Oletko täyttänyt 15 vuotta sen jälkeen, kun viimeksi olet käyttänyt korttia? Korttisi ei ole ehkä sen vuoksi nyt voimassa. Kortin tiedot pitää päivittää ja sitten voit taas varata ja lainata. Lapsen kirjastokortti on voimassa aina siihen asti, kun hän täyttää 15, ja sen jälkeen taas siihen saakka, kun hän täyttää 18. Sitten kortti onkin voimassa rajattoman ajan.
Poikkea missä tahansa Helmet-kirjastossa ja ota mukaan voimassa oleva henkilötodistus tai passi (mikäli sinulla on sellainen) tai kela-kortti, niin kortin tiedot päivitetään ajan tasalle ja voit tehdä varauksen.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Pekka Tarkka kirjoittaa kirjassaan Salama (Otava, 1973): "On ilmeistä, että teoksen tapahtumat sijoittuvat 1930-luvun alkuvuosiin, mutta Salaman miljöökuvaus ei pyri historialliseen eikä yhteiskunnalliseen edustavuuteen."
"Se tavallinen tarina kertoo Eelin elämän alusta loppuun. Ensi sivulla Eeli on sinertävä sikiönrääpäle, ja selvästikin epätoivottu. Hän kasvaa, hoitaa nuorempiaan kotona, on piikana isossa talossa, käy rippikoulun ja lähtee kaupunkiin puuvillatehtaaseen. Nämä varhaisvuodet on kuvattu lyhyesti ja viitteellisesti."
"Kaksi kolmannesta romaanista keskittyy kuvaamaan noin kaksikymmenvuotiaan Eelin kohtalon ratkaisuvaiheita yhden kesän mittaan."
Yksi kirjan tapahtumien ajoittamista helpottava konkreettinen tapaus, johon...
Tarkoittanet Keski-Suomen maakuntalaulua. Keski-Suomeen liittyviä lauluja on useita, mutta tutuin niistä lienee Keski-Suomen kotiseutulaulu, joka alkaa:
"Männikkömetsät ja rantojen raidat...". Tämän laulun sanat löytyvät monista laulukirjoista, esim. Suuresta toivelaulukirjasta, osasta 3.
Ensimmäinen säkeistö kuuluu näin:
Männikkömetsät ja rantojen raidat, laaksojen liepeillä koivikkohaat,
ja polut korpia kiertävät kaidat, kukkivat kummut ja mansikkamaat.
Keitele vehmas ja Päijänne jylhä, kirkkaus Keuruun ja kuu Hankaveen,
vuorien huippujen kauneus ylhä, ah kotiseutua muistoineen.
Reijo Pajamon kirjassa Maakuntalaulumme on laulun sanojen ja nuottien lisäksi
myös taustatietoa tästä ja muista Keski-Suomen kotiseutulauluista.
Lapsilisien määrä on markka- / euromääräisesti noussut tasaista tahtia, mutta luvut eivät ole rahanarvon muutosten takia suoraan vertailukelpoisia keskenään.
Kun lapsilisät vuonna 1949 pantiin ensimmäisen kerran jakoon, lisän suuruus yhtä lasta kohden vuodessa oli 7200 mk. Myöhempi rahauudistus pudotti summasta kaksi nollaa pois, joten todellinen lisä oli 72 mk. Valtion sosiaalimenoista lapsilisien osuus oli tuolloin peräti 40 %!
Vuoden 1977 lopulla lapsilisiä korotettiin siten, että ensimmäisestä lapsesta sai liki 900 mk, toisesta 1025 mk ja kolmannesta 1200 mk.
Euroaikana vuonna 2011 lapsilisän suuruus ensimmäisestä lapsesta oli 100 euroa, toisesta 111 euroa ja kolmannesta 141 euroa kuukaudessa eli 1200, 1330 ja 1700 euroa...
Kumpaakaan kirjaa ei ole suomennettu. Niitä ei liioin ole Ylöjärven eikä Tampereen kirjastoissa - vielä, sillä tilaamme nämä englanninkieliset kirjat Ylöjärven kirjastoon.
Sanontaa en löytynyt suomalaisista fraasisanakirjoista. Internetissä on yksityisen henkilön kotisivut http://www.kolumbus.fi/pertti.mielikainen/index.html ,johon hän on mm. koonnut äitinsä sanontoja. Sieltä löytyi tällainen selitys: kun jotakin kaatui lattialle tai muuhun sopimattomaan paikkaan, niin se oli "pitkin Matin vatia".
Katsottu mm. seuraavat lähteet:
MUIKKU-WERNER, Pirkko
Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja. 2008
SUOMALAINEN fraasisanakirja / toimittanut Sakari Virkkunen
6. korj. p. 1985
Jonna on Johannan lyhentymä ja Johanna tulee hepreasta ja tarkoittaa Jumala on armollinen. Johanna on Johanneksen sisarnimi. Johannna on hyvin vanha nimi ja Uudessa testamentissa Jeesuksen ystäväpiiriin kuulunut Johanna (Luuk 8:3) oli hänen kuolemansa jälkeen yhdessä eräiden muiden naisten kanssa toteamassa, että Jeesuksen hauta oli tyhjä.
Maaria on yksi maria-nimen monesta muunnoksista. Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä.
Tutkijoiden esittämiä arveluja ovat mm. toivottu lapsi, näkijätär ja herratar. Lisäksi on viitattu heprealaiseen Mirjam-nimeen joka tarkoittaa näkijätär, herratar tai kauan odotettu.
Lue lisää kirjasta:Suuri etunimikirja, kirjoittanut Pentti Lempiäinen.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan (WSOY, 1999) Eeti on Eeditiä/Edithiä vastaava miehennimi, ja Edvardin ja Seetin kutsumamuoto. Edit tulee muinaisenglannin sanasta eadgith, onnellinen tai rikas. Edvard (muinaisengl. ead, rikkaus, omaisuus + weard, vartija) on ollut Englannissa useiden kuninkaiden nimi 900-luvulta lähtien. Set, Seet, Seth (hepr. Schet, verbistä schat, asettaa, suoda, korvata) on Vanhassa testamentissa Aadamin ja Eevan poika. Egyptiläisillä Seth oli jumala Osiriksen veli ja vihollinen.
Virallinen muoto on paralympialaiset, mikä käy ilmi alan järjestöjen virallisilta nettisivuilta
www.paralympic.org
http://www.sport.fi/paralympiakomitea/rio-2016-paralympialaiset
Nimen taustana on kai eräänlainen sanaleikki, 'olympialaisiin' on yhdistetty - niin ikään kreikkaan palautuva - englannin sana paralytic 'halvaus, halvaantunut'. Totta on, että sanan oikeaan muotoon totutteleminen vaatii vähän opettelemista, O-äänne kun on niin vahvasti iskostunut suurkisojen nimitykseen.
Pentti Lempiäisen kirjoittamassa Suuri etunimikirja (WSOY, 2004) kerrotaan nimestä Kiia/Kia seuraavaa: Kiia on 1990-luvun jälkipuoliskolla yleistynyt nimi, josta tavataan myös lyhennelmä Kia. Alkuaan kyseessä on lyhennelmä kia-loppuisista miehennimistä kuten Malakia, nykyään sitä annetaan tytöille, jollaisena se voi olla lyhentymä kia-päätteisistä naistennimistä kuten esimerkiksi Eudokia. Suomen ruotsinkielisen väestön parissa Kia on myös lyhennelmä Kristiina-nimestä.
Nimestä Eudokia samainen teos kertoo: Eudokia (kreikaksi hyväntahtoinen), kirkollisessa perinteessä keisari Trajanuksen ajan vainoissa 100-luvulla surmattu, Syyrian Heliopoliissa syntynyt naismarttyyri. Rinnakkaismuoto Eudoksia, Eudoxia (kuuluisa, kunnioitettu) tunnetaan...
Veikka tulee nimestä Veikko, muita nimiä esim. Vesse, Veke,Veka, Veksi ja Veksa. Veikko, (Weikko vuosina 1908-1927), esiintyi Kansanvalistusseuran Kalenterissa jo 1882. Veikko-nimeä käytettiin todennäköisesti ensimmäisen kerran 1864. Puhekielessä Veikkoa on käytetty veli-merkityksessä, Veikon edelläkävijä oli Veljyt eli Vely. Ensimmäinen "veli" kirkonkirjoissa oli Welly v. 1841. Lisätietoa Veikka, Veikko, Veli-nimistä löytyy mm. teoksista Kustaa Vilkuna: "Etunimet" Otava 1990 ja Pentti Lempiäinen: "Suuri etunimikirja" WSOY 1999.
Vuokko on 1880-luvulla käyttöön tullut luontoaiheinen nimi. Eteläisessä Suomessa vuokot ovat kevään symboleja, joten on ymmärrettävää, että kun Vuokko otettiin vuonna 1929 almanakkaan, nimipäiväksi tuli vapunpäivän jälkeinen päivä.
Vuokon englanninkielinen vastine Anemone tulee kreikan kielen sanasta anemos, joka merkitsee tuulta.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
http://www.behindthename.com/
Haluat varmaankin tietää arkkiatrista?
Arkkiatrilla on juurensa kreikankielisessä nimityksessä ’arkhiātrόs’, joka sananmukaisesti aikoinaan tarkoitti ylintä lääkäriä tai pääparantajaa. Suomen kieleen termi on kulkeutunut ruotsista, jossa tunnetaan sana ’arkiater’, lääkärikunnan korkea-arvoisin edustaja tai hallitsijan henkilääkäri.
Antiikin valtakunnissa Kreikassa, Roomassa ja Egyptissä arkkiatreiksi tunnustettiin tavallisesti juuri hallitsijoiden henkilääkärit. Myöhemmin Roomassa kehittyi järjestelmä, jossa kullakin neljästätoista hallintoalueesta oli oma arkkiatrinsa. Heidän tehtävänään oli kouluttaa alueen muita lääkäreitä ja toimia tietysti itsekin lääkärinä – mutta kuitenkin ilman erillistä korvausta työstään.
Pohjolaan ensimmäinen...
Sinja löytyy Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -kirjasta.
Se on Sinan muunnos. Sina puolestaan on saksalais-pohjoismainen lyhennys nimistä, jotka päättyvät sina-tavuihin, esim. Aleksina, Eufrosina, Rosina.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Sinan kohdalla Sinaidaan, jonka venäläinen muoto Zinaida tulee kreikkalaisesta marttyyrinimestä Zenaida (Zeuksen näköinen, Zeuksen tytär).
Janika ja sen monet rinnakkaismuodot (Janiika, Jannika, Janica, Jannica, Jannike ja Janice) ovat Johanneksesta johdettujen miehennimien Jan ja Jani sisarnimiä. Janica merkitsee siis samaa kuin Johanna: 'Jumala on armollinen', 'Jahve on osoittanut armonsa'. Toisaalta Janikaa on pidetty myös muunnoksena vanhasta kreikkalaisperäisestä pyhimysnimestä Eunike ('kaunis voitto').
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Seela tai Sela esiintyy Vanhassa testamentissa sekä miehennimenä että paikannimenä. Paikannimenä Sela tulee heprean kalliota merkitsevästä sanasta, miehennimenä se ehkä on Selimin kutsumanimi. Selimin tausta on epäselvä, mutta se muistuttaa heprean sanaa shalom, rauha. Seela-nimeä on myöhemmin alettu käyttää naisennimenä mm. Suomessa. Kannattaa tutustua Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistoon osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Arkistossa on melkoinen määrä nimien selityksiä. Hakemasi nimen löydät kirjoittamalla hakuruutuun sanat etunimet ja haluttu nimi, esimerkiksi etunimet Seela.
Hevosen paino ja säkäkorkeus riippuu sen koosta ja rodusta. Aikuinen ratsuhevonen painaa keskimäärin 500 kg, mutta raskaat kylmäveriset hevoset voivat painaa 1 200 kg. Miniatyyrihevosrodut eivät ylitä edes aikuisina 50 cm korkeutta, kun esimerkiksi shirehevoset voivat olla jopa kaksi metriä korkeita.
Lähteet:
Hevostietokeskus
Wikipedia
Salla-nimi on muodostunut Salli-nimen rinnakkaismuodoksi, ja sen syntyyn on varmaan vaikuttanut Lapin-innostus lappilaisen paikkakunnan Sallan ja Sallatunturin mukaan. Ensimmäiset Salla-nimiset tytöt on kastettu jo 1800-luvulla, mutta nimi yleistyi vasta 1960-luvulla. Nimipäiväkalenteriin Salla pääsi vuonna 1950. Suosionsa huipulla Salla on ollut vuonna 2001, jolloin se oli 41:nneksi yleisin etunimi.
Salli taas on suomalainen muoto englantilaisesta etumimestä Sally.
lähteet:
Kiviniemi, Eero: Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen (1993)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (2005)
Sami on lyhennys Samuelista. Samuel on hebreaa ja tarkoittaa Jumala on kuullut tai Jumalan kuulema. Skotlannissa tulkitaan joskus, että Samuel on gaelinkielinen muunnos muinaisskandinaavisesta kesän vaeltajaa tarkoittavasta nimestä.
Niina on suomalainen muunnos Ninasta. Nina on Annan ja Anninan venäläinen hellittelymuoto ja merkitsee armahtava. Espanjassa nimi tarkoittaa tytärtä.
Säde: suomalainen sana.
Lähde: Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi? 1992.
Sukunimi Sainio voitaneen lukea kuuluvaksi niihin uusiin nimiin, joita otettiin käyttöön kansallisuusaatteen alullepaneman 1800-luvun jälkipuoliskon ja 1900-luvun alun sukunimien suomalaistamisen yhtyedessä. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan nimeä on otettu runsaasti käyttöön erityisesti maamme lounaisosassa vuonna 1906, jonkin verran myös Itä-Suomessa.
Sainiota muistuttavia nimiä on kirjattu eri puolilla Suomea jo 1400- ja 1500-luvuilla (Saynyola, Sainoin), mutta Sainio-muodossa siitä tunnetaan esiintymiä vasta 1800-luvulta. Haukiputaalta on kirjattu Abr: Johs: Sainio vuonna 1844. Varhaisimpia nimensä Sainioksi suomentaneita oli vuonna 1876 porilainen Frans Viktor Sillberg (s. 1852).
Sana "sainio" kuuluu...
