Sitaatti on tunnettu. Sitaatin ehdotetuiksi muodoiksi on esitetty myös "Ensin täytyy lähteä, jotta voi palata". Vaikka sitaatin lähdettä tiedusteltiin maanlaajuisesti kirjastoammattilaisilta ei lähdeteosta löytynyt. Lähdeteokseksi ehdotettiin tove Janssonin teoksia Taikatalvi sekä Muumilaakson marraskuu.
Nooa tulee hepreankielisestä sanasta, joka tarkoittaa "lepoa" tai "lohdutusta". Se voi myös tarkoittaa verbiä "keventää mieltä". Nimen hepreankielinen muoto on Noach.
Nimi Nooa tunnetaan parhaiten Vanhasta testamentista. Nooa oli hurskas patriarkka, jonka Jumala valitsi oikeamielisenä ja nuhteettomana pelastumaan koko muun luomakunnan hukuttaneesta vedenpaisumuksesta. Nooa pelasti samalla kunkin eläinlajin jatkamaan elämää.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY 1999)
http://www.etunimet.net/etunimien-tarkoitus-ja-alkupera/
http://www.facta.fi/tietosanakirja/65489
Vetää jotkuta höplästä merkitsee samaa kuin vetää jotakuta huulesta, nenästä, pettää, puijata. Höplä-sanalla on suomen murteissa useampiakin merkityksiä. Sanonnassa vetää höplästä se merkinnee huulia.
Ilmaisu vetää jotakuta nenästä tunnetaan laajalti eri kielissä (ruotsin dra någon vid näsan, saksan einen an der Nase führen, ranskan mener qulequ’en par le nez) ja se tunnettiin samanmerkityksisenä jo muinaisessa Roomassa ja Kreikassa. Kielikuva on tullut siis suomenkieleen käännösteitse.
Lähteitä ja lisätietoja:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
http://www.kysy.fi/kysymys/mika-hopla
Pentti Lempiäisen ”Nimipäivättömien nimipäiväkirja” (WSOY, 1989) kertoo, että Nanan nimipäivää voidaan viettää 9.7., jolloin juhlivat myös Nanna, Nanny ja Nanni. ”Nana” on nimen ”Nanna” ranskalainen muoto ja peräisin nimestä ”Anna”. Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että ”Anna” on puolestaan peräisin heprealaisesta nimestä ”Hannah”, jonka merkitys on ’armo’.
Tässä muutamia lauluja, joissa ainakin nimessä ruusut ovat monikossa. Lähteenä on käytetty fono.fi -äänitetietokantaa, Lohjan kaupunginkirjaston aineistotietokantaa ja vastaajan omaa muistia:
En tuo ruusuja
Huone täynnä ruusuja
Itämaan ruusuja
Kauneimmat ruusut
Kesän ruusuja
Kolme ruusua
Korintin ruusut
Kuihtuneita ruusuja
Madridin ruusut
Muistojen ruusuja
Onnen ruusut
Picardyn ruusuja
Ruusuja (kahden eri säveltäjän tekemänä)
Ruusuja hopeamaljassa (myös nimellä Ruusut hopeamaljassa)
Ruusuja ikkunassa
Ruusuja istutellen
Ruusuja ja neilikoita
Ruusuja ja ohdakkeita
Ruusuja ja shampanjaa
Ruusuja ja suudelmia
Ruusuja ja valheita
Ruusuja lurjukselta
Ruusuja rakkaalta
Ruusuja rakkaimmalle
Ruusuja raunioilla
Ruusuja tyttärelleni
Sinulle ruusuja...
Aulis J. Alasen kirjoitus "Lapuan 'noidat'" sisältyy Kytösavut III -julkaisuun vuodelta 1947. Siinä käsitellään myös Sanna Fossia. Kirja on lainattavissa Vaasan kaupunginkirjastosta:
https://kirjasto.vaasa.fi/
Kuurtanes-seuran Joulu -lehden numerossa 45 / 1998 on artikkeli "Sanna Fossi, luonnonparantaja". Tätä artikkelia voi tiedustella kirjaston kaukopalvelun kautta. Lehti on Seinäjoen maakunta-aineistoa eikä siksi ole lainattavissa, mutta artikkelista voi mahdollisesti saada kopion.
Etymologisen sanakirjan mukaan poro- on ilmeisesti alkusoinnun kautta syntynyt vahventava partikkeli. Samanlainen vahvennus on esimerkiksi sanassa putipuhdas.
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_id=ETYM_3b6641f77d4a47cc210b6fcabd9f060e&word=poroporvari&list_id=1&keyword=poroporvari
A.W. Yrjänä on CMX-yhtyeen jäsen, ja hän on sanoittanut yhtyeen sävellykset. Internetistä löytyvät CMX:n kotisivut osoitteesta: http://www.qnet.fi/ebex/cmx/yhtye.htm . Sen kautta löytyy myös oma sivu A.W. Yrjänästä: http://www.qnet.fi/ebex/cmx/awy.htm sekä laulujen sanoituksia sivulta: http://njet.net/cmx/levyt/list.phtml . A.W. Yrjänä on julkaissut kaksi runokokoelmaa: Arcana, vuonna 1997 ja Rota, vuonna 2000. Hänestä on haastatteluja mm. lehdissä: Rumba 1999:3, Soundi 1999:12,
Anna 1997:37. Henkilökuva runoilijasta ja CMX-yhtyeen laulajasta löytyy lehdestä: Suomen kuvalehti 1998:1. Painetut runokokoelmat ja lehdet saat käyttöösi kirjaston kautta.
Ikäihmisten virikeohjelmaa ja sketsejä löytyy mm. Kirsti Koivulan useista kirjoista (mm. Pirtin puolelle, Järjestä juhla, Ilmaisun iloa, Myötätuulta tupaan). Tekijän teokset ja niiden saatavuudet löytyvät Piki-verkkokirjastosta.
Myös eriaiheisia vitsi- ja kaskukirjoja on julkaistu runsaasti, joista voi työstää pieniä näytelmiä.
Olisiko alkuperäinen säe näin: "The leaves fall early this autumn, in wind." Se on peräisin runosta The river merchant's wife : a letter ja sen on suomentanut Tuomas Anhava kirjassa Pound, Ezra : Personae : valikoima runoja vuosilta 1908-1919 (1976), s. 80 Jokikauppiaan vaimo : kirje. Anhavan suomentamana säe kuuluu "Tänä syksynä ovat lehdet alkaneet pudota varhain, tuulisäillä." Runo alkaa: "Kun minulla vielä oli otsatukka,..."
Runoa ei ikävä kyllä ole tunnistettu. Kastetilaisuuksiin sopivia runoja voisi löytyä ainakin seuraavista kirjoista: Ihmettä ja iloa : runoja vauvakotiin / Anna-Mari Kaskinen, Marika Maijala; Pienokaisen omat runot / Anna-Mari Kaskinen; Silkkipaperitaivas : rakastamisrunoja vauvoille / Eppu Nuotio; Uuden elämän aamu : runoja lapsen syntyessä / toimittanut Katarina Yliruusi. Myös esim. runoilija Aaro Hellakosken kokoelmasta Jääpeili voisi löytyä sopivia.
Tässä 2000-luvun jälkipuoliskolla julkaistuja lastenmusiikkilevyjä,
joilta löytyy ainakin yksi syysaiheinen laulu:
Komppiainen: Ominaisuus yhteinen. "Kanan syystakki"
Minä itte -orkesteri: Kippurallaa. "Syysjuhla"
Pikkumetsän esiopetus. "Syysmaalari"
Tohtori Orff & Herra Dalcroze: Ihmekolmoset vauhdissa. "Syksy"
Aineistohakumme verkossa - Plussa - löytyy sivulta , josta voi todeta, että esim. Espoon pääkirjastossa löytyy Johanna Reijan mainio opas Tee se itselle 14. Siinä neuvotaan, miten kevytrakenteinen puinen autokatos voidaan rakentaa.
Kirjaa pikaisesti selaamalla selvisi, että eräs henkilöistä on nimeltään Helmi ja kirjan lopussa eräs toinen sankarittarista kihlataan helmisormuksella. Kirjaa lukematta on vaikea arvioida, sisältyykö helmiin muuta symboliikkaa.
Valitettavasti internetistä ei löydy Sotaromaania tai Tuntematonta sotilasta.
Esimerkiksi vapaasti verkossa saatavilla, Project Gutenberg -nimisellä sivustolla, on sellaisia suomalaisia klassikoita, kuten Aleksis Kiveä tai Minna Canthia, joista tekijänoikeudet ovat vanhentuneet. Tekijänoikeus vanhentuu kun tekijän kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta. Väinö Linnan tapauksessa näin ei ole.
http://www.gutenberg.org/wiki/Main_Page
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tekij%C3%A4noikeus
Sellon kirjastosta löytyy yksi desibelimittari, sitä ei voi varata vaan on haettava paikanpäältä. Laina-aika on viikko.
Lainattavia esineitä voi hakea Helmetistä, kirjoita haluamasi esine hakukenttään ja katso tärppääkö (ihan kaikkea ei kirjastoista vielä lainata).
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? -kirjan mukaan Veera on slaavilainen nimi ja merkitsee ortodoksisessa uskonnossa uskoa. Saattaa olla myös muunnos saksan Verenasta tai Veronikasta (latinan vera on todellinen, oikea).
Tuomas on lyhennys nimestä Thomas, viitataan myös nimeen Tomas, joka on kreikkalainen ja ruotsalainen muunnos aramean kaksosta, seuraajaa tai toveria tarkoittavasta nimestä. Pentti Lempiäisen Nimipäiväsanat-kirjassa kerrotaan Jeesuksen ylikriittisestä opetuslapsesta, "epäilevästä Tuomaasta", josta kuitenkin kasvoi Herransa todistaja.
Väinö taas on Riihosen mukaan lyhennetty Väinämöisestä, se on siis suomalainen nimi.
Pam Brownilta on ilmestynyt suomeksi seuraavat teokset:
Frédéric Chopin
Hauskaa syntymäpäivää!
Kiitos omalle isälle
Kiitos rakkaalle ystävälle
Kiitos rakkaalle äidille
Ludwig van Beethoven
Miau!
Omalle veljelleni
Onnea uudelle vauvalle
Onneksi olkoon!
Paljon onnea hyvälle ystävälle
Paljon onnea rakkaalle siskolle
Paljon onnea sinulle, ystäväni
Pieniä tärkeitä asioita
Rakkaalle anopille
Rakkaalle isoisälle
Rakkaalle isoäidille
Rakkaalle isälle
Rakkaalle lapsenlapselle
Rakkaalle pojalle
Rakkaalle sisarelle
Rakkaalle tyttärelle
Rakkaalle tädille
Rakkaalle äidille
Toivon sinulle onnellisuutta
Yksikään näistä ei vaikuta rakkausrunoteokselta, eikä Pam Brownin rakkausrunoja löydy myöskään rakkausrunojen antologioista, ainakaan niistä, jotka ovat...
Runon nimi on ”Kurki ja joutsen”, ja se on ilmestynyt Pohjanpään kokoelmassa ”Metsän satuja ja muita runoja” (WSOY, 1924) sivuilla 15–18. Runo löytyy useista muistakin kokoelmista tai valikoimista, esimerkiksi Pohjanpään valittujen runojen kokoelmasta ”Kaipuu ylitse ajan” (WSOY, 1989) sivuilta 55–56.
1. Mistä voisi löytää luetteloita kirjoista, jotka kirjastojen luokittelun mukaan sisältävät tietyn asiasanan tai useampia asiasanoja?
Nykyisin kirjastot luetteloivat hankkimansa teokset omien kirjastojärjestelmiensä tietokantoihin, joten tällaista luetteloa ei löydy painettuna. Tietokannat sisältävät teosta kuvailevia asiasanoja, joilla asiakas voi hakea kirjaston kokoelmatietokannasta internetissä. Yksittäisillä kirjastoilla ja kirjastokimpoilla on omat kokoelmatietokantansa, joiden linkit löytyvät esim. osoitteesta http://www.kirjastot.fi
Jos haluaa hakea useammasta kirjastosta yhtäaikaa, voi käyttää Frank-monihakua http://frank.kirjastot.fi/
Seinäjoen kaupunginkirjaston Seitti-verkkopalvelusta https://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2...
