Vuorela on yleistynyt talonnimenä vasta 1800-luvulla. Varhaisimmat tiedot ovat Etelä-Pohjanmaalta. Talon nimestä Vuorela on siirtynyt tarkoittamaan myös asukkaita. Vuorelaksi on myös vaihdettu useita ruotsalaisia sukunimiä nimenmuutoissa. Kirjastoista löytyy nimikirjoja esim. Mikkonen, Pirjo : Sukunimet, Uusi suomalainen nimikirja, joista voi tutkia aiheesta lisää.
Mats Wicken on säveltänyt Olen saanut elää -kappaleen, jonka alkuperäinen nimi on Jag har vandrat mina stigar. Reijo Taipaleen lisäksi sen on levyttänyt ja laulanut ainakin laulaja nimeltä Tuula-Helena. Kappale löytyy ainakin äänitteeltä Uusilla urilla - i nya spår, joka on vuodelta 1982. Näyttäisi kuitenkin siltä, että se on esitetty suomeksi, vaikka levyn nimi onkin kaksikielinen. Muita naispuolisia esittäjiä ei kappaleelle kuitenkaan ainakaan Suomesta löytynyt.
Tiedot ovat peräisin Suomen kansallisdiskografiasta, Violasta:
http://finna.fi
Asiakaspalautteesta voimme lisätä seuraavan tiedon: Kappaleen alkuperäinen, ruotsalainen esittäjä on Dansband.
Sukunimet Havi, Havia ja Havo ovat todennäköisesti germaanista perää. Niille on muinaissaksan henkilönimistössä vastine Hav, Hawe ja Hawo ( joka viitannee mereen). On myös esitetty, että nimen lähtökohta on skandinaavinen Had-nimi. Haviaa lähellä oleva Havi on mahdollisesti peräisin saksalaisesta Haveman-nimestä.
Lisää sukunimestä voi lukea Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksesta Sukunimet.
Lähde:
Mikkonen – Paikkala: Sukunimet. Otava.
Tiedeyhteisössä tämä niin kutsuttu simulaatioteoria ei ole teoreettisesta kiinnostavuudestaan huolimatta saanut juurikaan kannatusta. Teorian suurimpana ongelmana näyttää olevan paitsi se, ettei sitä voida todistaa, myös se tieteellisesti perusteltu otaksuma, ettei minkäänlaisen tietokoneen laskentateho kykenisi vastaamaan eksponentiaalisesti kasvavaan prosessoreiden, muistin ynnä muun tarpeeseen, joka näin vaativassa simulaatiossa väistämättä tulisi vastaan. Niinpä todellisuutemme simulointi näyttäisi olevan jo periaatteellisella tasolla mahdotonta.
Simulaatioteoriaan uskomiseen ei ole esimerkiksi Harvardin yliopiston teoreettisen fyysikon Lisa Randallin mukaan mitään syytä. Hänen mukaansa todennäköisyys sille, että eläisimme...
Tätä ongelmaa ei Euroopassa oikeastaan ole, sillä vasemmanpuoleista liikennettä noudattavat Iso-Britannia, Irlanti, Malta ja Kypros, jotka ovat saarilla. Kauempana tähän tilanteeseen kuitenkin voi joutua. Englanninkielisen Wikipedian laajasti vasemmanpuoleista liikennettä käsittelevässä artikkelissa, ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Right-_and_left-hand_traffic#Changing_side… kerrotaan kuvien kera erilaisista siirtymäpaikoista. Ylityspaikassa voidaan ohjata liikennettä liikennevalojen avulla, johtamalla liikenne sillalle, liikenneympyrään tai yksisuuntaiselle tielle, tai opastaa vain liikennemerkein varsinkin vähän liikennöidyillä rajoilla. Suomenkielisen Wikipedian artikkeli: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tieliikenne#Oikean-...
Etsitty runo on Yrjö Jylhän Kuolema, joka ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Risti lumessa (1937). Kysymyksen sitaatti on runon ensimmäisestä säkeistöstä:
"Kun olet surusta sairas,
soperrat pimeyteen:
Tule, kuolema, kierrä kairas
syvälle sydämeen!"
Ford Escort 1970 vuosimallin korjausopasta ei ole Oulun kaupunginkirjaston kokoelmassa. Sellaisia on kuitenkin muiden kirjastojen kokoelmissa, ja niitä voi kaukolainata.
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä löytyi seuraava teos:
Haynes, J. H., Ford Escort owners workshop manual: all 1100 & 1300 models 1968 to 1974, ISBN: 0-85696-171-x
Kouvolan kaupunginkirjaston aineistorekisteristä löytyi:
Haynes, J. H.: Ford Escort: all 1100 & 1300 models 1968 to 1974,
ISBN: 0-85696-171-x
25.11. 2010 vastatussa kysymyksessä oli lähteitä liittyen torppareihin ja torpparilaitokseen yleensä. Alla on joitakin lähteitä, jotka liittyvät Sysmän historiaan, kartanoihin ja torppareihin. Voit pyytää kirjoja kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta:
- Stjernvall-Järvi, Birgitta, Virtaan kartanot Sysmän kartanoyhteisössä 1800-luvulla (1995)
- Suvanne, Em., Sysmän historia nykyaikaan asti (1912)
- Juvelius, Einar W., Sysmän pitäjän historia (1927)
- Ticcander, Michael, Sysmän pitäjä 1792: Maantieteellinen ja historiallinen väitöskirja Sysmän pitäjästä (1942)
- Stjernvall-Järvi, Birgitta, Kartanoelämää Itä-Hämeessä (2009)
- Stjernvall-Järvi, Birgitta, Kartanoarkkitehtuuri osana Tandefelt-suvun elämäntapaa (2007)
Kaanonin "Platon, Sokrates" tekijä on tuntematon. Laulu liikeohjeineen sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:125 kaanonia (Otava, 1960)Laulaen, soittaen, leikkien (Otava, 1963)Laulukerho. 5 : uutta ohjelmistoa sekakuoroille (Otava, 1963)Musiikki. 5-6, Peruskoulun viidennen ja kuudennen luokan musiikkikirja (Otava, 1980)
Seurakunnat korostavat, että kirkoissa esitettävää musiikkia valittaessa tulisi muistaa vihkitilaisuuden jumalanpalvelusluonne. Kirkollisissa toimituksissa esitettävän musiikin tulee liittyä toimituksen kokonaisuuteen. Kanta sopivaan musiikkiin on seurakuntakohtainen. Ennen kappaleen valintaa kannattaa ottaa yhteys vihkiseurakunnan kanttoriin, joka vastaa tilaisuuden musiikista. Lisätietoja saa seurakuntien nettisivuilta http://www.turunseurakunnat.fi/portal/seurakuntayhtyma/suomi/ http://www.raisionseurakunta.fi/
Varsinais-Suomen kirjastojen yhteisestä Vaski-tietokannasta löytyy hakusanalla ’rakkauslaulut’ lukuisia nuottijulkaisuja, joissa on suosittuja rakkauslauluja eri kielillä. Vaskin osoite on http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?...
Raamatun hinta-arvio kannattaa kysyä jostakin antikvariaatista. Nyt ei näytä missään olevan myytävänä vanhaa kuvaraamattua. Huuto-netissä tosin on tarjolla Dorén kuvittama raamattu vuodelta 1951. Hintapyyntö on 130 €.
Esimerkiksi Nettidivari (http://www.nettidivari.com) ja Pokstaavi Oy (http://www.pokstaavi.fi) ovat erikoistuneet uskonnollisen kirjallisuuden myyntiin, joten esimerkiksi näistä voisi kysyä raamatun arvoa.
Näissä tietokirjoissa käsitellään aihetta lapsen pelot:
AYALON, Ofra. Selviydyn! : yhteisön tuki ja selviytyminen. Helsinki: Mannerheimin lastensuojeluliitto, 1995.
FREUD, Sigmund. Viisivuotiaan pojan fobian analyysi. Helsinki : Yliopistopaino, 1997.
HIITOLA, Briitta. Parantava leikki. Helsinki : Tammi, 2000.
JOKINEN, Sirpa. "Sattuuks se?" : lasten kliiniset tutkimukset. Helsinki : Kirjayhtymä, 1999.
LASTEN turvattomuus Suomessa ja Virossa : 5-12 -vuotiaiden lasten huolten ja pelkojen vertaileva tutkimus / Anja Riitta Lahikainen et. al. Kuopio : Kuopion yliopisto, 1995.
LITJA, Tiia. Mä en haluu! : leikki-ikäisen arjen pulmia. Helsinki : Edita, 2000.
PUNAMÄKI, Raija-Leena. Konfliktin lapset. 1981.
SIHVOLA, Seija Lapsen terveys ja...
Hitaan hämäläisen "isänä" on perinteisesti pidetty Topeliusta, jonka Maamme kirjan hämäläisiä käsittelevästä osiosta kyseinen luonnehdinta on peräisin: "Kestävämpää miestä et helposti tapaa, jos hän on kerran ottanut jotain tehdäkseen, etkä hitaampaa, jos hänen päähänsä on pistänyt olla mitään tekemättä." On kuitenkin huomautettava, että tässä yhteydessä perusteltuja isyysvaatimuksia voisivat esittää myös Boken om vårt landin ensimmäinen suomentaja, Oulun kirkkoherra Johan Bäckvall ja hänen käännöksensä sittemmin tarkistanut ja korjannut Paavo Cajander. Topelius nimittäin käyttää kyseisessä kohdassa sanaa "trög", joka voitaisiin suomentaa myös 'vastahakoiseksi': "En inhärdigare man är icke lätt att finna, när han företagit sig något, icke...
Sanat löytyvät julkaisusta Jauhiainen,Lauri: Kuplettimestarit ja mestarikupletit. Laulun nimi on Don Juan ja sen on säveltänyt J.Alfred Tanner. Sanoitus on Uuno Tupaselan.
Kissat ovat liikkuneet aika itsenäisesti ulkosalla vielä 10-20 vuotta sitten ja sota-aikana varmastikin pääosin. Voisi kuvitella, että jos lähtö pommisuojaan tuli ja kissa oli juuri silloin sisällä, se päästettiin ulos. Kissa tapaa lähteä lipettiin, kun tulee kiire, joten voi olla, että sitä olisi voinut olla vaikea saada kiinni tuollaisessa yhteydessä. Olisikohan kissa mahtanut pysyäkään sellaisessa paikassa kuin pommisuoja? Eläimistä pommisuojissa ei oikein löydy lähdemateriaalia, varmaankin muistelmat ja muistot olisivat paras lähde. Lueskelin läpi Jouni Kallioniemen Kotirintama: Sotavuosien Suomi 1939-1945 osaa pommituksista ja pommisuojiin pelastautumisista (s.43-66). Pommisuojista on erilaisia tarinoista, lemmikeistä ei ole...
Arto Kivimäen kirjan Suuri latinakirja (Karisto 2001) mukaan sanonta tarkoittaa "Rakastuneet (ovat) järjettömiä". Kyseessä on 1600-luvun alkupuolella eläneen Gabriel Rollenhagenin näytelmän nimi.
Sydämessä itsessään on oma tahdistin, sinussolmuke, joka antaa sydämelle käskyn toimia eli supistua. Sydämen sisällä on neljä lokeroa: vasen ja oikea eteinen sekä vasen ja oikea kammio. Kun eteiset supistuvat, veri virtaa niistä kammioihin, ja kun kammiot supistuvat sen jälkeen, veri virtaa eteenpäin ruumiiseen keuhkovaltimon ja aortan kautta. Sinussolmukkeen antama käsky on sähköinen impulssi. Kun verenkierrossa tarvitaan enemmän verta, kuten liikkuessa tai vaikkapa pelästyessä, sinussolmuke saa siitä tiedon hermoston välityksellä ja sydän alkaa sykkiä nopeammin.
Lapsille ja nuorille suunnattua tietoa sydämestä löytyy esim. täältä: http://www.kidmed.fi/main.asp?sid=1&sivu=2&o=2. Myös kirjastosta löytyy paljon kirjoja ihmiskehon...
Näyttäisi siltä, että suurten kielialueiden maissa ei opiskella englantia pakollisena kielenä. Suuria kielialueita ovat espanjaa, arabiaa, venäjää ja kiinaa puhuvat maat.
Siksi esim. Saudi arabiassa, Kiinassa, Espanjassa ja Venäjällä kouluissa ei ole pakko-englantia. Varmasti muitakin maita löytyy. https://brightside.me/wonder-curiosities/what-subjects-are-taught-in-schools-from-all-over-the-world-619460/
Oikeastaan Suomenkaan kouluissa ei ole pakko opiskella englannin kieltä. A1 ja A2 kieliksi voi valita myös muun kuin englannin. Käytännössä kuitenkin koulujen oppiainevalikoima ja jatko-opintojen sujuminen ohjaavat valitsemaan englannin.
https://www.sukol.fi/ajankohtaista/tilastotietoa/tilastotietoa_kielivalinnoista
http://www....
Sanat ja nuotti löytyvät ainakin julkaisusta Koulukuoro, osa 8: Kun pimenevät illat : kuusi laulua koulukuorolle / sov. Jukka Kankainen, c 1987 Fazer Musiikki, Helsinki. Nuotin tuotetunnus on F. M. 07814-7. Tämän laulun Kun pimenevät illat on säveltänyt Lilli Leinberg (Thuneberg), ja sanat ovat Elsa Beskowin. Säkeistöjä on kolme. - Koulukuoro 8 -nuottivihkoa voitte kysyä asuinkuntanne kirjastosta. Mikäli sitä ei ole juuri siinä kirjastossa, se voidaan kaukolainata teille jostain sellaisesta kirjastosta, jossa sitä on.
