Seela tai Sela esiintyy Vanhassa testamentissa sekä miehennimenä että paikannimenä. Paikannimenä Sela tulee heprean kalliota merkitsevästä sanasta, miehennimenä se ehkä on Selimin kutsumanimi. Selimin tausta on epäselvä, mutta se muistuttaa heprean sanaa shalom, rauha. Seela-nimeä on myöhemmin alettu käyttää naisennimenä mm. Suomessa. Kannattaa tutustua Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistoon osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Arkistossa on melkoinen määrä nimien selityksiä. Hakemasi nimen löydät kirjoittamalla hakuruutuun sanat etunimet ja haluttu nimi, esimerkiksi etunimet Seela.
Hevosen paino ja säkäkorkeus riippuu sen koosta ja rodusta. Aikuinen ratsuhevonen painaa keskimäärin 500 kg, mutta raskaat kylmäveriset hevoset voivat painaa 1 200 kg. Miniatyyrihevosrodut eivät ylitä edes aikuisina 50 cm korkeutta, kun esimerkiksi shirehevoset voivat olla jopa kaksi metriä korkeita.
Lähteet:
Hevostietokeskus
Wikipedia
Sami on lyhennys Samuelista. Samuel on hebreaa ja tarkoittaa Jumala on kuullut tai Jumalan kuulema. Skotlannissa tulkitaan joskus, että Samuel on gaelinkielinen muunnos muinaisskandinaavisesta kesän vaeltajaa tarkoittavasta nimestä.
Niina on suomalainen muunnos Ninasta. Nina on Annan ja Anninan venäläinen hellittelymuoto ja merkitsee armahtava. Espanjassa nimi tarkoittaa tytärtä.
Säde: suomalainen sana.
Lähde: Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi? 1992.
Larin-Kyöstin Saunatonttu-runo alkaa näin:
Saunass’ asuu Juntun Jonttu
vanha, viisas saunatonttu,
polviin asti partaa puuntaa
kiertäen kaulaa kuutta suuntaa.
Runo löytyy mm. Koskimiehen ja Virkkusen toimittamasta kirjasta Tämän runon haluaisin kuulla 3, Mirja Mohtaschemi-Virkkusen toimittamasta kirjasta Terveisiä saunasta ja vuonna 1952 julkaistusta kirjasta Lukemisto Suomen lapsille: osa 1: kotoisia tarinoita.
Sukunimi Sainio voitaneen lukea kuuluvaksi niihin uusiin nimiin, joita otettiin käyttöön kansallisuusaatteen alullepaneman 1800-luvun jälkipuoliskon ja 1900-luvun alun sukunimien suomalaistamisen yhtyedessä. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan nimeä on otettu runsaasti käyttöön erityisesti maamme lounaisosassa vuonna 1906, jonkin verran myös Itä-Suomessa.
Sainiota muistuttavia nimiä on kirjattu eri puolilla Suomea jo 1400- ja 1500-luvuilla (Saynyola, Sainoin), mutta Sainio-muodossa siitä tunnetaan esiintymiä vasta 1800-luvulta. Haukiputaalta on kirjattu Abr: Johs: Sainio vuonna 1844. Varhaisimpia nimensä Sainioksi suomentaneita oli vuonna 1876 porilainen Frans Viktor Sillberg (s. 1852).
Sana "sainio" kuuluu...
Säestys kappaleeseen Mustan kissan tango löytyy useastakin kokoelmasta. Pianosäestys esim. Suuri toivelaulukirja, osa 8 sekä Suuri lastenlaulukirja, osa 2.
Tässä tulee (hirmuinen) Rölli on Toivelaulukirja 13:ssa.
Nuotteja voi etsiä itsekin kirjaston internet-sivuilta Aineistohaku- tai Tiedonhaku -kohdasta. Nimeke-laatikkoon kirjoitetaan sävelmän nimi ja aineistolajiksi valitaan nuotti. Hakutuloksena on usein sävelmäkokoelma, jonka nimeä näpäyttämällä paljastuu näyttöluettelokortti, jossa on kappaleluettelo ja etsittävän laulun nimi löytyy (usein lihavoituna) listasta.
http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2
Cassandra Claren Varjojen kaupungit-sarjaa julkaisee suomeksi Otava. Kolmas osa ei ole vielä tänä keväänä tulossa. Syksyllä ilmestyvistä kirjoista saamme tiedon loppukeväästä. Kysele kirjaa uudestaan toukokuussa. Sarjan kolmas osa kyllä hankitaan Vihdin kunnankirjastoon heti kun ilmestyy suomeksi.
Vaihtoautojen hintoja vuosikymmenien takaa on melkoisen mahdoton selvittää. Pasilan kirjastossa on kuitenkin mikrofilmattuna esimerkiksi 1960- ja 1970-luvun Helsingin sanomat, joista voisit tulla selaamaan mahdollisia vaihtoautoilmoituksia.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/
Uutena Toyota Corona (Mk II 2000) maksoi vuonna 1973 23 900 mk vuoden 1973 lehtien mukaan (Tuulilasi 12/1973, Tekniikan maailma 4/1973). Suomen Kuvalehdessä 13-14/1966 olleen Autonova Oy:n mainoksen mukaan Fiat 600 ohjehinta oli 5 100 mk.
Alkuaan pelipalikkaa, nykyään myös arpakuutiota merkitsevällä noppa-sanalla on vastine ainoastaan karjalassa. Sanavartalon alkuperä on epäselvä. Mahdollisesti sana on deskriptiivissävyisen nopata-verbin (> nopea) yhteyteen kuuluva johdos. Noppa on ensi kertaa mainittu kivienheittopelin merkityksessä Kustaa Renvallin sanakirjassa 1826.
Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen. - Helsinki : WSOY, 2004.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimikirjan (Otava, 2000) mukaan Torikka -nimi periytyy skandinaavisesta Thorkill -miehennimestä. Etelä-Karjalassa ja Satakunnassa Torikka -nimeä on esiintynyt sukunimenä 1600 -luvun lopulta lähtien. Torikka -nimeä on käytetty Suomessa myös paikannimenä.
Sukunimistä löytyy yleistä tietoa myös Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sukunimi. Sieltä löytyy linkki mm. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusivustoon, josta voi katsoa kuinka paljon nimeä esiintyy.
Esko Salminen lausuu ohjelmassa Prosperon repliikin William Shakespearen näytelmästä Myrsky. Katkelma on näytelmän neljännen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta.
Katkelma on Arto af Hällströmin suomennoksesta (1994), jota on tekstinä lainattavissa vain joissakin Suomen kirjastoissa. Myrskyn ovat suomentaneet myös Paavo Cajander, Matti Rossi ja Eeva-Liisa Manner.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://finna.fi/
https://uniarts.finna.fi/
https://www.gutenberg.org/files/44845/44845-h/44845-h.htm
Kyseessä lienee E. A. Hagforsin (1827-1913) säveltämä "Laula kultani" J. H. Erkon tekstiin. Ensimmäisen säkeistön teksti on seuraava:
Laulappas mun kultasen', nurmi vihannoi! / Kuules kuinka kerttunen pensastossa soi! / Laulus on lempein, soittos on suloisin, kuulla kun voi.
Laulu löytyy ainakin kokoelmasta Sulasolin sekakuorolauluja 1.
Keräsimme kollegan kanssa jonkin verran kirjaehdotuksia. Voi olla, etteivät osu nappiin, mutta näitä voisit ainakin kokeilla.
Twilight-sarjaa hiukan muistuttavia sarjoja voisivat olla ainakin seuraavat:
- Elina Rouhiainen: Susiraja-sarja (Kestytön, Uhanalainen, Jäljitetty; ihmissusia ja vahvempi naispäähenkilö kuin Twilightissa)
- Alyson Noël: Kuolemattomat-sarja (ensimmäinen osa Punaiset tulppaanit)
- Suzanne Collins: Nälkäpeli-sarja (sijoittuu tulevaisuuteen mutta sisältää vahvan naishahmon ja myös romantiikkaa)
- Charlaine Harris: Sookie Stackhouse -sarja (vampyyrejä; ensimmäinen osa Veren voima)
Realistisempia suositeltavia teoksia olisivat seuraavat:
- Annika Thor: Saari meren keskellä
- Siiri Enoranta: Gisellen kuolema
- Jenny...
Kyllä on monta maata, joissa kiroilu on jossain määrin laitonta. Kiroiluun liittyviä lakeja löytyy eniten konservatiivisista maista tai paikoista joissa uskonto vaikuttaa lainsäädäntöön. Esimerkiksi Yhdistyneet Arabiemiirikunnat kieltävät kiroilun kokonaan ja kiroileminen voi tuoda mukanaan vuoden vankilassa ja suuret sakot.
Muista maista on tullut uutisia että myös julkkikset ovat saaneet sakkoja kiroilusta. Artisteja jotka menevät esiintymään Saint Christopherin ja Nevisin federaatioon varoitetaan etukäteen olla kiroilematta lavalla, sillä räppärit DMX ja 50 Cent ovat aiemmin saanet sakkoja ja jopa pidätetty esityksen jälkeen.
Myös Venäjällä astui voimaan uusi laki vuonna 2014 jonka perusteella kiroilu taiteessa, kuten esimerkiksi...
1990-luvulla Andersenin Villijoutsenet televisioitiin sarjamuodossa ainakin venäläisten klassikkoanimaatioiden sarjassa Kultaiset sadut vuonna 1997. Villijoutsenissa oli kolme osaa, esitykset TV1:n ohjelmistossa sunnuntai-iltaisin 27.4., 4.5. ja 11.5., uusinnat lauantaiaamuina 3.5., 10.5. ja 17.5.
Airi Pekkolan tutkimuksessa "Hammasta särkee" kerrotaan:
"Apteekista ostettiin hammassärkyyn tarkoitettua vaaleanpunaista hermovanua (Gossypium odontalgicum) jota laitettiin hampaan koloon. Pumpuli on ollut myynnissä 1970-luvulle asti."
Odontalgicumin koostumus vaihtelee eri lähteissä, mutta useimmissa sen kerrotaan sisältävän neilikkaöljyä, jotain puuduttavaa ainesosaa kuten bentsokaiinia ja alkoholia. Suomessa eri paikoissa myydyn ja mahdollisesti eri resepteillä valmistetun hermovanun tarkkoja ainesosia on kuitenkin varmuudella vaikeaa sanoa. Neilikkaöljyä on käytetty pitkään luonnonlääketieteessä kipujen lievittämiseen ja myös hammaskivun hoitoon.
Lähteet:
Pekkola, Airi 2016. Hammasta särkee. Tutkimus hammassäryn kansanomaisesta...
Jerseyn saari on todellakin kruunun alusmaa, jonka valtion päämies on Britannian kuningas. Sillä on itsehallinto, oma taloushallinto ja omat tuomioistuimet, mutta sitä puolustaa ja edustaa kansainvälisissä yhteyksissä Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus. Jerseyn hallinnon sivulla kerrotaan saaren hallinnollisesta asemasta ja sen historiallisesta taustasta, joka juontuu vuodelle 1204, jolloin Englannin kuningas hävisi Rouenin taistelussa Ranskan kuninkaalle Normandian, johon tuolloin kanaalin saaret kuuluivat. Kanaalin saaret saatiin kuitenkin houkuteltua pysymään Englannin kuninkaan alla ja erikoisasema on säilynyt. Samaisella sivustolla myös mainitaan, että Jersey on osa Brittein saaria, johon kuuluvat...
Näyttää siltä, että tätä kappaletta ei ole saatavilla cd-levyllä, mutta se löytyy ainakin seuraavilta kaseteilta/lp-levyiltä:
Veikko Tuomen lp-levyiltä Kotiseutuni (olemassa myös kasettina)
Turun Harmonikkakerhon esittämänä lp-levyllä Soivat hanurit 2 (löytyy Turun kaupunginkirjastosta)
Four catsin lp-levyltä Ikivihreitä 2
Kyseessä ovat niin vanhat levytykset, että niitä voi olla hankala löytää mistään kirjastosta.
Syntymäpäivävalssi nimellä löytyy uudempiakin levytyksiä, mutta kirjastojen tietokannoista ei selviä, että onko kyseessä sama kappale. Tässä kuitenkin nekin äänitteet:
Pellokvartetti : Tiet (cd)(myös nuotti)
Leppävirran pelimannit: Leppävirran pelimannit 25 vuotta (c-kasetti)
Syntymäpäivävalssista on tehty oma nuottinsa nimellä...
Kysymistäsi kappaleista ei tuntunut löytyvän suomenkielisiä painettuja sanoituksia kuin The Phantom of the opera (Oopperan kummitus, san. Mali, Turkka), kirjasta Musiikin mestarit 5-6 (Otava, 2005).
The phantom of the operan kappaleita toki on levytetty suomeksi seuraavasti:
Vain näitä pyytäisin (=All I ask of you) / Lund, Tamara: Rakkauden siivin (AXRCD1158, 1998)
Oopperan kummitus (=The phantom of the opera) / Lund, Tamara: Rakkauden siivin (AXRCD1158, 1998) san. Lund
Opperan kummitus (=The phantom of the opera) / Kaitila, Harri, kokoelmalla 20 suosikkia/ Taattua kotimaista! (SECD107, 1992), san. Mali, Turkka
Kuuntele kun soittaa meille yö (=The music of the night) / Kaitila, Harri (single, SES112, 1991)
Kappaletta Angels ei tietojemme...
