Perintökaaren, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040 luvussa 10:6§ sanotaan: Milloin testamenttiin sisältyvää määräystä peruutettaessa tai muutoin siihen tehdään lisäys, on noudatettava, mitä testamentin tekemisestä on säädetty.
Testamentin vaatimuksista mainitaan tällä sivulla: http://www.lakiopas.com/lakitietoa/testamentti/vaatimukset/ . Jos siis testamentti on jo kahden todistajan oikeaksi hyväksymä, siihen ei voi tehdä muutoksia. Varminta on tehdä kokonaan uusi testamentti. Matti Norrin kirjassa Perintö ja testamentti sanotaan: "Testamentin lisäys tai muutos on tehtävä samaa menettelytapaa noudattaen kuin testamenttikin... Testamentin muutos tai lisäys on uusi testamentti, johon on noudatettava kaikkia...
Tampereen seudun karttanimistö -tietokannan (http://teto.tampere.fi/nimisto/index.htm) mukaan Sorinahde on Ratinasta Kalevaan nouseva jyrkkä mäki. Alueella sijaitsee nykyään Tampereen yliopiston keskustakampus ja rautatie. Rautatien ylittävä, Kalevantien ja Vuolteenkadun yhdistävä silta on nimeltään Sorinahteen silta. Sorinahde ei siis ole kaupunginosa, vaan sijoittuu Kalevanharjun ja Ratinan kaupunginosien rajalle.
Pohjanpalolla tarkoitetaan nimenomaan revontulia. Sana ota puolestaan tarkoittaa ohutta piikkiä (Suomen kielen perussanakirja). Ilmeisesti runoilija on käyttänyt sanaa loppusointuna sanalle "kota". Revontulissahan voi nähdä monenlaisia kuvioita - myös ohuita valojuovia, piikkejä.
Usein kirjastot ostavat kirjansa aivan tavallisista kirjakaupoista, joiden kanssa on tehty hankintasopimukset. Kirjakaupat voivat olla joko suuria kirjakauppaketjuja tai pieniä erikoiskirjakauppoja. Paljon käytetään myös kirjavälitykseen erikoistuneita firmoja, joita ovat mm. BTJ Kirjastopalvelu Oy ja Kirjavälitys Oy. Mitään yhtä ainoaa hankintapaikkaa ei siis voi nimetä, sillä kullakin kunnan- ja kaupunginkirjastolla on omat hankintakanavansa.
Helsingin kaupunginkirjasto ostaa kirjat kirjakaupasta, ei suoraan kustantajilta. Suomenkieliset uutuudet tilataan tavallisesti jo ennen niiden ilmestymistä kustantajien ennakkotietojen perusteella. Myös asiakkaat voivat tehdä hankintaehdotuksia.
Helsingin kaupunginkirjastolla on hankintasopimus...
Kyseessä lienee Lauri Pohjanpään runo Hautajaiset. Se löytyy ainakin teoksesta Eläinrunojen kirja. KY 1997.
Runo alkaa: "Oli kaste viel' yli kukkien, kun kuoli päiväperhonen, joka lensi tuokion vain... Niin niin.
Ja se aamulla haudattiin."
Sirkat soittavat surumarssia, muurahaiset kantavat arkkua, pappina toimii suruperhonen ja leppäkerttujen kuoro laulaa suruvirren.
Eläinrunojen kirja on tällä hetkellä paikalla ainakin Metsossa ja useammassakin Tampereen lähikirjastossa. Saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Tätä Gaskellin teosta ei ole suomennettu. Kansallisbibliografia Fennican mukaan Elizabeth Gaskellilta on suomennettu vain kaksi teosta, Cranfordin naiset (alkuteos Cranford, suomennettu myös nimellä Cranfordin seurapiiri) ja Sylvian kosijat (Sylvia's lovers).
Viisasten kerhon puheenjohtajina toimivat Tauno Rautiainen (1945-1962), Esko Kivikoski (1963), Teppo J. Suonperä (1964-1973), Kauko Saarentaus (1973-1983), Jyrki Otila (1983-1989, Kauko Saarentaus (18´989-1990) ja Jorma Lindfors (1990-1995).
Viisasten kerhon 50-vuotis juhlaistunnossa ja samalla viimeisessä lähetyksessä olivat paikalla Keijo Virtamo, Erik Toivanen, Pertti Jotuni, Antero Manninen, Kyösti Kiiskinen, Kauko Saarentaus sekä Kirsti Rautiainen muistelemassa kerhon alkuaikoja.
Viisasten kerhon tarkkaa osallistujamäärää en pysty sanomaan, muuta kuin että ohjelmaan tekoon on osallistunut monikymmenpäinen joukkio.
Viisasten kerhon historiaa löytyy kirjasta nimeltä Viisasten kerhon 1500 parasta kysymystä (WSOY 1995), johon Saarentaus,...
Hyviä perusoppaita yleisimpien kotimaisten kasvilajien tunnistamiseen on olemassa useita, tässä muutama esimerkiksi:
BRUHN MØLLER, Kirsten, Kukat väri väriltä
-650 luonnonvaraista kasvia, jaottelu värien mukaan
FEILBERG, Jon, Kielo ja kissankello : Suomen ja Pohjolan kasveja
- 740 ruohoa, varpua ja heinää sekä 51 puuta ja pensasta eli lähes kaikki tärkeimmät luonnonkasvit systemaattisessa järjestyksessä; järjestetty niin, että toisiaan muistuttavia lajeja voidaan vertailla samalla aukeamalla
Otavan värikasvio
- vuodesta toiseen kenties suosituin kasvikirja; 869 lajia
PIIRAINEN, Mikko, Kotimaan luonnonkasvit
- 500 Suomen yleisintä kasvilajia kasvien sukulaisuussuhteisiin perustuvassa järjestyksessä
PIIRAINEN, Mikko, Luonnonkukat
- lähes 200...
Nimenomaan 30-luvusta osaa sanoa, mutta puulelujen tekoon löytyy kyllä ohjeita. Autoja ja/tai hevosia löytyy ainakin seuraavista kirjoista:
Kuokkanen Esko, Vaarin lelukirja. WSOY 2008
Mårtensson Hans, Nikkaroimme lapsille. Otava 1984
Skarman Erik, Nikkaroi puuleluja. Mäkelä 2001
Näitä kirjoja löytyy useista kirjastoista, osoitteesta www.helmet.fi voi tarkistaa hyllytilanteen.
Pasilan kirjastossa on myös englanninkielinen
Horwood Roger, Wooden toys : over twenty easy-to-make toys. NH 1993.
ja Pasilan kirjaston varastossa
Laurila Jaakko, Leikkikalupiirustuksia : etupäässä kansakoulujen käsityönopetusta varten.
WSOY 1912
Parviainen L., Uusia veistotyöpiirustuksia 2. WSOY 1958.
Oppaita muiden puulelujen valmistukseen:
Asunta Markku,...
Runon nimi on Pikku Malla ja se löytyy Urho Somerkiven, Hellin Tynellin ja Inkeri Airolan Lasten omasta aapisesta (s. 111). Pikku Malla -runon kirjoittajaa ei aapisessa mainita. Tämän Otavan julkaiseman aapisen ensimmäinen painos ilmestyi 1953, sen jälkeen uusia painoksia ilmestyi kaikkiaan 13 aina vuoteen 1971 asti, ja v. 2001 on ilmestynyt vielä näköispainos (2. p. 2003).
Honka, Aaro , oikealta nimeltään Eino Arohonka (v:een 1932 Alen) tuli tunnetuksi lähinnä pirteillä ja humoristisilla poikakirjoillaan, joita hän kirjoitti runsaat parikymmentä. Aaro Hongan teoksia:
Juanikkaat virtaheposet ; Viakkaat vaeltajat ; Iloinen internaatti ; Hämeen lukko ; Osku ja kumppanit ; Riuska ratsupartio ; Rantasen Kusti ; Väkevä-Santtu mustien maanosassa ; Sisukkaat sarvikuanot ; Suurleirin seikkailijat ; Teatteriteinit ; Kun maalinauha katkeaa ; Pikatoimisto Pamaus
Neljä neropattia ; Urhot uusissa maissa ; Luostarin salaisuus selviää ; Annos rautaa ; Erämaan urhot
Ryminällä alkoi ; Ja jyminällä jatkui ; Roope ja romukauppa ; Hurja kunnari ja Valitut virtaheposet.
Tietoa kirjailijasta löytyy esim.kirjoista Suomen...
Kielitoimiston sanakirja - uudissanoja määrittää häröilyn:
"Omaa johdostyyppiään edustaa slangisanaksi luokiteltu adjektiivi härö ’outo, omituinen’. Se on todennäköisesti ns. takaperoisjohdos verbistä häröillä, joka kuvaa muun muassa sekapäistä, järjetöntä käyttäytymistä."
Lähde: Roheaa räimettä. Kielitoimiston sanakirjan uudissanoja
Kotimaisten kielten keskus http://www.kotus.fi/?s=4565
Häröillä (kuljeskella tai sekoilla yms.).
Lähde: Kielikello 3/2008 Viherpesu, pelittää ja fajita – uudistunut Kielitoimiston sanakirja
Härö: Vähäkyrössä on talo nimeltään Härö, Merijärvellä Härölä. Näistä on lähtöisin Härön sukua, laajemmallakin Häröjä elää. Nimen alkuperä on selvittämättä. Mahdollista on yhdistää nimi johonkin skandinaaviseen...
Kysymys liittynee yhdistystoimintaan.
Patentti -ja rekisterihallituksen laatimat yhdistyksen mallisäännöt (useita eri mallisääntöjä) ovat tuolla:
http://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/lomakkeet_mallisaannot.html
Mallisäännöissä mainitaan kunniajäsenistä esim. seuraavasti: "Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa."
Mallisäännöissä mainitaan myös jäsenmaksun maksamisesta mm. seuraavsti: "Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät...
Sukunimelle Ryyttäri ei nimikirjoissa ollut selitystä. Sanat ryttäri ja ryyttäri (myös ryytteri, ryytteli) ovat suomen kielen murteissa tarkoittaneet mm. ratsumiestä, ratsastajaa, ratsusotilasta ja myös maantierosvoa tai sotarosvoa (Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja, osa 4).
Nimi Albin tulee latinan sanasta albus, 'valkoinen, kirkas'. Almanakassa Albin on 1.3. muistona Angersin (Länsi-Ranska) piispasta Albinuksesta. Albinus-muodossa nimi ilmestyi suomalaiseen kalenteriin ensi kerran vuonna 1488.
Otteljaana (myös muodossa Ottiliana, Otteliana, Ottilia) on Oton sisarnimi. Otto-nimen merkitys on 'tilallinen, varakas'. Lähtökohdaltaan Otteljaana kuuluu laajaan saksalaiseen ja ranskalaiseen nimiryhmään, joka on kehittynyt vanhoista Od-, ja Ot-alkuisista nimistä. Katolilaisessa perinteessä on lukuisia tähän nimiryhmään kuuluvia pyhimyksiä, mm. Pyhä Oda, Autuas Oda eli Odette ja Elsassin suojelupyhimys Odilia eli Ottilia.
Lisää tietoa suomalaisista etunimistä löytyy tässäkin vastauksessa lähteinä käytetyistä...
Vuosikirja Spes Patriaeta julkaistiin vuodesta 1958 lähtien ja viimeiseksi jäi vuonna 2017 ilmestynyt Spes Patriae 2016. Seinäjoen pääkirjastossa on tämä teos käsikirjakappaleena. Meillä ei ole varsinaista käsikirjastoa vaan käsikirjat on sijoitettu tietokirjaluokkien alkuun, tämä on luokassa 38. Vuotta 2012 vanhemmat Spes Patriae -kirjat ovat pääkirjaston varastossa. Virkailijat auttavat mielellään löytämisessä.
Kansalliskirjasto Fennican mukaan Patricia Wentworthilta on suomennettu seuraavat kirjat, jotka kaikki kuuluvat sarjaan Miss Silverin tutkimuksia:
Anna, missä sinä olet? (Anna, where are you?). Otava, 1973.
Askelkivet (The watersplash). Otava, 1977.
Kiinalainen huivi (The Chinese shawl). Otava, 1974.
Myrkkyä kynässä (Poison in the pen). Otava, 1972.
Salakäytävä (Vanishing point). Otava, 1974.
Sukukartano (The Alington inheritance). Otava, 1975.
Kirjastolla ei ole oikeutta säilyttää tietoja asiakkailla lainassa olleista teoksista, vaan tieto lainoistasi häipyy lainaajarekisteristä, kun palautat lainat. Sen sijaan voit itse alkaa tallentaa lainaushistoriaasi HelMet-verkkokirjastossa. Ohjeet löytyvät osoitteesta www.helmet.fi kohdasta Ohjeita -> Omat tietoni -> Lainaushistoria, jossa kerrotaan:
Järjestelmä ei tallenna lainaushistoriaasi automaattisesti, vaan voit itse aloittaa ja lopettaa lainaushistorian tallentamisen milloin tahansa. Muut lainaajat ja kirjaston henkilökunta eivät voi tarkastella lainaushistoriaasi eivätkä muuttaa sitä.
Aloita ja lopeta lainaushistorian tallentaminen Omien tietojesi linkistä Lainaushistoriani. Voit myös poistaa valitsemiasi lainoja...
