Seitsenpäiväinen viikko on käytössä jokseenkin kaikkialla maailmassa. Tämä käytäntö vakiintui koko läntiseen maailmaan roomalaisten ajanlaskun mukana. Myös islamilaisen kalenterin viikko on seitsenpäiväinen. Kiina on noudattanut länsimaista gregoriaanista kalenteria vuodesta 1911 lähtien.
Seitsenpäiväinen viikko on ajanlaskumme vanhin samanlaisena pysynyt ajanjakso, sillä jo yli 2500 vuoden ajan viikonpäivät ovat toistuneet katkeamatta seitsemän päivän jaksossaan aina uudelleen ja uudelleen. Edes kalenteriuudistukset eivät ole vaikuttaneet viikon kulkuun. Siihen puututtiin vasta 1970-luvun alussa, ja silloinkin muutettiin vain viikon aloituspäivää. Muutoksia tapahtui myös viikon määritelmässä. Kansainvälisen kaupan...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyi pari viitettä nimeen Timur:
Bruce Lanskyn 35,000 baby names -kirjasta löytyi maininta, että Timur olisi peräisin hepreasta ja toisintomuoto Tamarille. Lisätietona: (Russian) conqueror '(venäläinen)valloittaja'
Internationales Handbuch der Vornamen -hakuteoksessa nimi myös esiintyy ja siinä viitataan unkarilaiseen ja turkinkieliseen lähdeteokseen. Nimen sisällöstä ei ole selitystä.
Suomalaisessa nimipäiväluettelossa Timur ei esiinny, ei edes Lempiäisen teoksessa Nimipäivättömien nimipäiväkirja.
Kuuluisasta sotasankarista Timur Lenkistä löydät tietoa helposti esim.Googlesta.
Ylöjärven kirjastoissa (pääkirjasto Leija, Viljakkala, Kuru ja kirjastoauto) myöhästymismaksut ovat aika pienet: 0,10€/päivä/laina.
Eli jos sinulla on vaikka kolme kirjaa myöhässä päivän verran, maksu on 0,30€. Poikkeuksena ovat lasten ja nuorten osastojen lainat, joista ei mene ollenkaan myöhästymismaksua - ainoastaan elokuvista tavallinen 0,10€ päivässä.
Yhdestä lainasta voi mennä maksua enintään 5€, ja silloin sen on tarvinnut olla myöhässä jo 50 päivän verran. Jos maksuja kertyy jollekin asiakkaalle yli 10€, hän ei voi lainata ennenkuin maksaa maksunsa. Ylöjärven kirjastoissa ei voi maksaa pankkikortilla, ainoastaan käteisellä.
Voit katsoa lisätietoja kirjastomme nettisivuilta www.ylojarvi.fi/kirjasto. Valitse vasemmasta palkista...
Ella on lyhentymä Elinasta, joka on suomalainen muunnelma kreikan Helenasta, jonka merkitys on "loistava". Ella on lyhentymä myös Eleonoorasta, joka on alkuaan arabian Ellinor "Jumala on valoni".
Emilia on lähtöisin latinaisesta Aemilius-plebeijisuvun nimestä ja on Emilin sisarnimi.
Väestörekisterikeskuksen etunimitilaston mukaan Esmi esintyy 7 kertaa.Tilastoista lisää Nimipalvelussa https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Jani on suomalainen vastine nimelle Jan, joka on ruotsinkielinen lyentymä nimestä Johannes.
Johannes on alunperin hepreaa ja tarkoittaa Jahve on osoittanut armon, Jumala on armollinen.
Julia on latinan Juliuksen ("maitopartainen nuorukainen") sisarnimi.
Olavi on muunnos muinaiskandinaavisista nimistä Anleifr,...
Netissä tätä runoa ("Hetkien helminauha") kierrätetään paljon anonyyminä tekstinä. Viola-tietokannasta löytyy viite Martti Rahkosen tämännimiseen sävellykseen. Sen alkusanat näyttävät menevän kuten kysymyksessäkin. Tekstin tekijäksi on tietokannassa merkitty Irja Virtanen. Tämä on kyllä ainoa viite, joten tieto lienee epävarmam eikä sitä voine ainakaan tekijänoikeudellisessa mielessä pitää vahvistettuna.
Heikki Poroila
Kysymistäsi kappaleista ei tuntunut löytyvän suomenkielisiä painettuja sanoituksia kuin The Phantom of the opera (Oopperan kummitus, san. Mali, Turkka), kirjasta Musiikin mestarit 5-6 (Otava, 2005).
The phantom of the operan kappaleita toki on levytetty suomeksi seuraavasti:
Vain näitä pyytäisin (=All I ask of you) / Lund, Tamara: Rakkauden siivin (AXRCD1158, 1998)
Oopperan kummitus (=The phantom of the opera) / Lund, Tamara: Rakkauden siivin (AXRCD1158, 1998) san. Lund
Opperan kummitus (=The phantom of the opera) / Kaitila, Harri, kokoelmalla 20 suosikkia/ Taattua kotimaista! (SECD107, 1992), san. Mali, Turkka
Kuuntele kun soittaa meille yö (=The music of the night) / Kaitila, Harri (single, SES112, 1991)
Kappaletta Angels ei tietojemme...
Joensuun Sirkkalan puistossa oli 2.6. - 28.8.2006 ympäristötaidenäyttely nimellä Joen 3. ulottuvuus -kuvataidepuisto. Nämä kaiverretut kivet ovat ilmeisesti Marja Kanervon teoksesta "Nimetön", ja ne on jätetty paikoilleen.
Sanomalehti Karjalaisen artikkelissa 2.6.2006, s. 19 kerrotaan:
"Tämä teos oikeastaan oli täällä, kun tutustuimme puistoon viime syksynä. Minä vain merkitsin sen, että katsoja huomaisi paikan, kertoo taiteilija. Kanervo on lisännyt kahteen jokeen vievään kiviportaikkoon yhden portaan kuhunkin. Juuri mikään ei ole muuttunut, mutta maan, ilman ja veden liitto näkyy teoksen huomaavalle katsojalle uudella tavalla."
Karjalainen 2.6.2006, s. 19
(Mikko Nortela: Pintaa syvemmältä ja pilviä kohti.)
Rovaniemen väkiluku oli 31.12.2002 35110 (miehiä 16405 ja naisia 18705) ja
75-vuotiaita ja vanhempia oli 2055 (miehiä 635 ja naisia 1420) eli 5,85%. Tieto löytyy myös Statfin -tilastopalvelusta http://statfin.stat.fi/ .
Aineistoa säilytetään varaushyllyssä kahdeksan päivän ajan.
HelMet tietokannan etusivulta linkistä Ohjeita löytyy myös ohjeet aineiston varaamisesta, http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html .
Kyseessä lienee E. A. Hagforsin (1827-1913) säveltämä "Laula kultani" J. H. Erkon tekstiin. Ensimmäisen säkeistön teksti on seuraava:
Laulappas mun kultasen', nurmi vihannoi! / Kuules kuinka kerttunen pensastossa soi! / Laulus on lempein, soittos on suloisin, kuulla kun voi.
Laulu löytyy ainakin kokoelmasta Sulasolin sekakuorolauluja 1.
Kuusta näkyy aina sama puoli maahan, myös eri puolilla maailmaa. David Whitehouse kertoo teoksessaan Kuun elämäkerta seuraavasti: "Koska kuu pyörii akselinsa ympäri samaan tahtiin kuin kiertää radallaan maata, se kääntää aina saman puolen meitä kohti. Näin on ollut luultavasti jo miljardeja vuosia. Koska kuun rata on kuitenkin hivenen soikea, Kuu-ukko näyttää hieman heiluttelevan ja nyökyttelevän naamaansa, niin että näemme ajan mittaa 59 prosenttia sen pinnasta, vaikka reuna-alueet näkyvätkin vain erittäin viistosti."
Kirjastokortti on luottokortti, jolla saa haltuunsa suuren määrän myös rahallisesti arvokasta omaisuutta. Mikään organisaatio maailmassa ei anna tällaista luottokorttia tuntemattomalle ja tunnistamattomalle henkilölle.
Kirjaston tiloissa voi kirjoja, lehtiä, äänitteitä ja muita aineistoja käyttää anonyymisti, mutta lainaaminen ja vieminen pois kirjastosta edellyttää kyseisen henkilön todistettuun henkilöllisyyteen yhdistettyä korttia. Kysymys on siis pohjimmiltaan omaisuudenvalvonnasta.
Heikki Poroila
Vanhojen ompelukoneiden kaltaisilla esineillä ei ole objektiivista arvoa tai hintaa, vaan sellainen muodostuu tarjonnan ja kysynnän myötä. Esimerkiksi Huuto.netissä on tällä hetkellä tarjolla neljä vanhaa poljettavaa Singeriä, joitten hintapyynnöt ovat 60 eurosta 390 euroon (kallein hinta pyydetään laitteesta, jonka mallinumero 15 ja valmistusvuosi 1929 ovat tiedossa). Siitä, että joku myyjä pyytää tavarasta jonkin hinnan, ei voi vielä tehdä johtopäätöstä. että se todella on pyydetyn hinnan arvoinen. Arvo syntyy vasta, kun joku haluaa tavaran ostaa ja maksaa siitä myyjän pyytämän hinnan. On yleinen väärinkäsitys, jota ehkä hiukan keinotekoisesti pidetään myös yllä hintatason kohottamiseksi, että jokin tietty valmistajanimi tai ikä takaavat...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimikirjan (Otava, 2000) mukaan Torikka -nimi periytyy skandinaavisesta Thorkill -miehennimestä. Etelä-Karjalassa ja Satakunnassa Torikka -nimeä on esiintynyt sukunimenä 1600 -luvun lopulta lähtien. Torikka -nimeä on käytetty Suomessa myös paikannimenä.
Sukunimistä löytyy yleistä tietoa myös Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sukunimi. Sieltä löytyy linkki mm. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusivustoon, josta voi katsoa kuinka paljon nimeä esiintyy.
Ehdotan seuraavia teoksia: Iisa, Katariina: Kielenhuollon käsikirja, useita painoksia, uusin v.2006, Kortetjärvi-Nurmi, Sirkka: Viestillä tulokseen, 1997.Ensimmäinen teos käsittelee suomen kielen oikeakielisyyttä, oikeinkirjoitusta ja tekstilajeja. Jälkimmäinen käsittelee vastaavia asioita yhteisöjen, yritysten ja työyhteisöjen näkökulmasta.
Yleisesti työelämässä tarvittavien kirjoittamis- ja viestintätaitojen harjoitteluun voisi käyttää teosta Viestintätaito: opas aikuisopiskelun ja työelämän vuorovaikutustilanteisiin, Repo,Irma, 2003.
Sosiaali- ja terveysalan suomen kielen harjoitteluun voisi käyttää teosta Ammattisuomen työkirja sosiaali- ja terveysalalle, Milja Husu, (et al.) 1996.
Erityisesti kirjoittamisen harjoitteluun on olemassa...
"Sinuahan on ollut kokonainen lauma", sanotaan Maiju Lassilan Kuolleista herännyt -romaanin (1916) päähenkilöstä. Sama pätee monella nimellä esiintyneeseen Lassilaan eli Algot Untolaan itseensäkin.
Kaisa Kurikka kertoo tutkimuksessaan Algot Untola ja kirjoittava kone (2013, Turun yliopisto) (https://www.doria.fi/handle/10024/90520), että Untola/Lassila halusi useita eri nimiä käyttämällä vastustaa 1900-luvun alun näkemyksiä tekijyydestä ja esteettisistä säännöistä. Hän oli oman aikansa kirjallinen häirikkö, joka pelasi identiteettipeliä, sekoitti lukijoiden ja arvostelijoiden mielikuvia teosten tekijästä sekä romutti tekijään liittyvää henkilökulttia.
Tulitikkuja lainaamassa -teoksen (2001, SKS) esipuheessa Kurikka kirjoittaa, että eri...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista löytyisivät ainakin seuraavat torppareita ja torpparilaitosta käsittelevät teokset:
- Gylling, Edvard: Suomen torpparilaitoksen kehityksen pääpiirteet ruotsinvallan aikana : tutkimus. Helsinki : Puromiehen kirjapaino, 1909 (Väitöskirja - Helsingin yliopisto)
- Peltonen, Matti: Talolliset ja torpparit : vuosisadan vaihteen maatalouskysymys Suomessa. Helsinki : Suomen historiallinen seura, 1992 (Väitöskirja - Helsingin yliopisto)
- Haatio, Toivo: Torpat ja torpparit. Espoo : 2005
- Rasila, Viljo: Suomen torpparikysymys vuoteen 1909. (1961)
- Rasila, Viljo: Torpparikysymyksen ratkaisuvaihe. (1970)
- Niemelä, Jari: Talonpoika toimessaan : Suomen maatalouden historia.
Helsinki : Suomalaisen...
Vaihtoautojen hintoja vuosikymmenien takaa on melkoisen mahdoton selvittää. Pasilan kirjastossa on kuitenkin mikrofilmattuna esimerkiksi 1960- ja 1970-luvun Helsingin sanomat, joista voisit tulla selaamaan mahdollisia vaihtoautoilmoituksia.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/
Uutena Toyota Corona (Mk II 2000) maksoi vuonna 1973 23 900 mk vuoden 1973 lehtien mukaan (Tuulilasi 12/1973, Tekniikan maailma 4/1973). Suomen Kuvalehdessä 13-14/1966 olleen Autonova Oy:n mainoksen mukaan Fiat 600 ohjehinta oli 5 100 mk.
Viittomakielen asema Uudessa-Seelannissa virallistettiin lainsäädännöllisesti vuonna 2006. Kun lakiehdotus otettiin käsittelyyn vuonna 2003, tähdennettiin kielen olemusta kuulovammaisten kulttuurin perustana ja sen välttämättömyyttä päivittäisen kommunikaation ja yhteiskunnallisen osallistumisen välineenä. Tarkoituksena oli yksinkertaisesti parantaa kuurojen asemaa yhteiskunnassa ja taata heille tasa-arvoiset mahdollisuudet saada palveluja ja tulla huomioiduksi täysivaltaisina kansalaisina. Ensiarvoisen tärkeää oli se, että kielen virallinen asema takasi kuuroille mahdollisuuden saada käyttää omaa kieltään oikeusistunnoissa. Viittomakieli on ensimmäinen kieli lähes 30 000 uusiseelantilaiselle.
Lähteet:
NZSL Act 2006 History
New Zealand...
