Suomen evankelisluterilaisen kirkon mukaan:"Ehtoollinen on toinen luterilaisen kirkon pyhistä toimituksista eli sakramenteista. Jeesus itse on käskenyt seuraajiaan nauttimaan leipää ja viiniä hänen muistokseen."https://evl.fi/kirkossa/messu-eli-jumalanpalvelus/ehtoollinen
Raamatussa sanotaan: "Herramme Jeesus Kristus, sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, kiitti ja mursi ja antoi opetuslapsilleen ja sanoi: 'Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni. '
Samoin hän otti myös maljan aterian jälkeen ja sanoi: 'Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi. Niin usein kuin te siitä juotte, tehkää se minun...
Rahojen arvo määräytyy kuntoluokituksen mukaan. Neljä eri hinta-arviota 2 markan kolikolle vuodelta 1905 ovat:
Kuntoluokka 8 (ei kulumisen jälkiä, pinta ehjä, leimakiiltoinen, joskus lievästi patinoitunut) 2000 euroa
Kuntoluokka 6 (korkeimmissa kohdissa hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat terävät, ei leimakiiltoa) 450 euroa
Kuntoluokka 4 (tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista, lähes kaikki yksityiskohdat vielä selvät) 200 euroa
Kuntoluokka 2 (Kulunut, yksityiskohdat epäselvät, reuna- yms. vikoja, mahd. korroosion jälkiä) 150 euroa
Lähde:
Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2021 : Luettelo arvohintoineen, 2021
Aleksis Kivi on haudattu Tuusulan vanhalle hautausmaalle. Hänet haudattiin sinne 4.1.1873.
https://www.nurmijarvi.fi/aleksis-kivi/elama-ja-persoona/
https://kirjailijaliitto.fi/uutiset/aleksis-kiven-hautamuistomerkki-kun…
Simo on Simonin ja Simeonin kansanomainen muoto. Simeon on peräisin Vanhasta Testamentista ja Simon Uudesta Testamentista. Kumpikin merkitsee 'rukouksen kuulemista'. Simo on ollut kansanvalistusseuran kalenterissa jo vuonna 1882.
Institutet för finlandsvensk samhällsforskning kerää tietoja suomenruotsalaisista, suosittelen kääntymistä sen puoleen. Yhteystiedot löytyvät heidän sivuiltaan, http://www.samforsk.abo.fi/ .
Pikaisella tiedonhaulla löysin maksumuurin takana olevan lehtiartikkelin ja nostona siitä näkyi maininta, että vanha nimitys raakku tulisi venäjän kielen simpukkaa tarkoittavasta sanasta rakushka. Tutkin asiaa lisää Suomen etymologisesta sanakirjasta, joka löytyy Kotimaisten kielten keskuksen / Kotuksen sivujen kautta. Siellä hakusana raakku tuotti tuloksen, joka vahvistaa etymologian olevan venäjän kielessä. Sana raakku on myös Kotuksen hyväksymä.Suora linkki Suomen etymologiseen sanakirjaan on https://kaino.kotus.fi/ses/
Kyseistä elokuvaa ei ole tiettävästi koskaan julkaistu tallenteena eikä sitä ole näin ollen saatavana myöskään esimerkiksi kirjastoista lainattavaksi.
Elokuvasta on Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa filmikopio, jota on mahdollista tulla katsomaan ennalta sopien koronarajoitukset huomioiden. Katselu on maksullista.
Elokuva on näytetty YLE TV2:ssa kolmesti, vuosina 1987, 1994 ja 1996.
Romaanin pohjalta tehty radiokuunnelma on kuunneltavissa YLE Areenan kautta.
Hirtettyjen kettujen metsä (1986) Elonetissä.
Voisiko kyseessä olla laulunakin tunnetuksi tullut Chopinin E-duuri etydi op10 nro 3. Pianokappaleen melodia on yksi Chopinin tunnetuimmista ja sitä on laulettu saksaksi nimellä "In mir klingt ein Lied" (sanat: Ernst Marischka). Etydistä on tehty laulusovituksia myös suomeksi nimillä "Kaukainen laulu" (suomennos: Valkama), "Mun sielussain kuin sävel soi" ja "Soi laulu sielussain" (suomennos: Tapani Kansa).
Laulu löytyy eri muodoissaan ainakin seuraavilta cd-levyiltä:
Kansa, Tapani: "Valaistu ikkuna" (Sony, 2000)
Kaunisto, Pasil: "20 suosikkia: Luonnonlapsi" (Warner, 2001)
Sirkiä, Raimo: "Amado mio: Valkokankaan romantiikkaa" (Ondine, 1994)
Jos laulu ei olekaan etsimänne, niin voisitteko ilmoittakaa meille asiasta. Jatkamme nimittäin siinä...
Runeberg ilmeisesti puhui suomea. Ei kovin hyvin, sanotaan, mutta pystyi kuitenkin suomeksi keskustelemaan. Kaikki työnsä hän kirjoitti ruotsiksi.
runeberg.net kertoo hänen ajastaan Saarijärvellä:
”Runebergin suomen kielen taito oli puutteellinen. Seurustelemalla rahvaan kanssa hän sai kuitenkin tietyn käsityksen sen elinehdoista sisä-Suomessa. Oleskelu Saarijärvellä oli ratkaiseva tekijä Runebergin käsitykselle suomalaisesta luonnosta ja Suomen kansasta.”
http://www.runeberg.net/fin/a_2_t.html
Suomennos voisi olla William Butler Yeatsin runosta “Aedh wishes for the Cloths of Heaven”. Se on julkaistu vuonna 1899 kokoelmassa The Wind Among the Reeds. Teoksessa The Collected Poems of W. B. Yeats (Macmillan, 1950) runon nimi on muutettu muotoon “He wishes for the Cloths of Heaven”.
Yeatsin suomennettujen runojen kokoelmassa Runoja (WSOY, 1966) ei ollut kyseistä runoa. Myöskään Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta ei löytynyt viitteitä suomennoksesta.
Englanniksi runo löytyy verkosta:
http://www.bartleby.com/146/36.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Aedh_wishes_for_the_Cloths_of_Heaven
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Kirjansidontaa ja –korjausta ammatiksi asti voi opiskella ainakin Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa. Esinesuunnittelun- ja valmistuksen koulutusohjelmassa voi valita peruskoulu- tai ylioppilaspohjaisen Kirjansidonnan koulutusohjelman. Koulutukseen haetaan kahdesti vuodessa järjestettävän yhteishaun kautta:
http://www.vak.fi/index.tmpl?sivu_id=12
http://www.vak.fi/tekstisivu.tmpl?sivu_id=87
Oppilaitos järjestää myös yhden tai tai kahden viikon mittaisia kirjansidontakursseja. Kesällä 2007 pidetään kaksi kurssia:
http://www.vak.fi/tiedotepalsta/nayta.tmpl?id=110;sivu_id=12
Joissakin kunnissa myös työväen- tai kansalaisopistot järjestävät kursseja kirjansidonnasta.
Porvoon kirjastossa on seuraava teos, josta sukunimen alkuperä, historia ja levinneisyys selviävät:
Mikkonen, Pirjo & Paikkala, Sirkka: Sukunimet (1992)
Ko. hakuteoksen mukaan sukunimi Pelli ja sen eri muodot, esim. Pellinen ovat kehittyneet etunimen Pekka kansanomaisesta kutsumamuodosta Pelle, jonka suomalaistunut versio on i-loppuinen Pelli. Lisätietoja voit saada em. nimikirjasta.
Naiset muuttavat kotoa omaan asuntoon tavallisimmin 18-19 vuotiaina, miehet 18-20 vuotiaina Nuorten asuminen 2005 -tutkimuksen mukaan.
(http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=46396&lan=fi)
Elegia Sebastian Knightille on saanut innoituksensa Vladimir Nabokovin romaanista Sebastian Knightin todellinen elämä. Sallinen oli kirjan luettuaan halunnut dokumentoida ne tuntemukset, jotka teos oli hänessä synnyttänyt. (Tämä tieto on peräisin Ralf Hermansin esipuheesta Sallisen CD:hen Teokset viululle, sellolle, kontrabassolle ja pianolle, julk. NAXOS 1998.)
Löydät Rydbergin Tonttu-runon kaikki yksitoista säkeistöä ainakin Lapsuuden joulu 1 -kokoelmasta sekä teoksesta Runon pursi. Joulun toivelaulukirjasta löytyy Lyyli Vartovaara-Kallioniemen sävelet kysyiseen runoon.
Ensimmäinen sitaatti on Nummen Portaikko pilvissä -kokoelmaan sisältyvän sikermän 'Kun ihminen on' neljännen runon lopusta.
Tuskin kukaan suomalainen lyyrikko on runoillut männyistä niin paljon kuin Nummi. Kysymyksen toista runositaattia en kuitenkaan pystynyt Nummen tuotantoon paikantamaan. "Männyt talon ympärillä" esiintyvät hänellä esimerkiksi runossa 'Toinen sarabande' (kokoelmassa Matkalla niityn yli), mutta muuta yhteistä kuin nämä sanat sillä ei kysymyksen säkeiden kanssa ole. Huokaavia mäntyjä on Heti, melkein heti -kokoelman sikermän 'Hopealanka, kultamalja' viimeisessä runossa, mutta tässäkin tapauksessa yhteydet kysymyksen sitaatin säkeiden kanssa jäävät tähän.
Sitaatin alkuosassa voi havaita etäisiä kaikuja Kirsi...
Wikipedia kertoo musikaalista seuraavaa:
Viulunsoittaja katolla (engl. Fiddler on the Roof) on juutalaisen perheen tarinan kertova musikaali. Sen kuuluisia kappaleita ovat Rikas mies jos oisin sekä Nousee päivä, laskee päivä. Sen ensiesitys oli 1964. Tarina perustuu Šolom Aleichemin kirjaan Tevje, maitomies; alkutarina on jiddišinkielinen. Musikaalin käsikirjoituksen on tehnyt Joseph Stein, musiikin säveltänyt Jerry Bock ja laulujen sanat kirjoittanut Sheldon Harnick. Musikaalin nimi tulee Marc Chagallin maalauksesta, jossa esiintyy viulunsoittaja.
Kyseessä on juutalainen perhetarina, jolla on yhteys Ukrainan juutalaisten historiaan.
Seuraavassa Internet-sivuja ja HelMet-kirjastoista löytyviä kirjoja, jotka käsittelevät Ukrainan ja...
Napoleonin rakastajattaren, puolalaisen kreivittären Marie Walewskan (1789-1817) mukaan on nimetty kalaruoka 'Kuha à la Walewska': nahattomat, rullalle käärityt kuhafileet kypsytetään uunivuoassa kalaliemessä ja kuivassa valkoviinissä ja tarjoillaan uunissa hieman ruskistetun juures- tai perunasoseen kera.
Marie Walewskalla ja Napoleonilla oli yhteinen avioton poika Alexandre Joseph Colonna (1810–68), joka toimi sittemmin muun muassa ulkoministerinä ja senaattorina.
Turtia, Kaarina: Gastronomian sanakirja (Otava, 2009)
Facta Online Tietosanakirja (WSOY)
http://en.wikipedia.org/wiki/Countess_Marie_Walewska
Sellon kirjaston dia-skannerilla pitäisi onnistua myös negatiivien skannaus. Myös Tapiolan kirjastossa on dia-skanneri, soittamalla kannattaa varmistaa onnistuuko siellä myös negatiivien skannaus.
Helsingissä dia-skannereita löytyy Lasipalatsin kohtaamispaikalta, Itäkeskusksesta, Kontulasta, Malmilta, Pohjois-Haagasta, Töölöstä ja Vuosaaresta. Ennen paikanpäälle menemistä kannattaa varmistaa onnistuuko negatiivien skannaus.
Kirjastonhoitajakollegat eri puolilta Suomea ehdottivat seuraavia teoksia, jotka sopivat kuvaukseen:
Jane Kirkpatrick: Rakkaus, kastele sydämeni (Aika, 1998)
Konrad Richter: Kivityttö (Wsoy, 1981, 2. painos 1987)
James Houston: Aavekettu (Tammi, 1979)
