 1969 Columbia-levymerkille singlen, jossa kappaleina Boom bang a bang ja Äitisi tietää sen. Tiedot on saatu suoraan Medium-yhtyeen säestäjältä
Hyviä perusoppaita yleisimpien kotimaisten kasvilajien tunnistamiseen on olemassa useita, tässä muutama esimerkiksi:
BRUHN MØLLER, Kirsten, Kukat väri väriltä
-650 luonnonvaraista kasvia, jaottelu värien mukaan
FEILBERG, Jon, Kielo ja kissankello : Suomen ja Pohjolan kasveja
- 740 ruohoa, varpua ja heinää sekä 51 puuta ja pensasta eli lähes kaikki tärkeimmät luonnonkasvit systemaattisessa järjestyksessä; järjestetty niin, että toisiaan muistuttavia lajeja voidaan vertailla samalla aukeamalla
Otavan värikasvio
- vuodesta toiseen kenties suosituin kasvikirja; 869 lajia
PIIRAINEN, Mikko, Kotimaan luonnonkasvit
- 500 Suomen yleisintä kasvilajia kasvien sukulaisuussuhteisiin perustuvassa järjestyksessä
PIIRAINEN, Mikko, Luonnonkukat
- lähes 200...
Usein kirjastot ostavat kirjansa aivan tavallisista kirjakaupoista, joiden kanssa on tehty hankintasopimukset. Kirjakaupat voivat olla joko suuria kirjakauppaketjuja tai pieniä erikoiskirjakauppoja. Paljon käytetään myös kirjavälitykseen erikoistuneita firmoja, joita ovat mm. BTJ Kirjastopalvelu Oy ja Kirjavälitys Oy. Mitään yhtä ainoaa hankintapaikkaa ei siis voi nimetä, sillä kullakin kunnan- ja kaupunginkirjastolla on omat hankintakanavansa.
Helsingin kaupunginkirjasto ostaa kirjat kirjakaupasta, ei suoraan kustantajilta. Suomenkieliset uutuudet tilataan tavallisesti jo ennen niiden ilmestymistä kustantajien ennakkotietojen perusteella. Myös asiakkaat voivat tehdä hankintaehdotuksia.
Helsingin kaupunginkirjastolla on hankintasopimus...
Kansalliskirjasto Fennican mukaan Patricia Wentworthilta on suomennettu seuraavat kirjat, jotka kaikki kuuluvat sarjaan Miss Silverin tutkimuksia:
Anna, missä sinä olet? (Anna, where are you?). Otava, 1973.
Askelkivet (The watersplash). Otava, 1977.
Kiinalainen huivi (The Chinese shawl). Otava, 1974.
Myrkkyä kynässä (Poison in the pen). Otava, 1972.
Salakäytävä (Vanishing point). Otava, 1974.
Sukukartano (The Alington inheritance). Otava, 1975.
Korttipakka-kappale pohjautuu vanhaan 1800-luvulta peräisin olevaan tarinaan, mutta Tapio Rautavaaran levyttämän version on sanoittanut Seppo Virtanen ja säveltänyt Jaakko Salo. Kappaleen nuotti löytyy mm. teoksesta Reissumiehen taival: lauluja. Laulun historiasta löytyy lisätietoja Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Korttipakka_(kappale).
Pertti Anttosen ja Matti Kuusen Kalevala-lippaassa (SKS, 1999) on noin 30 sivun laajuinen osio Kalevala-nimistöstä (etu- ja sukunimistä paikannimiin ja yritysten nimiin). Löytyy useistakin pääkaupunkiseudun kirjastoista.