Jos olet varma, että olet palauttanut HelMet-kirjaston eli pääkaupunkiseudun kaupunkien kirjaston kirjan, voit mennä teoksen omistavaan toimipisteeseen, josta käsin sitten lähdetään selvittämään, olisiko kirjasto itse tehnyt virheen eli kirja olisikin esim. hyllyssä tai jäänyt siihen kirjastoon, johon olit sen palauttanut.
Jos kuitenkin arvelet kirjan hukkuneen sinulta, löytyy maksuista ohje HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen maksuliitteen kohdasta "Aineiston korvaaminen ja maksujen maksaminen". Vahingoittuneen tai kadonneen kirja-aineiston korvaamiseen on käytännössä kaksi tapaa:
1) Aineisto maksetaan kaupunginkirjaston määräämällä korvausmaksulla, joka aikuisten aineistosta on vähintään 17 euroa/nide ja lasten aineistosta vähintään 9...
Kahden luonnostaan toisiinsa sekoittumattoman nesteen - kuten esimerkiksi öljyn ja viinietikan - seosta kutsutaan emulsioksi. Emulsiossa on useimmiten toisena faasina pooliton ja toisena polaarinen neste. Salaatinkastikkeen tapauksessa öljy on pooliton ja etikka polaarinen.
Emulsion muodostumisen kannalta on olennaista, että ainekset sekoitetaan voimakkaasti keskenään. Jos halutaan saada aikaan pysyvä emulsio, rasvaa lisätään vähitellen muihin aineksiin samalla voimakkaasti sekoittaen. Lisäksi tarvitaan pienten rasvapisaroiden ja nesteen toisiinsa sitovaa ainetta, emulgaattoria. Kastikkeiden valmistuksessa käytetään tavallisesti kananmunaa, joka sisältää lesitiiniä. Emulgaattoreita ovat myös proteiinit, tärkkelys, sinappi, hienojakoiset...
Kaikissa "Tuntemattoman sotilaan" henkilöhahmoissa tapahtuu ajan myötä pientä muutosta. Muutenhan lukijoiden mielenkiinto ei pysyisi yllä. Romaanikirjallisuuden kerronta eroaa tässä suhteessa eepoksesta, jossa henkilöhahmot pysyvät staattisina ja yksiulotteisina läpi teoksen (vrt. Odysseus Homeroksen "Odysseiassa").
"Tuntemattoman sotilaan" eniten muuttuva henkilöhahmo on kersantti Hietanen. Ilkka Malmberg kirjoittaa hänestä Helsingin Sanomissa (4.3.2007) seuraavasti: "Hietanen on romaanin hahmoista yksi harvoista, melkeinpä ainoa, joka kehittyy ja muuttuu. Puhelias ja lapsellinen isokokoinen nuorimies muuttuu kevään 1944 aikana hiljaiseksi, hänet tavataan tuijottamassa eteensä. "Mekotus" on vaimennut. Mutta tilalle ei ole tullut...
Rahan arvosta on usein kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aiempia kysymyksiä ja vastauksia voi selailla palvelun arkistossa: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx . Kirjoita hakusanaksi: rahanarvo.
Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta http://www.numismaatikko.fi/ saatte lisätietoa vanhoista rahoista ja niiden keräilystä. Mm. Rahaliike Holmasto tarjoaa maksullista vanhojen rahojen arviointia. Tässä yhteystiedot:
Rahaliike HOLMASTO
Aleksanterinkatu 50
00100 Helsinki
FINLAND
Palvelunumero: 0600 96665 (1.75/min)
info@holmasto.com
Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen 2008 on vuoden 1966 täysin virheettömälle 5-pennin kolikolle annettu arvoksi 5 euroa, 1967 kolikolle 2 euroa ja 1975 kolikolle 0,50 euroa....
Hanna tulee heprean sanasta hannah, armo. Vanhassa testamentissa Hanna on profeetta Samuelin äiti, joka koki saamansa pojan Jumalan erityisen armon osoituksena.
Uudessa testamentissa kerrotaan naisprofeetta Hannasta, joka oli Jerusalemin temppelissä, kun Jeesus-lapsi tuotiin sinne ympärileikattavaksi. Nimi on merkitykseltään sama kuin Johanna.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja, WSOY 1999.
Marianne on yhdistelmänimi Mariasta (Neitsyt Maria) ja hänen äidistään Annasta.
Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Tutkijoiden esittämiä arveluja ovat esim. toivottu lapsi, näkijätär, herratar. Nimi on myös yhdistetty heprealaiseen Miriam-nimeen, jonka merkitys on juuri tuo näkijätär, herratar, kaivattu, odotettu. Muunnoksineen Maria on kristikunnan yleisin naisennimi, jollaiseksi sen on nostanut Marian asema Jeesuksen äitinä.
Anna on kreikkalainen muoto heprean sanasta hannah eli armo.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja
Mot-sanakirjan Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana suhteellinen tarkoittaa johonkin suhteessa olevaa, verrattavaa tai laskettavaa, relatiivista. Se on absoluuttisen, ehdottoman vastakohta.
"Kaikki on suhteellista" tarkoittaisi siis sitä, että jokin on jotakin riippuen siitä mihin sitä verrataan tai kuinka jotakin mitataan (esim. "terveys on suhteellista") kuin subjektiivista, kokijan näkökulmaa.
Uudenvuodenpäivän paikan länsimaisessa kalenterissa vahvisti Julius Caesar noin 2050 vuotta sitten, nelisenkymmentä vuotta ennen Jeesuksen syntymää. Kun nykyinen vuosien merkintätapa sai alkunsa apotti Dionysius Exiguuksen 500-luvulla tekemistä laskelmista, länsimaisen ajanlaskun alkukohta koetettiin ajoittaa Jeesuksen syntymän tienoille. Koska lukua nolla ei tuohon aikaan Euroopassa tunnettu (se saatiin länsimaihin arabialaisilta matemaatikoilta vasta myöhemmin), ajanlasku alkoi vuoden 1 alusta. Kun englantilainen historioitsija Beda 600-luvulla ulotti Dionysiuksen vuosilaskutavan myös Jeesuksen syntymää edeltäviin tapahtumiin, hän merkitsi vuotta 1 edeltäväksi vuodeksi 1 eKr. Vuosi 0 jäi siis kokonaan pois ajanlaskustamme.
Jeesuksen...
Harakanpesä löytyy esim. Pohjanpään Metsän satuja -nimisestä eläinrunoja sisältävästä kokoelmasta. Runo on luettavissa myös Internetissä esim. seuraavilla www-sivuilla:
http://pagistaan.blogspot.com/2006_03_01_archive.html
http://www.tkukoulu.fi/~aiholmen/sanapontto/herkonrunot.htm
Vasta ilmestyneen Oulun murteen sanakirjan "Jukka Ukkola: Ookko nä" (WSOY, 2000) mukaan "juilia" = vihloa, esim. "Pitäsköhän ostaa hohtimet, ku tuota viisauvenhammasta juilii aina kylmällä".
Sana on tyypillinen Oulun seudulle ja murresanoja löytyy yllä mainitusta kirjasta.
Oulun seudun murteesta löytyy muutakin kirjallisuutta, voit etsiä sitä Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta asiasanoilla "murteet" ja "Oulu"
http://oukasrv16.ouka.fi:8001/Intro?formid=form2.html&ulang=fin
Pääskyset eivät syö käyttämättömiäkään pesiään. Kirjastomme lintuasiantuntijan mukaan pääskyjen pesät useinkin putoavat, koska niiden rakennusmateriaalina käyttämä savi on haurasta eikä kestä käyttöä. Pudonnut pesä hajoaa ja häviää nopeasti kokonaan.
Ihmiset ovat kyllä käyttäneet pääskysen pesiä monin tavoin. Vuonna 1788 ilmestynyt Christfrid Gananderin Maan-Miehen Huone- ja Koti-Aptheeki neuvoo mm. tällaisen tavan:
Pääskysen pesä auttaa kurkku-taudisa, hunajan kansa, walkian Wijnan eli weden kansa keitetyn Camilli kukkain, kurkun ympäri, usein kääritty ; ja samoin kaikenlaisijn myrkyllisijn haawoin ja kurkun ajamisijn aiwan hywä.
Eli, ota pääskysen pesä hyöhemineen päiwineen, keitä pehmiäxi, pane kamilli öljyä, wähä tuoresta Woita,...
Pohjoissuomalaisissa ja lappalaisissa paikannimissä "sieppi" on mahdollisesti murremuoto särjensukuisesta kalannimityksestä seipi. Seipi-alkuisia vesistöihin liittyviä paikannimiä on erityisesti Oulujärveltä pohjoiseen sijaitsevilla vesillä Muonion-Sodankylän korkeudelle asti. Sieppi-alkuiset nimet sijoittuvat samalle alueelle, pääosin Seipi-nimien länsipuolelle. Paikannimien levikki sopii yhteen tämän kalan esiintymisestä tehtyjen havaintojen kanssa. Seipiä esiintyy sisämaassa ainoastaan Pohjois-Suomessa.
Toisen tulkinnan mukaan "sieppi" saattaa perustua nuorehkona lainana pohjoissaamen kollektiivisanaan siehppa (häpykarvat), jolla tarkoitetaan halventavassa mielessä myös jänkämaaston vaikeakulkuista vaivaiskoivikkoa ja pajukkoa.
Nimen...
Juuso on suomalais-skandinaavinen muoto nimestä Joosef. Kustaa Vilkunan Etunimet-teoksen mukaan Joosef tulee hepreasta ja merkitsee 'Jumala lisää'. Kansanvalistusseuran kalenterissa nimi esiintyi jo vuonna 1883. Tunnettuja kansainvälisiä muunnoksia Joosefista ovat saksan Joseph, italian Giuseppe, englannin Joe, espanjan Jose ja arabian Jussuf. Meillä Juuso-nimi on Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan ollut suosituin 1980-1999. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Juuson nimipäivää vietetään 19.3. Muita alkuperäisen nimen suomalaisia muunnoksia ovat Jopi, Joppe, Juuseppi ja Seppi.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet, Otava, 1990
Lähdeteos on Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY 1997):
HELMI on suomennos Margaretasta (kreik. helmi) ja lyhentymä Helmiinasta ja sen kantanimestä Vilhelmiinasta. Helmi on Suomen almanakassa 7. toukokuuta v:sta 1908.
HILJA on suomennos Placidiasta (lat. tasainen, hiljainen). Hilja on Suomen almanakassa 8. lokakuuta v:sta 1908.
KAARINA on muunnos Katarinasta. Katariina, Katarina (kreik. puhdas, siveä) on kristikunnan suosituimpia nimiä. Suomen almanakassa Katarina Aleksandrialaisen päivän kohdalla 25.11. vuosina 1929-49 ja uudelleen v:sta 1952. Katolisessa kirkossa on 15 tämännimistä pyhimystä, merkittävin em. aleksandrialainen marttyyrineito, joka surmattiin 300-luvun alussa.
Vaikuttaa siltä, että kysymääsi kirjaa ei ole olemassa. Ainakaan Fennicasta, johon on tallennettu kaikki Suomessa julkaistu kirjallisuus, ei löydy kirjaa nimeltä Totuus joulupukista.
Jos olet kiinnostunut aiheesta muuten, niin joulupukista löytyy kyllä paljon muuta kirjallisuutta. Tervetuloa kirjastoon tutkimaan kokoelmaamme.
Asiaa on kysytty aikaisemminkin. Annetut vastaukset löydät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sana Alina ja tee haku.
Kopioin sinulle pätkän annetusta vastauksesta:
"Alina voi olla lyhentymä nimestä Adeline, joka tulee muinaissaksan sanasta ”athal” (”jalosukuinen”). Alinan kantanimenä on Saksassa pidetty myös Helenaa (kreik. ”loistava”). Sitä voi pitää myös Alin (arab. ”ylhäinen, ylevä, korkea) sisarnimenä."
Käännöstoiveita kannattaa esittää kustantamoille. Tahereh Mafilta on suomennettu kirja A very large expanse of the sea nimellä Rakkaus suurempi kuin meri, Otavan julkaisemana vuonna 2019.
Syyskuussa 2023 ei ole tietoa toivomasi Shatter me -sarjan kääntämisestä.
Kirjastotoiminnan tilastoja vuodelta 2009 voi tutkia internetissä sivulla
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
Kirjastojen lukumääriä voi tarkastella eri näkökulmista.
Kunnan-/kaupunginkirjastot:
http://tilastot.kirjastot.fi/
Kirjastojen lukumäärä on 863. (Tämä vastaus tarkoittaa kunnan- tai kaupunginkirjaston osastoja tai yksiköitä. Esim. Jyväskylässä niitä on 17 ja ne kuuluvat samaan kaupunginkirjastoon.)
Pääkirjastoja Suomessa on 319.
Tieteelliset kirjastot:
https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/organization.do?action=list&organ…
Hallinnollia yksiköitä on 103.
Toimipisteitä on 348.
Erikoiskirjastoja on myös satoja, niiden lukumäärää ei löydy Erikoiskirjastojen sivuilta. Osa on mukana Erikoiskirjastot.fi -sivustossa, osan...
Suomen Jazz & Pop Arkiston kautta (http://www.jazzpoparkisto.net) sain yhteyden Rondo Fourissa soittaneeseen Pepe Lindblomiin, joka kertoi levyllä soittaneen kokoonpanon: Jukka Vaasjoki (laulu, huuliharppu), Sakari Lehtinen (soolokitara), Seppo Holopainen (basso), Markku ”Beaver” Aitto-oja (rummut ) ja Pertti ”Pepe” Lindblom (komppikitara). Pepe Lindblom kertoili muutakin mielenkiintoista bändistä, joka oli tuolloin poikkeuksellisen kunnianhimoinen kokoonpano. Englannissa oleskellut Vaasjoki osasi kieltä paremmin kuin tuon ajan bändit keskimäärin, bändi halusi tehdä omia biisejä ja valitsi coveritkin juurevammasta rhythm’n bluesiin pohjaavasta musiikista ja soitti Kinksiä, Pretty Thingsiä ja Whota.
Coyotes –kysymys oli vaikeampi....
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjassa kerrotaan, että Katariina/Katriina-nimen alkuperä on kreikan kielen nimessä Aikatherinee, jonka merkitys on ’alati puhdas’. Katariinan päivää on muistettu kristityssä maailmassa Aleksandriassa vuonna 307 marttyyrinä kuolleen Katharinan muistoksi. Suomalaisissa lähteissä Katariinan nimi esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1281. Nimen asu vaihtelee vanhoissa suomalaisissa kalentereissa ja almanakoissa: eri muotoja ovat esim. Catherina, Catharina, Carina ja Caarina. Nimi Katarina on almanakassa ensimmäisen kerran vuonna 1859 ja Katariina vasta vuonna 1950. Lisää tietoa molemmista nimistä löytyy esimerkiksi Pentti Lempiäisen ja Kustaa Vilkunan nimikirjoista, jotka löytyvät kirjastosta.
Kysy kirjastonhoitajalta...
