Kysymykseen kiinalaisista aakkosista on vastattu usein aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Katso vastausten arkistosta hakusanoilla kiinan kieli ja kirjoitusjärjestelmät.
Liitän sinulle tähän yhden vastauksen maaliskuulta.
Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassakaan, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Joka merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Katso seuraavat linkit:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html
http://www.mandarintools.com/chinesename.html
http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Teoksen suomennoksesta ei ole vielä tietoa. Alkuteos Inheritance ilmestyi 8. marraskuuta Yhdysvalloissa. Ainakaan Paolinin suomalaisen kustantajan Tammen kevään 2012 kirjoissa sitä ei vielä ole mainittu. Aiemmat osat ovat tulleet suomeksi yli puoli vuotta alkuteoksen ilmestymisen jälkeen.
http://www.tammi.fi/naytesivut/ISBN/Tammenterho2012kevat/
Laulun varsinainen nimi on Kysymyksiä. Kolme lisäsäkeistöä, jotka vastaavat alkuperäisten säkeistöjen kysymyksiin löytyvät ainakin Vilho Siukosen Laulukirjan 12. uusitusta painoksesta vuodelta 1950.
Täsmälleen samoin sanoin kuin Siukosen Laulukirjassa lisäsäkeistöt löytyvät tästä verkkojulkaisusta: http://www.luterilainen.com/files/pkoulu/UT1_18.pdf
Elli-nimen alkuperästä on monia tulkintoja. Sitä voidaan pitää joko Helenan tai Eleonooran johdannaisena. Helena merkitsee kreikan kielellä "loistava", Eleonoora arabian kielellä "Jumala on valoni." Elli voi olla myös lempinimi monelle e-kirjaimella alkavalle naisen etunimelle. Nimi on vanha: se mainittiin jo 1882 kalenterissa. Suosioon vaikuttivat myös Juhani Ahon romaanit Papin tytär ja Papin rouva, joiden päähenkilö oli nimeltään Elli.
Lähde: Saarikalle-Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön.
Sukunimen suojaaminen ei vaadi mitään erityisiä toimenpiteitä, sillä Suomen nimilain mukaan kaikki käytössä olevat eli väestörekisteriin kirjatut sukunimet ovat suojattuja. Se tosin ei estä nimen ottamista, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Esimerkiksi jos sukunimi on ollut esivanhempien laillisessa käytössä, se voidaan hyväksyä uudeksi nimeksi. Sitä taas ei voi lainsäädännön mukaan estää mitenkään. Aikaisemmin Suomalaisuuden liitto ylläpiti luetteloa suojatuista sukunimistä, mutta luettelolla ei ole mitään juridista merkitystä.
Osoitteesta http://www.genealogia.fi/st/2000-2-11.htm löytyy hyödyllinen Urpo Kankaan artikkeli, jossa kerrotaan suojatuista sukunimistä. Nimilaki löytyy Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi...
Varmaankin yleisesti katsotaan, että kirjat ovat vaikutuksiltaan lievempiä kuin elokuvat. Raakuudet luultavasti vaikuttavat voimakkaammin kuvallisina kuin vain sanoin ilmaistuina. Elokuvat tuovat tapahtumat katsojan silmien eteen, kun taas lukija ei niitä näe kuin korkeintaan kuviteltuina mielessään, mikä ei liene yhtä voimakasta. Turhaan ei sanoa, että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Erityisesti nuoret lapset saattavat samaistua aikuisia voimakkaammin elokuvan hahmoihin.
Kirjailija Jarkko Sipilä pohtii hiukan kirjojen ikärajaa novellikokoelmansa ”Kulmapubin koktaili” esipuheessa. Hän pitää kokoelmansa novellia ”Syyllinen” K18-leiman ansaitsevana siihen sisältyvän seksuaalisen väkivallan vuoksi. Novellissa kuvataan vankilassa...
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Sananparsikokoelmasta (http://kaino.kotus.fi/korpus/sp/meta/sp_coll_rdf.xml) löytyy useita osumia ”Hyviä öitä, kirpuille töitä” – sanonnasta. Aineistot on kerätty 1930-luvulla, vanhimmat ajoitetut ovat v:lta 1932:
” Hyväst, hyväst, hyyviää yötä, kirput syökyööt kaike yötä, lutikat tehkyööt sammuaa työtä. … Toivottavat varsinkin lapset toisilleen iltasella. (Joutseno, A. Pekurinen, 1932)”. Tämän perusteella sanonta olisi siis nimenomaan lasten perinnettä.
”Hyvveä yötä. Kirpulle ruokoa ja kynsille työtä” on sanottu Kurkijoella (Kurkijoki, T. Kiiski, 1932)
Loimaalta löytyy muodossa ”Hyvää yätä ja kirpuille paljo tyätä … Sanotaan leikillä. (Loimaa, H. Kankare , 1933)”. Enosta on ajoittamaton maininta ”...
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta löytyi Pauliina Peltokorven Helsingin Sanomissa 20.5.2007 julkaistu artikkeli. Artikkelissa kerrotaan mm., että sana "haava ilmauksessa ´tällä haavaa´ on samaa alkuperää kuin ihon pinnan vioittumasta käytettävä haava." Haava sana on alunperin tarkoittanut iskua, joten sanaa "on alettu käyttää paitsi merkityksessä ’iskun jälki’ myös merkityksessä ’kerta, tietty hetki, jolloin jotakin tapahtuu’". Lue koko artikkeli osoitteesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2270
Ammatillisen koulutuksen tutkintonimikkeet englanniksi - suositus käännöksiksi -monisteesta (45/1997) löytyy vain merkonomin nimike. Monisteen sarakkeista uudessa rakenteessa toisen asteen kohdalla liiketalouden perustutkinto, merkonomi on Vocational Qualification in Business and Administration (merkonomi) ja opistoasteen kohdalla liiketalouden opistotutkinto, merkonomi on Diploma in Business and Administration (merkonomi). Väistyvässä rakenteessa on erilaisia merkonomeja kuten (opistoasteen) merkonomi, matkailulinja - Diploma in Business and Administration, Tourism (merkonomi); uudessa rakenteessa on matkailualan tutkinto - Diploma in Tourist Industry. Tietoa saa myös Opetushallituksen sivuilta Ammatillisten tutkintojen nimikkeet...
Alijäähtyminen = aineen lämpötilan aleneminen ohi jonkin muuttumispisteen (esim. kiteytymispisteen) muuttumisen tapahtumatta. Kun nestettä jäähdytetään hyvin puhtaassa astiassa ja täysin liikkumattomana , saattaa sen lämpötila aleta useita asteita, esim. puhtaan veden jopa 10 astetta alle normaalin jäätymispisteen nesteen silti jäätymättä. Pienikin häiriö saattaa alijäähdytetyn nesteen jäätymään; samalla vapautuu lämpöä. (Otavan iso tietosanakirja, 1963.) Sateesta: Koska jäätymisytimiä on melko harvassa, alijäähtyneet pisarat ovat tavallisia yli -10 celsiusasteen lämpötiloissa. Alijäähtyneet pisarat voivat pudota maahan asti ja aiheuttaa liukkaan kelin, mustan jään, koska pisarat jäätyvät heti pintaan törmätessään. (Studia :...
Kysyin asiaa Kariniemen asiakaspalvelusta. Ilmoitettuun ravintoarvoon on laskettu vain syötävä osa, eli siitä on vähennetty luut ym.
Lähde:
https://www.kariniemen.fi/
Ampiaiskuningatar etsii paikkaa, jonne se voi perustaa pesän. Jos pesää ei sisätiloissa näy, kuningatar on joko löytänyt tiensä ulos tai mahdollisesti kuollut. Jos pesä olisi sisällä, siihen liittyvä aktiivinen lentäminen paljastaisi sen sijainnin nopeasti. Ampiaiskuningattaren tehtävänä on tuottaa uusia ampiaisia, eikä sillä ole motivaatiota käydä pistämässä ihmistä - kuten ei ampiaisilla muutenkaan. Häirittynä ja ahdisteltuna mikä tahansa ampiainen puolustautuu, mutta vaaraa vauvalle tuskin on. Huolestuisin vain, jos sisätiloissa lentäisi jatkuvasti suuri määrä ampiaisia. Se viittaisi pesän sijaintiin jossain turhan lähellä.
Heikki Poroila
Koti on kota-sanasta muodostettu substantiivi. Sen on arveltu syntyneen vanhemmasta kota-muodosta siten, että se on irtautunut itsenäiseksi perusmuodoksi sanan monikollisista taivutusmuodoista, esim. mennä kotiin, olla kodissa jne.
Toisaalta on pidetty mahdollisena, että koti on kota-sanan johdos, jolloin se palautuisi muotoon ´kotei´ ´kotai´ (kodallinen asuinpaikka). Edellistä pidetään todennäköisemmin oikeana (Nykysuomen sanakirja 6: etymologinen sanakirja. WS 1987)
Koti-sana tosiaan taipuu hyvin epäsäännöllisesti. On olemassa esim. adjektiivit kotoisa ja kodikas.
Kotio ja kotia ovat murteellisia ilmauksia ja tarkoittavat kotiin.
Kotoa on sama kuin kodista.
Suomen kielen sanojen etymologiasta saa lisätietoja esim. seuraavista teoksista:...
Eetu (Edvard) Iston maalauksesta Hyökkäys on tehty vuosikymmenien kuluessa
lukuisia erilaisia muunnelmia. Alkuperäistä kuva-aihetta on käytetty
usein yhteiskunnallisia asioita kritisoitaessa.
Hyökkäyksen jatkotilanteesta on tehty vuonna 1906 kuva "Kotka jättää Suomen",
jossa kaksipäinen kotka lentää pois taustallaan auringonnousu.
Teoksen tekijästä ei ole varmuutta. Eri tutkijat ovat arvelleet tekijän olevan
Ragnhild Sellén, Georg Erik Paul tai Alex Federley.
Lisää aiheesta on luettavissa kirjasta:
Rönkkö, Pekka,
Isto : Eetu Isto (1865-1905) ja Hyökkäys (1899).
[Oulu] : Pohjoinen, 1990.
(Ars Nordica, ISSN 0786-1478 ; 2).
Sanontaa en löytynyt suomalaisista fraasisanakirjoista. Internetissä on yksityisen henkilön kotisivut http://www.kolumbus.fi/pertti.mielikainen/index.html ,johon hän on mm. koonnut äitinsä sanontoja. Sieltä löytyi tällainen selitys: kun jotakin kaatui lattialle tai muuhun sopimattomaan paikkaan, niin se oli "pitkin Matin vatia".
Katsottu mm. seuraavat lähteet:
MUIKKU-WERNER, Pirkko
Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja. 2008
SUOMALAINEN fraasisanakirja / toimittanut Sakari Virkkunen
6. korj. p. 1985
Oletko täyttänyt 15 vuotta sen jälkeen, kun viimeksi olet käyttänyt korttia? Korttisi ei ole ehkä sen vuoksi nyt voimassa. Kortin tiedot pitää päivittää ja sitten voit taas varata ja lainata. Lapsen kirjastokortti on voimassa aina siihen asti, kun hän täyttää 15, ja sen jälkeen taas siihen saakka, kun hän täyttää 18. Sitten kortti onkin voimassa rajattoman ajan.
Poikkea missä tahansa Helmet-kirjastossa ja ota mukaan voimassa oleva henkilötodistus tai passi (mikäli sinulla on sellainen) tai kela-kortti, niin kortin tiedot päivitetään ajan tasalle ja voit tehdä varauksen.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Veikka tulee nimestä Veikko, muita nimiä esim. Vesse, Veke,Veka, Veksi ja Veksa. Veikko, (Weikko vuosina 1908-1927), esiintyi Kansanvalistusseuran Kalenterissa jo 1882. Veikko-nimeä käytettiin todennäköisesti ensimmäisen kerran 1864. Puhekielessä Veikkoa on käytetty veli-merkityksessä, Veikon edelläkävijä oli Veljyt eli Vely. Ensimmäinen "veli" kirkonkirjoissa oli Welly v. 1841. Lisätietoa Veikka, Veikko, Veli-nimistä löytyy mm. teoksista Kustaa Vilkuna: "Etunimet" Otava 1990 ja Pentti Lempiäinen: "Suuri etunimikirja" WSOY 1999.
Etunimistä ja niiden alkuperästä löytyy tietoa esim. seuraavista teoksista: Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava 2005) ja Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi? (Tammi 1992) sekä Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY 2004). Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa www-osoitteesta http://kirjasto.kuopio.fi/
Vilkunan teoksessa kerrotaan kysymistäsi nimistä mm. seuraavaa: Nuutti on tunnettu suomalaisessa almanakassa vuodesta 1885 lähtien. Se tulee nimestä Knut, jonka merkitys on ”urhea” ja ”ylpeä” (muinaisaksan knuz merkitsee ”urheaa”). Suomessa Nuutti on kansanomaisesti ollut tärkeä: Nuutti on päättänyt joulukauden. Nimipäivä on 13.1. Vanhan kansan muistamia muotoja nimestä ovat Nuut(i), Nutti ja Nuti.
Veeti on tullut suomalaiseen almanakkaan...
Jonna on Johannan lyhentymä ja Johanna tulee hepreasta ja tarkoittaa Jumala on armollinen. Johanna on Johanneksen sisarnimi. Johannna on hyvin vanha nimi ja Uudessa testamentissa Jeesuksen ystäväpiiriin kuulunut Johanna (Luuk 8:3) oli hänen kuolemansa jälkeen yhdessä eräiden muiden naisten kanssa toteamassa, että Jeesuksen hauta oli tyhjä.
Maaria on yksi maria-nimen monesta muunnoksista. Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä.
Tutkijoiden esittämiä arveluja ovat mm. toivottu lapsi, näkijätär ja herratar. Lisäksi on viitattu heprealaiseen Mirjam-nimeen joka tarkoittaa näkijätär, herratar tai kauan odotettu.
Lue lisää kirjasta:Suuri etunimikirja, kirjoittanut Pentti Lempiäinen.
