Nimi Albin tulee latinan sanasta albus, 'valkoinen, kirkas'. Almanakassa Albin on 1.3. muistona Angersin (Länsi-Ranska) piispasta Albinuksesta. Albinus-muodossa nimi ilmestyi suomalaiseen kalenteriin ensi kerran vuonna 1488.
Otteljaana (myös muodossa Ottiliana, Otteliana, Ottilia) on Oton sisarnimi. Otto-nimen merkitys on 'tilallinen, varakas'. Lähtökohdaltaan Otteljaana kuuluu laajaan saksalaiseen ja ranskalaiseen nimiryhmään, joka on kehittynyt vanhoista Od-, ja Ot-alkuisista nimistä. Katolilaisessa perinteessä on lukuisia tähän nimiryhmään kuuluvia pyhimyksiä, mm. Pyhä Oda, Autuas Oda eli Odette ja Elsassin suojelupyhimys Odilia eli Ottilia.
Lisää tietoa suomalaisista etunimistä löytyy tässäkin vastauksessa lähteinä käytetyistä...
Sivulla http://www.chinese-tools.com/ on kohta "Search the dictionary", johon voit syöttää etsityt sanat englannin kielellä. Suomen kielellä haku ei toimi. Usko on englanniksi faith, toivo on hope ja rakkaus love. Samasta tietokannasta löytyy runsaasti muitakin kiinankielisiä merkkejä. Oman kirjaston kirjastonhoitaja löytää varmasti lainattavaakin aineistoa kiinan kielen merkeistä.
Erilaiset tietosana- ja sivistyssanakirjat antavat yhdenmukaisesti sanalle seuraavan selityksen: Amerikkalaisen liikemiehen P. T. Barnumin sirkuksen suurin vetonaula oli v. 1882 kuollut jättimäinen norsu, jonka nimi oli Jumbo. Koska eläin oli kömpelö ja hidas, tuli tavaksi nimittää kilpailussa viimeiseksi jäänyttä samalla nimellä.
Toinen merkityshän sanalla on 'jättimäisen suuri', esim. jumbojetti. Norsun nimelle on esitetty useita selityksiä: vanha englantilainen slangisana jumbo 'kömpelö henkilö', englannin kielessä kutsuttiin erästä afrikkalaista jumaluutta nimellä Mumbo Jumbo, Kongossa oli erään käärmelajin nimenä nzombo tai swahilin kielen sana jumbe 'päällikkö'. LÄHTEET: ///Nationalencyklopedin 10, s. 251///, ///Kaarina Turtia:...
Kotkan Maretariumin asiantuntija vastaa näin:
"Leveää heisimatoa lukuunottamatta kalojen loiset Suomessa ovat täysin
vaarattomia ihmiselle.
Kaupattavissa kaloissa ei saa olla loisia eikä loisten aiheuttamia
muutoksia.
Leveää heisimatoa esiintyy pääasiassa vain hauessa, mateessa, ahvenessa ja kiiskessä ja niiden mädissä. Lapamadon toukilla ei ole ympärillään rakkulaa. Ne ovat ½- 2 cm:n mittaisia ja ne kuolevat keittämällä tai paistamalla ja jo yhden vuorokauden pakastus (-18 asteessa) tappaa leveän heisimadon.
Kalojen lihaksissa rakkuloita voi olla mm. siian rakkoloision aiheuttamana (siika ja muikku) ja haukimatojen ( kaksi eri matolajia) aiheuttamana (hauki, made, ahven, kuore, siika, muikku ym.)."
Lisäksi mm. kuvia kalojen loisista...
Helsingin Sanomien muistokirjoituksen (7.1.1991) mukaan Oskari Kiiras (syntynyt 14.1.1903 Helsingissä, kuollut 10.12.1990 Helsingissä) oli todella saanut 1950-luvulla kolmen kuukauden vankeustuomion jumalanpilkasta. Tuomion hän suoritti Naarajärven varavankilassa. Myöhemmin - 1980-luvulla - kansalaisaktivisti Kiiras ryhtyi monen muun toimen ohella säveltäjäksi. Fransiskus Assisilaisen 'Aurinkolaulun' sävellyksen hän lähetti paavi Johannes Paavali II:llekin. Paavin lähettämän kiitoskirjeen hän tulkitsi eräänlaiseksi lopulliseksi anteeksiannoksi yllä mainitusta rikoksesta. Muuten Kiiras työskenteli nuorena miehenä kotikaupunkinsa poliisilaitoksen toimistovirkailijana ja sotien jälkeen yksityisyrittäjänä. Politiikassa hän puuhasi perustamalla...
THL tutkii Suomessa uuden koronaviruksen (SARS-CoV-2) esiintymistä mittaamalla jätevesistä viruksen geeniperimää eli RNA:ta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää viruksen esiintyvyyttä eri alueilla. RNA-tulos ei kerro, onko virus vielä tartuntakykyinen.
https://thl.fi/fi/-/thl-alkaa-tutkia-koronaviruksen-esiintymista-jatevesissa
Tuoreen tutkimuksen mukaan SARS-CoV-2 ei näytä säilyvän tartuntakykyisenä ulosteessa, vaikka COVID-19-tautiin sairastuneiden ulostenäytteissä oli runsaasti koronaviruksen RNA:ta.
https://www.nature.com/articles/s41586-020-2196-x
Toisaalta taas viime vuosikymmenen SARS-epidemian jälkeen tehdyn tutkimuksen mukaan alkuperäinen SARS-CoV saattaa tarttua jäteveden kautta.
https://...
Kirja ovat:
Salainen vastustaja(The Secret Adversary)
Rikos yhdistää(Partners
in Crime) Salomonin tuomio(N or M) Eipä aikaakaan niin voi
kauhistus(By the Pricking of My Thumbs) Kohtalon portti(Postern of Fate).
Kirjojen saatavuuden voi tarkastaa kirjaston tietokannasta
(www.lib.hel.fi/plussa). Kannattaa valita hakunäytöltä "nimeke"
ja kirjoittaa hakusanalaatikkoon pari merkitsevää sanaa kirjan
nimestä (esim. pricking thumbs). "N or M" on vaikea löytää koska kirjan nimessä
ei ole merkitseviä sanoja. Voit tehdä näin: valitse hakunäytöltä
"asiasana tai luokka" ja kirjoita hakusanalaatikkoon tuppence.
"Marilynin ilmestymisen aikoihin Juice oli varta vasten tarjonnut itseään ja yhtyettään jutunaiheeksi Jyrki Hämäläiselle, mutta Suosikin pomomies oli kuitannut tarjouksen yhdellä paljonpuhuvalla lauseella: 'Kuka Juice Leskinen?'
Syksyllä napsahtaneen singlelistan kärkipaikan myötä Jyräys huomasi Juicen, etsi tämän puhelimen päähän ja esitteli itsensä. Leskinen maksoi potut pottuina kysymällä linjan toisessa päässä olleelta Suosikin päätoimittajalta: 'Kuka Jyrki Hämäläinen?'
Jokseenkin yleisesti kai luullaan, että Leskisen ja Jyrki Hämäläisen välit viilenivät Jyrki Boyn myötä ikiajoiksi. Todellisuudessa Juice ajatteli Hämäläisestä paljon myönteisemmin kuin monista muista lehdistön edustajista. Varsinaista ystävyyttä miesten välille ei...
Jalmari Finnen suomentaman kolmiosaisen ”Monte Criston kreivin” etusivulla tosiaankin sanotaan, että suomennos käsittää koko alkuteoksen. Tämä pitää ilmeisesti paikkansa. Vertasin alkuteoksen ja suomennoksen alkuosia keskenään (alkuteoksen loppuosaa minulla ei ollut käytettävissäni). Suomennoksesta näytti puuttuvan yksi luku, mutta kysymys oli vain siitä, että jostain syystä kaksi lukua oli yhdistetty yhdeksi. Tekstit sinänsä olivat selvästi yhtä laajat.
Vertasin myös Lauri Hirvensalon tekemää ”Kolmen muskettisoturin” suomennosta alkuteokseen. Molemmissa kirjoissa oli kaikki samat luvut ja tekstit olivat selvästi yhtä laajat. Muskettisotureista on myös Anna Louhivuoren tekemä suomennos, jonka etusivulla sanotaan, että käännös on...
Korkeiden teräksisten savupiippujen spiraalimaisia kierteitä tarvitaan estämään värähtelyä, jonka aiheuttaa niin kutsuttu von Karmanin pyörrerata. Siinä ilmavirtauksessa oleva kappale aiheuttaa pyörteitä, jotka irtoavat kappaleen pinnalta ja ajelehtivat virtauksen mukana. Tietyllä taajuudella irrotessaan pyörteet synnyttävät vaarallista resonanssia, minkä vuoksi niiden estäminen on tärkeää korkeissa ja hoikissa rakennelmissa.
Aiheesta kertoo esim. Tuomo Kärnän artikkeli, joka on julkaistu Rakennustekniikka-lehdessä 5/2001 ja löytyy myös Internetistä: http://www.karna.eu/pdf/tuulen_aiheuttamien.pdf.
Lisätietoa von Karmanin pyörteistä:
http://accessscience.com/content/K%C3%A1rm%C3%A1n-vortex-street/362200
http://en.wikipedia.org/wiki/K%C3%...
Runo on julkaistu alunperin vuonna 1935 kokoelmassa Vaeltava laulaja. Se löytyy myös myös seuraavista kirjoista:
- Paloheimo, Oiva ; Runot, WSOY, 1955
- Tämän runon haluaisin kuulla 2, 1.-2.p., Tammi, 1987
Kirjassa Levoton Lippi : Isäni Oiva Paloheimo (kirj. Matti Paloheimo) käsitellään Paloheimon ensimmäistä kokoelmaa Vaeltava laulaja ja siinä mainitaan myös Auttamaton Pekka (sivut 53-55).
Kirjallisuuden tutkijain seuran vuosikirjassa nro 28 käsitellään Oiva Paloheimon lapsuutta. Kasvatusperiaatteita koskevassa kappaleessa (s. 83) kerrotaan, että hänen kuvanneen esikoisrunokokoelmassaan humoristisesti kasvatuksen konfliktitilanteita esim. runoissa Pöytärukous ja Auttamaton Pekka, joiden oletetaan pohjautuvan häneen omiin muistikuviinsa...
Metro-tytöt-laulyhtyeen jäsenet olivat Hertta Väkeväinen, myöh. Louhivuori, Anna-Liisa Väkeväinen, myöh. Heinonen ja Tamara Hramova myöh. Dernjatin. Aivan alkuvaiheessa yhtyeessä esiintyi Väkeväisten sisarusten serkku Annikki, jonka mentyä naimisiin tilale tuli Tamara Hramova. (Peter von Bagh, Iskelmän kultainen kirja, Otava 1986)
Kotimaisten kielten keskuksesta vastattiin kysymykseesi näin:
"Sanalla huoli on ollut nuo kaksi merkitystä ainakin niin kauan kuin suomen kieltä on kirjoitettu, siis 1500-luvulta lähtien (tieto löytyy Vanhan kirjasuomen sanakirjasta 1, 1985), ja luultavasti jo paljon kauemmin, sillä ne tunnetaan myös muissa itämerensuomalaisissa kielissä (ks. Suoman sanojen alkuperä 1, 1992).
Nykysuomen sanakirja samoin kuin uusi Kielitoimiston sanakirja antaa niin ikään sanalle huoli kaksi merkitystä: 1. 'levoton, huolehtiva ajatus jstak, murhe; levottomuus; pelko' jne. 2. 'huolehtiminen, huolenpito, hoiva'. Jälkimmäiseen ryhmään sisältyvät "pitää huolta" ja toisaalta myös "kantaa huolta". Vanhempana merkityksenä on pidetty ensin mainittua, ja sanalla...
Kielitoimiston sanakirja - uudissanoja määrittää häröilyn:
"Omaa johdostyyppiään edustaa slangisanaksi luokiteltu adjektiivi härö ’outo, omituinen’. Se on todennäköisesti ns. takaperoisjohdos verbistä häröillä, joka kuvaa muun muassa sekapäistä, järjetöntä käyttäytymistä."
Lähde: Roheaa räimettä. Kielitoimiston sanakirjan uudissanoja
Kotimaisten kielten keskus http://www.kotus.fi/?s=4565
Häröillä (kuljeskella tai sekoilla yms.).
Lähde: Kielikello 3/2008 Viherpesu, pelittää ja fajita – uudistunut Kielitoimiston sanakirja
Härö: Vähäkyrössä on talo nimeltään Härö, Merijärvellä Härölä. Näistä on lähtöisin Härön sukua, laajemmallakin Häröjä elää. Nimen alkuperä on selvittämättä. Mahdollista on yhdistää nimi johonkin skandinaaviseen...
Kirjaston palveluthan ovat olleet olemassa pitkään ja tietopalvelu kirjastossa on toiminut jo aikoina ennen Internetiä. Kun netin käyttö yleistyi, pohdittiin, tarvitaanko kirjastoja ja kirjastonhoitajia, kun Google kehittyi ja nousi käytetyimmäksi selaimeksi, arveltiin, että kirjaston tietopalvelua ei tarvita ja nyt keskustellaan asiasta tekoälyn osalta. Pohditaan, mitä kaikkea tekoäly korvaa, mutta eipä sitä, korvaavatko kirjastonhoitajat tekoälyn. Saattaa olla, että tekoälyn kaikkivoipaisuuden odotus laantuu ja se asettuu sille sopiviin palveluihin samoin kuin edellisetkin ilmiöt.On melkoisen varmaa, että kirjaston tietopalvelu jatkaa toimintaansa, kunhan vain kirjastoissa siihen panostetaan ja työntekijöitä siihen koulutetaan. Siitä,...
Väitöskirjatutkija on henkilö, joka tekee aktiivisesti väitöskirjaansa. Väitöskirjan kirjoittaminen on tutkijanuran ensimmäinen askel. Usein näkee käytettävän myös nimityksiä tohtorikoulutettava tai nuorempi tutkija. Tieteentekijöiden liiton mukaan nimikkeen tulisi olla joko väitöskirjatutkija tai nuorempi tutkija.
https://www.acatiimi.fi/6_2017/14.php
Seuraavassa Politiikasta-lehden artikkelissa avataan hyvin yliopiston tutkijahenkilökunnan nimikkeitä:
https://politiikasta.fi/keita-yliopiston-tutkimushenkilokuntaan-kuuluu-ja-mita-he-tekevat-tyokseen/
Harittu oli 1400-luvulla kaksitaloinen kylä, joka kuului Kaarinan pitäjään. Varhaisimmat tiedot Haritun talosta ovat jo vuodelta 1378, jolloin Kaarinan lautamieheksi on kirjattu Haritun Simo.
Harittu liitettiin Turkuun vuoden 1939 alusta lukien, mutta varsinainen Haritun tila siirtyi Turun kaupungille vasta 1950-luvulla.
Haritun-alue käsitti Haritun tilan rakennukset ja sen tilukset. Kun Harittu liitettiin Turkuun, sai se omakotirakentamista varten laaditun asemakaavan 1940-luvun alkuvuosina. Haritun tilan peltoja viljeltiin kuitenkin aina 1970-luvulle asti.
Tarkempaa tietoa Haritun kaupunginosan historiasta löytää esimerkiksi Koivula-Haritun Omakotiyhdistyksen julkaisemasta kirjasesta Lähiö kotina, 2002.
Haritun varhaisvaiheista mainitaan...
Aikuisten romaanit vanhimmasta uusimpaan:
-95 Onnen tyttäret
-96 Askelten taito
-97 Kotimme Kevätniemi
Nämä kolme ovat samaa sarjaa.
-99 Rakkaus kuin lupiininkukka (meillä romantiikkaosastossa)
-01 Sun ystäväsi armaasi
-03 Kesävieräät
-03 Syntymäpäivä
Nämä kaksi ovat samaa sarjaa
-04 Paju pieni
-05 Syyslaulu
-06 Posliinihäät
Lisäksi neljä nuortenkirjaa:
-86 Kuin aaveet yöllä
-88 Rakas sisareni vilja
-90 Tommo ja Karvisen kaksoset
-91 Häät helsingissä
Nämä kaikki löytyvät Kangasalan kirjastosta, joskin ovat
suosittuja ja lainassa varsinkin pääkirjastossa. Sivukir-
jastoista ja kirjastoautosta saatavuus parempi. Kunnan
sisäinen toimitus osastosta toiseen maksutonta.
Väyrysiä on 1500-luvun puolessavälissä asustellut Juvan-Joroisten-Pieksämäen seudulla. 1600-luvulla Nurmeksessa ja Kemin maalaiskunnassa olivat ensimmäiset Väyryset. Pyhäjärvellä nimeä on ollut 1500-luvun lopusta. Väyrysiä on vanhastaan asunut myös Kainuussa. Nimen selitykseksi on arveltu sanoja vöyreä, vöyri, vöyrä ja veure = terve, virkeä, hyvinvoipa, komea, voimakas. Sukunimen taustalla voisi olla henkilökohtainen lisänimi.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja (Otava 1988, ISBN 951-1-08948-x). Sama artikkeli teoksessa:
Mikkonen, Pirjo & Paikkala, Sirkka: Sukunimet (Otava 2000, ISBN 951-1-14936-9)
Kirjassa on paljon enemmän ja tarkempia tietoja, kannattaa käväistä kirjastossa!
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Aapro” on puhuttelumuoto etunimestä ”Aabraham”. ”Aabraham” taas on teoksen ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) mukaan suomalainen muunnelma nimestä ”Abraham”, jonka merkitykseksi on tulkittu ’kansojen paljouden isä’. Sen juuret juontuvat luonnollisesti ”Raamattuun” ja sen Abrahamiin.
Sukunimi ”Aapro” ei ole kovin yleinen, sillä väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että nimeä on kantanut vain 495 suomalaista, joista nykyisenä nimenä se on 273 henkilöllä. Sukunimi on esiintynyt alun perin Kaakkois-Suomessa Lappeella, Miehikkälässä, Savitaipaleella ja Ylämaalla...
