Sama melodiahan se on. Sovittaja Anssi Tikanmäki lienee tietoisesti lainannut tuon pätkän kappaleen introon. Tällaiset sitaattilainaukset ovat melko yleisiä.
Mitään erityistä sääntöä ei ole siitä, milloin kyseessä on plagiaatti. Asiasta päätetään raastuvassa tai ylemmissä oikeusasteissa - kuten esim. George Harrisonin "My sweet lord"-kappaleen osalta aikoinaan tapahtui.
Pelkkää sointukulkujen käyttöä ilman melodiaa ei pidetä plagioimisena.
Juicen tai Tikanmäen Libertango-kommenteista ei löydy tietoa.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Vepsä” tulee itämerensuomalaisten vepsäläisten nimityksestä ja kielestä. 1550-luvulta nimestä löytyy runsaasti merkintöjä Etelä-Karjalasta. Onkin arveltu, että Karjalassa olisi saattanut olla sinne asumaan asettuneita vepsäläisiä siirtolaisia, joiden kautta sukunimi olisi tullut. ”Vepsä” on itsessään niin vanha sana, että sen juuret katoavat historian hämäriin. ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että sen arvellaan esiintyneen kirjallisissa lähteissä jo 1200-luvulla.
Aineistoa säilytetään varaushyllyssä kahdeksan päivän ajan.
HelMet tietokannan etusivulta linkistä Ohjeita löytyy myös ohjeet aineiston varaamisesta, http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html .
Kyseessä lienee E. A. Hagforsin (1827-1913) säveltämä "Laula kultani" J. H. Erkon tekstiin. Ensimmäisen säkeistön teksti on seuraava:
Laulappas mun kultasen', nurmi vihannoi! / Kuules kuinka kerttunen pensastossa soi! / Laulus on lempein, soittos on suloisin, kuulla kun voi.
Laulu löytyy ainakin kokoelmasta Sulasolin sekakuorolauluja 1.
Putkinotkossa sana tarkoittanee samaa kuin 'vornikas'. Kiihtelysvaaran murteen sanakirjassa (10.osa) sanotaan, että 'vornikas' on "siassa tavattava, iso musta täi". Putkinotkossahan Juutas Käkriäinen sanoo, "vornikan" purreen häntä. Mainitun sanakirjan mukaan 'vornikka'-sanaa voi käyttää myös tähän tapaan: "Sika on iso vornikka. On se koko vornikka!". Vornikalla voidaan tarkoittaa myös talonmiestä. Parrai päi -Keskikannaksen murresanakirjassa sana on esitetty muodossa 'vorniekka', joka tarkoittaa "talosta huolehtivaa". Google-haun avulla saa selville, että sanaa on käyttänyt nimenomaan tässä merkityksessä myös Jari Tervo teoksessaan Troikka.
Vanhojen ompelukoneiden kaltaisilla esineillä ei ole objektiivista arvoa tai hintaa, vaan sellainen muodostuu tarjonnan ja kysynnän myötä. Esimerkiksi Huuto.netissä on tällä hetkellä tarjolla neljä vanhaa poljettavaa Singeriä, joitten hintapyynnöt ovat 60 eurosta 390 euroon (kallein hinta pyydetään laitteesta, jonka mallinumero 15 ja valmistusvuosi 1929 ovat tiedossa). Siitä, että joku myyjä pyytää tavarasta jonkin hinnan, ei voi vielä tehdä johtopäätöstä. että se todella on pyydetyn hinnan arvoinen. Arvo syntyy vasta, kun joku haluaa tavaran ostaa ja maksaa siitä myyjän pyytämän hinnan. On yleinen väärinkäsitys, jota ehkä hiukan keinotekoisesti pidetään myös yllä hintatason kohottamiseksi, että jokin tietty valmistajanimi tai ikä takaavat...
Perhevapaista säädettiin Suomessa ensimmäisen kerran jo vuoden 1917 teollisuustyöasetuksessa, joka takasi teollisuustyössä työskenteleville naisille neljän viikon palkattoman äitiysloman. Liiketyöntekijäin vastaava synnytysloma oli kuusi viikkoa. Vapaat olivat palkattomia ja pakollisia. Äitiysrahaa ryhdyttiin maksamaan vasta vuonna 1964 voimaan tulleen sairausvakuutuslain myötä.
Äitiysloman pituus määräytyi siis tuohon aikaan myös vuonna 1941 kullakin alalla voimassa olleen työehtosopimuksen mukaan. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että keväällä 1941 Suomessa elettiin välirauhan aikaa. Talvisota oli juuri päättynyt, mutta yhteiskunnalliset olot eivät olleet normalisoituneet. Ilmassa oli levottomuutta ja uuden sodan uhkaa.
Sota-aika ja...
Monien dekkarifanien hyödyntämä sivusto Tornion kaupungin verkossa on poistettu 30.6.2023 tietoturvariskin takia ja ylläpito on samalla lopetettu. Se, millaisista tietoturvariskeistä on kysymys, ei ole tiedossa. Sivuston aineisto on kuuleman mukaan tallella, mutta sen jatkokäytöstä ei ole vielä päätetty. Tiedot ovat peräisin sivuston pitkäaikaisen ylläpitäjän tviitistä.
Vuoden 1968 markan kolikoista on toistaiseksi tuoreimmassa Numismaattisen aikakauslehden julkaisemassa rahaluettelossa noteerattu vain kahteen ylimpään kuntoluokkaan kuuluvat rahat. Virheetön ja täysin leimakiiltoinen markka on sen mukaan kolmen euron arvoinen ja raha, jossa "ei ole kulumisen jälkiä ja sen pinta on ehjä ja leimakiiltoinen, mutta toisinaan lievästi tummunut", on arvoltaan yhden euron. Tätä huonompikuntoisilla kolikoilla ei ole keräilyarvoa.
Ehdotan seuraavia teoksia: Iisa, Katariina: Kielenhuollon käsikirja, useita painoksia, uusin v.2006, Kortetjärvi-Nurmi, Sirkka: Viestillä tulokseen, 1997.Ensimmäinen teos käsittelee suomen kielen oikeakielisyyttä, oikeinkirjoitusta ja tekstilajeja. Jälkimmäinen käsittelee vastaavia asioita yhteisöjen, yritysten ja työyhteisöjen näkökulmasta.
Yleisesti työelämässä tarvittavien kirjoittamis- ja viestintätaitojen harjoitteluun voisi käyttää teosta Viestintätaito: opas aikuisopiskelun ja työelämän vuorovaikutustilanteisiin, Repo,Irma, 2003.
Sosiaali- ja terveysalan suomen kielen harjoitteluun voisi käyttää teosta Ammattisuomen työkirja sosiaali- ja terveysalalle, Milja Husu, (et al.) 1996.
Erityisesti kirjoittamisen harjoitteluun on olemassa...
Esimerkiksi marjapussi- ja huutopussi-nimisissä korttipeleissä ilman tikkiä jäänyt joutuu nollaamaan pisteensä ja "menemään Porvooseen".
Siihen, mistä kyseinen sanonta tulee, ei tunnu löytyvän aivan suoraa vastausta.
Uusimaa-lehdessä on vuonna 2020 pohdittu samaa asiaa, mutta ilman täsmällistä vastausta:
https://www.uusimaa.fi/paikalliset/2341732
Kyseisessä lehtijutussa on mietitty, liittyykö sanonta niin sanottuun "Porvoon mittaan", mutta koska kyseinen ilmaisu puolestaan viittaa reiluun ja runsaaseen mittaan, ei asiayhteys ole aivan aukoton:
"Porvoon mitalla -lausahdushan viittaa runsauteen. Jos jotain tehdään tai annetaan "Porvoon mitalla", se tehdään reilusti ja ylimääräistä antaen. Vouti peri tällaisella mitalla veroja (paloviinaa...
Jonkinlaisen selityksen tähän antaa Lauri Hakulinen kirjassa Suomen kielen rakenne ja kehitys (1979). Kirjan alussa Hakulinen kirjoittaa, että läpikäyvänä periaatteena suomen foneemien (konsonanttien ja vokaalien) sanoiksi rakentumisessa on jäntevää puhe-elimen käyttöä edellyttävien äännösten karttamien. Pyritään siis helppoon ääntämiseen. Ilmauksia tästä piirteestä ovat seuraavat: vokaalisointu, sanan alussa ei esiinny konsonanttiyhtymää, eikä paljon tavujen lopussakaan, sanojen lopussa ei koskaan myöskään ole konsonattiyhtymää.
Sananloppuisina konsonantteina esiintyy nykysuomessa joitain huudahduksia lukuunottamatta vain seuraavat (yleisyysjärjestyksessä lueteltuina): n, t, s, r, l, jotka ovat helpoimmin äännettäviä kaikista...
Vaihtoautojen hintoja vuosikymmenien takaa on melkoisen mahdoton selvittää. Pasilan kirjastossa on kuitenkin mikrofilmattuna esimerkiksi 1960- ja 1970-luvun Helsingin sanomat, joista voisit tulla selaamaan mahdollisia vaihtoautoilmoituksia.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/
Uutena Toyota Corona (Mk II 2000) maksoi vuonna 1973 23 900 mk vuoden 1973 lehtien mukaan (Tuulilasi 12/1973, Tekniikan maailma 4/1973). Suomen Kuvalehdessä 13-14/1966 olleen Autonova Oy:n mainoksen mukaan Fiat 600 ohjehinta oli 5 100 mk.
"Alviina on muunnos nimestä Alfiina, jonka alkuperäksi on esitetty Adolfiinaa ja miehennimeä Alf.
Suomessa Alviinaksi on nimitetty tyttöjä pääasiassa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. 2000-luvun alussa nimen kannatus oli pienoisessa kasvussa, joskin se oli edelleen hyvin harvinainen. Myös kirjoitusasut Alvina, Alfiina ja Alfina ovat harvinaisia. Aikoinaan nimen kansanomaisia muotoja olivat muun muassa Alvi, Alva, Fiina, Fiinu, Iina, Viina ja Viinu." Lähde: Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007, s. 31.
Nimipäivästä Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut 15.9.2010 vastaavaan kysymykseen näin: "Alviinalla ei yksinkertaisesti ole virallista nimipäivää eikä ole sellaista ollutkaan. Nimeä ei...
Helsingin Sanomista kerrotaan, että ensimmäinen Torsti tietää -palsta ilmestyi 18.10.1998. Samantyylinen Kysy Kirstiltä oli ilmestynyt sunnuntaisin vuodesta 1993 lähtien. Kun Torsti oli aloittanut palstansa, Kirsti ja Torsti vuorottelivat sunnuntain lehdessä. Vuonna 2009 Kirsti jäi eläkkeelle. Sen jälkeen Torstin kanssa on vuorotellut Usko Siskoa -palsta.
Kirjastoalan koulutukset on koottu kirjastot.fi-sivuille. Sieltä löytyvät tiedot ja paikat eri tason koulutuksille. Sieltä löytyy myös linkki Opetusministeriön sivuille, joissa kerrotaan mm. kelpoisuusvaatimuksista:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Avoimessa yliopistossa on mahdollista suorittaa informaatiotutkimuksen opintoja verkko-opintoina (http://www.avoinyliopisto.fi/fi-fi/opetustarjonta/studyunit.aspx?StudyU…), mutta ei kuitenkaan kokonaista tutkintoa. Turun ammattikorkeakoulussa on aiemmin ollut aikuiskoulutuksen puolella mahdollisuus opiskella kirjastoalaa osittain etäopintoina, mutta ammattikorkeakoulusta kerrottiin, että lähivuosina uutta koulutusta ei olla alkamassa.
Vaikuttaa siis siltä, että etäopintoina...
Neulan voi löytää heinäsuovasta, jos siellä sellainen on. Ilman asianmukaisia apuvälineitä se voi kuitenkin olla hankalaa ja aikaavievää. Suosittelen siis metallinilmaisimen käyttämistä.
Sanakirjat määrittelevät neulan etsimisen heinäsuovasta turhan työn tekemiseksi, joten sellaiseen ei kannata ryhtyä ilman hyvää syytä. Mikäli heiniä on tarkoitus käyttää kotieläinten ruokkimiseen, mahdolliset neulat ja naulat kannattaa etsiä ja poistaa ennen tarjoilua - terävät esineet voivat aiheuttaa eläimille vakavia sisäelinvaurioita.
Sukunimet Tavas, Tavast, Tawast, Tavaste, Tavasti ja Tavastila perustuvat kaikki hämäläistä merkitsevään lisänimeen Tavast.
Suomessa oli jo keskiajalla tunnettu Tavast-suku, jonka kantaisä Nikolaus Tavast asui Hämeenlinnassa vuoden 1340 paikkeilla. Tähän sukuun kuului myös 1400-luvulla elänyt Turun piispa Maunu Tavast. Suku elää yhä. Monet muutkin hämäläislähtöiset suomalaiset ovat aloittaneet omat Tavast-sukunsa, joiden edustajien mukana nimi eri muodoissaan on levinnyt ympäri Suomen.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Hei!
Lainaan tässä Heikki Poroilan vastausta vuodelta 2018: https://www.kirjastot.fi/kysy/minulla-on-vanha-poljettava-singer?langua…
"Vanhojen ompelukoneiden kaltaisilla esineillä ei ole objektiivista arvoa tai hintaa, vaan sellainen muodostuu tarjonnan ja kysynnän myötä. Esimerkiksi Huuto.netissä on tällä hetkellä tarjolla neljä vanhaa poljettavaa Singeriä, joitten hintapyynnöt ovat 60 eurosta 390 euroon (kallein hinta pyydetään laitteesta, jonka mallinumero 15 ja valmistusvuosi 1929 ovat tiedossa). Siitä, että joku myyjä pyytää tavarasta jonkin hinnan, ei voi vielä tehdä johtopäätöstä. että se todella on pyydetyn hinnan arvoinen. Arvo syntyy vasta, kun joku haluaa tavaran ostaa ja maksaa siitä myyjän pyytämän hinnan. On yleinen...
