Varsinaisesti lapsille tehtyjä kivikirjoja ei löytynyt, mutta esimerkiksi Paavo Korhosen kirjassa Kiviopas, sekä Risto Vartiaisen kirjassa Lapin korukivet, on hyvät värikuvat ja lyhyehkö tekstiosuus.
Suomen jalo-, koru-, koriste- ja rakennuskivet esitellään omina ryhminään Marjatta Virkkusen ja Seppo J. Partasen kirjassa Suomen kivet. Retkeilijän kiviopas puolestaan kertoo mineraalien tunnistamisesta.
Northanger Abbey ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi Eila Pennasen kääntämänä vuonna 1953 nimellä Neito vanhassa linnassa (viimeisin painos on vuodelta 2001). Pennasen suomennoksessa kysymyksen sitaatti kuuluu seuraavasti: "Puvut olivat hänen intohimonsa. Hän iloitsi viattomasti siitä että saattoi pukeutua hienosti; -- ."
Vuonna 1999 kirjasta ilmestyi Paula Merjamaan uusi suomennos Northanger Abbey -nimisenä. Merjamaa on tulkinnut kysymyksessä siteeratun tekstikohdan näin: "Vaatteet olivat hänen intohimonsa. Hänellä oli enimmäkseen harmiton mieltymys koreiluun, -- ."
Suomen kansalliskielet suomi ja ruotsi ovat laissa määritellyt, de jure. Kenellä tahansa henkilöllä on siis oltava mahdollisuus käyttää näitä kieliä viranomaisten kanssa asioidessa.
Yhdysvalloissa englannin de facto -status tarkoittaa sitä, että käytännössä kaikki viralliset asiat hoidetaan englanniksi ilman, että siitä on sen erityisemmin laissa määrätty. Osavaltiot voivat kuitenkin itse päättää millä kaikilla kielillä tällaiset viralliset palvelut, esimerkiksi autokoulut, tarjotaan.
Sanakirjan määritelmä virallisesta kielestä:
https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/official-language?
Kielilaki 423/2003 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423#L1P1
Venäläistä kaunokirjallisuutta suomeksi löydät Joensuun seutukirjaston aineistorekisteristä Jokusesta, http://jokunen.jns.fi/fin?formid=find2&ulang=fin ,kun teet haun, jossa kirjoitat luokaksi 84.71 ja rajaat aineistolajiksi "kirja" ja kieleksi "suomi" sekä teet vuosirajauksen.
Balttilaista kaunokirjallisuutta suomeksi voit hakea muuten samoilla ehdoilla, mutta luokka on 84.23 virolaisella ja 84.78 muulla balttilaisella kirjallisuudella.
Helsingin kaupunginkirjaston hakusivu on: http://www.helmet.fi/ , jossa on käytetty erilaista luokitusta, joten on käytettävä sanahakua tietojen löytymiseksi. Hakusanoiksi s:venäjä and s:kaunokirjallisuus ja muut rajaukset niin teokset löytyvät.
Ruslanian sivulla http://www.ruslania.com/language-4/...
Kysyin asiaa Poliisimuseosta ja sieltä vastattiin näin:
Yritin salapoliisityönä etsiä tietoja mikä voisi olla alkuperäinen tapaus, mutta eipä löytynyt. Tapaus on voi olla muualta kuin Suomesta, esim. Norja/Ruotsi? Löysin netistä tuon kirjan mistä pystyi lukemaan tapahtumia, mutta mitkään hakusanat eivät löytäneet vanhoissa suomalaisissa sanomalehdissäkään jutun juurille. Eipä Rikosmuseon aineistosta löydy vastaavia juttuja.
Sanomalehdet ovat oiva lähde päästä alkuun, kun etsii tietoa henkirikoksista, mutta tietenkin pitäisi olla joku lähtökohta, mitä ja mistä etsii, esim. paikka tai tässä tapauksessa ehkä ajankohta olisi paras. Esim. itsenäisyyden alussa sanomalehdissä kirjoitettiin hyvin seikkaperäisesti tapauksista...
Elokuva voisi olla seuraava
Låt den rätte komma in (2008)
Ystävät hämärän jälkeen (suomenkielinen nimi)
Ohjaus: Tomas Alfredson
Producent: John Nordling, Carl Molinder
Manus: John Ajvide Lindqvist
Förlaga: Låt den rätte komma in (Roman)
Foto: Hoyte van Hoytema
Medverkande: Kåre Hedebrant, Lina Leandersson, Per RagnarMer
Utmärkelser: Guldbagge, Festivalpris, Nominerad till Biopublikens prisMer
Filmtyp: Långfilm
Längd: 114 minuter
Åldersgräns: Tillåten från 15 år
Produktionsland: Sverige
Produktionsbolag: EFTI ABMer
Svensk distributör: Sandrew Metronome Distribution Sverige ABMer
Sverigepremiär: 2008-10-24
Suomen ensi-ilta
Pvm: 28.11.2008
Paikat: Helsinki: Tennispalatsi 12
Stockholmsförorten Blackeberg år 1982.
Oskar är 12 år och mobbad...
Higgins, Ryan T.: Mörri muuttaa
Mörri on aina viihtynyt kotipesässään. Se ei ole ollut liian suuri. Eikä liian pieni. Mutta nyt kodissa asuu lisäksi neljä hanhisisarusta ja viimeisimpänä sinne on pesiytynyt kolme villiä hiirtä. Eräänä päivänä Mörri saa tästä kaikesta kaaoksesta tarpeekseen. On muuton aika! Mörri ottaa hanhet matkaansa ja etsii itselleen uuden talon. Mutta alkaako se ikinä tuntua kodilta?
Louhi, Kristiina: Tompan uusi koti (tässä myös omaan huoneeseen muutto)
Tompan kodissa on kaikki mullin mallin. Äiti tyhjentää komeroita ja kaappeja ja pakkaa tavaroita laatikoihin. Kirjahylly muuttuu kasaksi lautoja, ja kohta Tompan oma sänkykin puretaan osiin. Tomppa huolestuu. - Ei hätää, äiti rauhoittelee Tomppaa. - Me...
Tässä joitakin vinkkejä kuvakirjoista, joissa käsitellään sairautta tai vammaisuutta. Pere, Tuula: Tervetuloa kotiin, Helmi; Helmin elämää (WickWick, 2019)Saraste, Heini: Voihan vammainen: lasten kuvasanakirja vammaisuudesta (Into, 2017)Kallioniemi, Tuula: Neljä muskelisoturia (Karisto, 2018)Honkanen, Leena: Rasti ja Rauha kaverileirillä (Näkövammaiset lapset ry, 2020)Viljanen, Sinituuli: Miksi mummu ei ole enää minun mummuni? (Kvaliti, 2024)Vuori, Julia: Tapiiri ja Hunaja: Sillä aikaa kotona (Lasten keskus, 2015)
Asiasanaksi on syytä valita kirjallisuussosiologia. Esim. Google-haku johtaa Tampereen yliopiston sivuille (www.uta.fi) ja Jyväskylän yo:n sivuille (www.cc.jyu.fi). Kattavasti saat lähteitä alan kirjallisuudentutkimuksesta esim. mainitulla hakusanalla Linnea-tietokannoista http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.htm. Valitse näistä tietokannat Linda ja Arto. Kirjastoilla on käyttöoikeudet asianomaisiin tietokantoihin. Apua hakuun saat tarvittaessa lähimmästä kirjastosta.
Tikkurilan musiikkiosaston soittohuoneessa on Singa Pro karaokepalvelun kautta yli 20 000 kappaleen valikoima kotimaista ja ulkomaista musiikkia. Huoneesta löytyy kaikki tarvittavat laitteet kuten mikrofonit. Huone on melko hyvin äänieristetty mutta vaimeaa ääntä voi kuulua.Tilaa voi varata omaan käyttöön Timmi-palvelun kautta tai olemalla yhteydessä musiikkiosaston asiakaspalveluun.Tilan käyttöön tarvitset kirjastokortin.Musiikkiosaston yhteystiedot: p 043 825 0963Linkki Timmi-palveluun.
Hei!
Kirjonnasta löytyy moniakin hyviä oppaita. Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 voi katsoa asiasanalla nimikointi ja saa tulokseksi 38 teosta, joista Vesilahden kirjastossa on kahdeksan.
Esimerkiksi teoksissa Raussi-Tihula: Kirjotut kirjaimet ja Mäkelä, Terttu: Nimikointi on neuvottu kirjainten kirjomista.
Sipri on itse asiassa nimi, joka tulee nimestä Sigfrid. Muita nimen muotoja on ollut mm. Sifri, Sifferi ja Sipretti, ja nykykalenterin mukaan 15. helmikuuta vietetään Sipin nimipäivää.
Kustaa Vilkunan kirjassa Vuotuinen ajantieto (1994) kerrotaan, että Pyhällä Sigfridillä on Ruotsissa lähes sama asema kuin Suomessa piispa Henrikillä. Niimpä Pyhän Sigfridin muistopäivä 15. helmikuuta onkin ollut Skandinavian maissa merkittävä päivä, johon on liittynyt paljon uskomuksia ja sanontoja säähän liittyen. Esimerkiksi lumisade Siprin päivänä tiesi runsasta lumen tuloa, suojasää taas oli hyvän ja aikaisen kevään merkki.
Jouko Hautalan toimittama Vanhat merkkipäivät (1986) listaa sanontoja, joita eri puolilla Suomea merkkipäiviin on liitetty. Siprinä...
Tämän palvelun ylläpitäjä ei selvästikään halua kertoa itsestään yhtään mitään. Sivustolla ei ole näkyvissä eikä HTML-koodiin piilotettuna mitään vihjettä siitä, kuka sivuston takana on. Yhteystietojen täydellinen puuttuminen viittaa siihen, ettei ylläpitäjä ehkä pidä sivustoaan täysin laillisena. Ylläpitäjä on myös sulkenut kommentointimahdollisuuden eli ei halua sivuille keskustelua palvelun toiminnasta. Etusivun alareunassa näkyvät "Kerro Kavereille!" napit on tarkoitettu vain siihen, että käyttäjä levittäisi sanaa palvelusta. Niiden kautta ei saa ylläpitäjään yhteyttä.
Äkkikatsomalla sivuston ohjeet ja vinkit ovat pääosin ihan järkeviä. Mitään omaa tuotantoahan sivustolla ei näytä olevan, se vain vinkkaa netistä löytyviin...
Japaniksi Jatta kirjoitettaisiin kolmella katakana-merkillä. Internetistä löytyy useita sivustoja, joissa katakana-merkit on lueteltu. Osoitteessa http://www.users.pjwstk.edu.pl/~s4087/katakana.html on näytetty myös merkkien kirjoitustapa.
Japanilaiset kirjoittaisivat nimen kolmella merkillä, jotka ovat 'ya', pieni 'tsu'-merkki ja 'ta'. 'Tsu' täytyy kirjoittaa pienellä, koska silloin se viittaa t-konsonantin kahdentamiseen eikä siis 'tsu'-äänteeseen. Wikipedian katakana-artikkelin loppuosassa löytyy joitakin esimerkkejä tapauksista, joissa 'tsu'-merkkiä on käytetty konsonantin kahdentamiseen esimerkiksi sanan 'intânetto' yhteydessä.
Linkit:
http://en.wikipedia.org/wiki/Katakana
http://www.learn-japanese.info/katakana.html
http://www.users...
Maailma tänään -sarjan osassa 12 ja Maailma nyt -sarjan osassa 1 on käsitelty Itävaltaa. Molemmat ovat suomenkielisiä ja löytyvät Kuopion pääkirjastosta. Uusinta tilastotietoa löytyy internetistä Tilastokeskuksen Maailma numeroina -palvelusta osoitteesta http://www.tilastokeskus.fi/tk/tp/maailmanumeroina/maailmanumeroina_tau…
Lisäksi kannattaa katsella Itävallan matkaoppaita. Niitä voit hakea itsekin Kuopion kirjaston aineistotietokannasta osoitteesta http://kirjasto.kuopio.fi/riimi/zgate.dll?SFORM?1 Asiasanaksi voit laittaa Itävalta tai vaihtaa alasvetovalikosta hakuehdoksi "luokka" ja kirjoittaa hakuriville 44.4 joka on Itävallan kirjastoluokka.
Ikävä kyllä Seinäjoen kaupunginkirjastolla ei ole kyseisiä lehtiä kokoelmissaan.
Yleisesti ottaen erikoisalojen julkaisuja on paras tiedustella korkeakoulukirjastoista. Kaikki tiedustelemanne lehdet löytyvät Seinäjoen korkeakoulukirjaston kokoelmista. Tarkemmin sanottuna ne löytyvät erillisestä terveyskirjastosta, eikä niitä valitettavasti pysty lainaamaan sieltäkään, ainoastaan lukemaan paikan päällä.
Seinäjoen korkeakoulukirjasto:
http://kirjasto.seamk.fi/Suomeksi.iw3
http://kirjasto.seamk.fi/Suomeksi/Tutustu_kirjastoon/Toimipisteiden_esi…
Pääkaupunkiseudun kirjastoista ovat saatavissa "Eino Leinon toiverunot", osat 1 ja 2, Yrjö Jyrinkosken lausumina. Vantaalla näitä levyjä on vain Tikkurilan kirjastossa ja ne ovat tällä hetkellä lainassa, mutta Helsingissä niitä on hyllyssä monessa kirjastossa ja niihin voi tehdä varauksen missä tahansa pääkaupunkiseudun kirjastossa tai Helmet-järjestelmän (www.helmet.fi) kautta miltä tahansa tietokoneelta, jossa on internet-yhteys.
Merenkulkualaa koskevaa kirjallisuutta ja merenkulkualan tutkimuksia voit hakea suoraan Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Internetsivuilta osoitteesta http://mkk.utu.fi
Helsingissä löydät tällä erää merikirjallisuuden bibliografioita Kansalliskirjastosta. Tässä luettelo bibliografioista:
- Aav, Yrjö: Suomen merikirjallisuuden bibliografia(julk. Suomen laivastoliitto,1963)
- Aav, Yrjö: Meribibliografia, Suomessa 1863-1968 painettua merenkulkukirjallisuutta(julk.Meriliitto,1970)
Turun yliopiston merenkulkualan koulutuskeskuksen julkaisuja:
- Nyman, Kristina: Suomen merikirjallisuuden bibliografia 3(1969-1974)(julk.1976)
- Nyman, Kristina: Suomen merikirjallisuuden bibliografia 4(1975-1979)(julk. 1981)
- Vähäkyrö, Ilse: Suomen...
Tähän mennessä on suomennettuna julkaistu 50 osaa tätä sarjaa. Englanniksi kirjoja on kyllä ilmestynyt enemmän, joten ehkäpä niitä tulevaisuudessa käännetään suomeksi lisää. Kustantaja kirjoilla on ollut Otava. Tällä palautelomakkeella kustantajalta voi kysyä lisätietoja:
http://www.otava.fi/palaute/?n=1
