Netistä löytyy "Aamenesta öylättiin". Se on sanasto, johon on koottu perustietoa Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta. Sen mukaan Vapahtaja on "yksi Jeesuksen arvonimistä, joka viittaa syntien sovitukseen. Jeesuksen sovituskuolema vapauttaa kaikki ihmiset pahan vallasta ja siirtää heidät Jumalan valtakunnan vapauteen.
Nimeä käytettiin Jeesuksesta jo hänen syntyessään, kun enkelit ilmoittivat paimenille: "Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra." (Luuk. 2:11)"
Vapahtaja on siis kristinuskon mukaan Jeesus Kristus, joka on vapauttanut eli vapahtanut ihmiset synneistä ja pahan vallasta.
Lähde: Aamenesta öylättiin http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Etusivu
Hyvä lähdeteos nimien alkuperän selvittämiseen on esim. Pentti Lempiäisen "Suuri etunimikirja".
Heini-nimestä siellä kerrotaan mm. seuraavaa:
Nimi on ollut Suomen almanakassa 28.11. v:sta 1950. Se voi olla lyhentymä almanakkaan v.1864 ehdotetusta Heinikistä, jolloin sitä voidaan pitää luontoaiheisena (= heinä), mutta myös rinnakkaismuoto miehennimelle Heino.
Juhani-nimestä kerrotaan:
Rinnakkaisnimiä ovat Juha, Juhana, Juho, Jukka eli suomalaisia lyhentymiä ja muunnoksia Johanneksesta ja sen ruotsalaisesta lyhentymästä Johan. Suomen almanakassa kaikki Johannes Kastajan päivänä 24.6.
Lisää tietoja nimistä löytyy mm. kirjasta "Kutsu vaikka kukkaseksi : nimitiedon vuosikirja".
Eeli-nimeä on käytetty lyhenteenä monista nimistä, esim. Elin, Elias, Eelis, Hesekiel, Mikael ja Rafael. Eeli on kuitenkin myös itsenäinen raamatullinen nimi, Eelistä kerrotaan Vanhassa testamentissa 1. Samuelin kirjan luvuissa 1-4. Heprealaisen Eeli-nimen (עלי) merkitys ei käy ilmi lähteistä, joka tapauksessa se ei ole Uudessa testamentissa mainittu (Matteuksen evankeliumin 27:46) ’eeli’ (’jumalani’), koska se kirjoitettaisiin hepreaksi אלי. Kalenterissamme Eeli on tulkittu Eliaksen muunnelmaksi, koska nimipäivä on 9.4. (Elias Lönnrotin syntymäpäivä). Mirko-nimi olisi kai parhaiten selitettävissä useissa slaavilaisissa kielissä esiintyvän Miroslav-nimen lyhenteeksi. Miroslav/Мирослав on yhdistelmä yhteisslaavilaisista sanoista mir ’...
Riippumatta siitä, onko kyseessä leffa tai jokin muu aineisto, kirjastojärjestelmä antaa virheilmoituksen "uusitaan liian pian", jos yrität uusia lainaa samana päivänä jona olet sen lainannut tai uusinut. Samana päivänä tehtävä uusiminenhan ei kuitenkaan muuttaisi eräpäivää miksikään, mutta käyttäisi sallituista kolmesta uusimiskerrasta yhden hukkaan, jos niin voisi tehdä. Siksi tämä on estetty. Sopiva aika uusia on siis milloin tahansa alkuperäisen lainaus- tai uusimispäivän jälkeen.
Jos uusit lainan ja käytät sen jälkeen selaimen Takaisin-/Back -painiketta, järjestelmä saattaa tulkita tämän toiseksi uusimisyritykseksi. Siksi HelMet-verkkokirjaston sisällä kannattaakin käyttää HelMetin omia navigointipainikkeita eikä selaimen painikkeita.
Laulun nimi on Pääskyset saapuvat. Laulu alkaa: "Te pienet linnut, te pitkäsiivet". Muistamasi säkeistöt ovat laulun 3. ja 4. säkeistö, jotka on ajateltu pääskysten laulamiksi. Kaksi ensimmäistä säkeistöä on ajateltu lasten laulamiksi. Runon on ilmeisesti kirjoittanut Arvid Lydecken, vaikka hänen nimeään ei kaikissa nuoteissa mainita. Runo löytyy myös esimerkiksi Inkeri Laurisen ja Antero Valtasaaren kirjasta Kolmas lukukirjani (WSOY, 1953, s. 193-194), jossa sen tekijäksi on merkitty Arvid Lydecken (s. 203). Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan mukaan se löytyy muistakin kirjoista, mutta niitä en päässyt tarkistamaan (http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta).
Laulun on säveltänyt moni säveltäjä, ja eri julkaisuissa...
Netissä tekemieni kuvavertailujen perusteella arvelen, että kyseessä on savukaapuyökkönen (Cucullia lactucae), jonka toukkavaihe on keltaisen ja tummansinisen kirjava, mutta aikuisasu jokseenkin huomaamaton harmaa.
Heikki Poroila
V. A. Koskenniemen runo Planeettain laulu (kokoelmassa Kootut runot, 1998) alkaa näin : "Kiire on, kiire on, me kierrämme ympäri auringon". Runo on kirjoitettu tervehdykseksi maisterinvihkiäisiin vuonna 1914. Olisikohan kyse juuri tästä runosta? Kyseinen teos on lainattavissa useasta pääkaupunkiseudun kirjastosta, saatavuustiedot voi tarkistaa sivulta www.helmet.fi.
Naomi-nimeä ei löydy almanakan nimiluettelosta (Yliopiston Almanakkatoimisto: http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/).
Pentti Lempiäinen toteaa kirjassaan Suuri etunimikirja (WSOY, 1999, s.167), että Naeman, Naemin, Naiman ja Naimin (myös Noomin) nimipäivää on vietetty 9.2.
Englanninkielinen Happy Name Day-sivusto (http://www.happynameday.info) kertoo, että englanninkielisellä alueella Naomin nimipäivä on 1.12.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kotisivulla, osoitteessa http://www.kotus.fi/index.phtml?s=452 (otsikolla "Milloin voin viettää nimipäivääni, kun nimeni ei ole almanakassa?"), on ohjeita juhlapäivän löytämiseksi.
Jane Austenin kirjan Ylpeys ja ennakkoluulo "jatko-osa" on Emma Tennantin Epäsäätyinen avioliitto, WSOY 1997 (alkuteokset Pemberley ja An unqual marriage). Kirjaa on kirjastoissa, pääkaupunkiseudun kirjastojen saatavuustiedot näet osoitteessa http://www.libplussa.fi
Kansallisbibliografiasta löytyy Antero Taivalkosken suomentama Kreivitär Monte-Christo eli Salaperäinen nainen (Tampere: K. L. Rantanen , 1909) eli teos on ainakin Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa. Lisäksi se löytyy Turun yliopiston kirjaston ja Jyväskylän yliopiston kirjaston tietokannoista.
Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa mustavalkoinen kirjoitintuloste maksaa 0,50 €/kpl ja värituloste 1,00 €/kpl. Tarkempaa tietoa voi kysyä pääkirjaston osalta 2. kerroksen Info-pisteestä (puh. 03-621 3040, s-posti: kita(at)hameenlinna.fi). Lähikirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/auki)
Hipeistä kertovaa kirjallisuutta on suomenkielellä saatavana varsin rajoitetusti. Tässä lista hipeistä kertovasta kaunokirjallisuudesta:
Melonin mehu / Richard Brautigan
Koti maailman laidalla / Michael Cunningham
Miehet elämässäni / Beverly Donofrio
Aquariuksen aika / James Herlihy
Underground : antologia / toimittanut ja suomentanut Jarkko Laine
Pikkuhippi / Patricia Welles
Hipeistä kertovaa tietokirjallisuutta:
Tajunnan alkemistit : kuusikymmenluvun mystiikka ja Vesimiehen ajan pimeä puoli / Gary Valentine Lachman
Hippejä, jippejä, beatnikkejä : Amerikan 1960-luvun vastakulttuuriliikkeiden historiaa / Marja Ala-Ketola
1960-luvusta kertovaa kirjallisuutta on runsaasti, mutta tässä joitakin poimintoja:
1960-luvusta kertovaa...
Kyseessä on kansanlaulu, yleisimmin tunnettu nimellä Kuusankosken partahalla (Kiekkumaralla). Nuotinnoksia on julkaistu eri teoksissa ja myös cd-tallenteella kappale on saatavissa. Esimerkiksi Freija-yhtyeen esityksen voit kuunnella YouTubelta.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&ID=d6a89695-9c3d-4f8…
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kuusankosken+partahalla&typ…
https://www.youtube.com/watch?v=-0cggeAsPVE
Inkeri Nummisen toimittamassa Arvo Ylpön muistelusten ja päiväkirjamerkintöjen kokoelmassa Arvo Ylpön vuosisata arkkiatri kertoo syntymästään seuraavasti:
"Olen syntynyt ilmeisesti hieman ennen aikojani, koskapa syntymäni oli aiheuttanut sellaisen tohinan ja kiireen Iso-Mikkolan talossa. Olin sentään 27-vuotiaalle äidilleni jo viides synnytys."
"Syntymäpainostani ja pituudestani minulla ei ole varmaa käsitystä, mutten ilmeisesti ihan pieni ole ollut, reilusti kuitenkin alle kolme kiloa painanut."
Ylppö itse ehdotti "keskosnimitystä käytettäväksi ei obstetrisena aika-, vaan äskensyntyneen lapsen ruumiilliseen kehitykseen kohdistuvana käsityksenä" eli hän piti vastasyntyneen kokoa raskauden kestoa merkitsevämpänä kriteerinä. Sen mukaisesti...
Jos olet saanut kirjastokortin alle 15-vuotiaana, se on voimassa, kunnes täytät 15 v. Siinä yhteydessä korttiin tehdään muutoksia.
Jos olet hukannut kirjastokorttisi, se tulee kuolettaa ilmoittamalla asiasta kirjastoon. Kirjastokortin katoamisesta voi jättää ilmoituksen nauhalle kirjastojen ollessa suljettuna soittamalla puhelinnumeroon 09-310 85309. Et ole vastuussa siitä aineistosta, joka on lainattu kadonneella kortilla sen jälkeen kun ilmoitus kortin katoamisesta on tehty.
Kadonneeksi ilmoitettu kirjastokortti poistetaan käytöstä. Uusi kirjastokortti on maksullinen. Alle 15-vuotias saa maksaa uudesta kortista kaksi euroa ja yli 15-vuotias kolme euroa.
Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön...
Kuulennoista kiinnostuneelle hyvä johdatus aiheeseen on Ilpo Lagerstedtin kirja Rakettimiehiä : kilpajuoksu Kuuhun (Karisto, 2008). Kuuhun ensimmäisenä laskeutuneen Apollo 11 -lennon vaiheista yksityiskohtaisemmin kertoo puolestaan Peter Ryanin Kuun valloitus : Apollo 11:n vaiheet (Karisto, 1969).
Neil Armstrongin laskeutuminen on kuvattu kuumodulin laskeutumisjalustassa olevaan rahtitilaan (MESA) sijoitetulla tv-kameralla. Kun MESA (modularized equipment stowage assembly) oli laskettu oikeaan asemaan modulin laskeutumisportaiden alapään vasemmalle puolelle Armstrong poisti suojuksen säilytystilaan sijoitetun laitteiston päältä vetämällä siihen kiinnitetystä narusta, mikä käynnisti kameran ja se alkoi välittää kuvaa hänen laskeutumisestaan...
Virallinen täysi-ikäisyyden raja on Yhdysvalloissa osavaltiosta riippuen nykyään joko 18, 19, 20 tai 21 vuotta. Seksuaalisia tekoja koskeava suojaikäraja on osavaltiosta riippuen 16, 17 tai 18 vuotta.
Kuusitoistavuotispäivä ("sweet sixteen") on Yhdysvalloissa ja Kanadassa perinteinen rajapyykki nuoren, erityisesti tytön, aikuistumisessa. Sen viettotavat vaihtelevat: toiset järjestävät isot juhlat, toisille se on tavallinen syntymäpäivä. Ikään liittyviä laillisia asioita ovat suojaikäraja (joissain osavaltioissa) ja oikeus työskennellä täysiaikaisesti (14-16-vuotiaat voivat tehdä vain osa-aikaisia töitä). Pääasiassa kyse on kuitenkin sosiaalisesta siirtymäriitistä. Suomalaisessa kulttuurissa vastaavanlainen asema on ehkä ollut rippikoulun...
Seuraavassa kirjassa on näytteitä Ilomantsista:
Forsberg, Hannele: Pohjois-Karjalan murrenäytteitä. 1988.
Vanhempia murrenäytteitä on kirjassa:
Suomen kansan murrekirja 2 : itämurteet. 1945.
Vielä vanhempaa kieltä käsittelee Aimo Turunen kirjassaan Mantsin laulu : Ilomantsin ja sen lähitienoiden kalevalaista kansanrunoutta, 1987. Siinä on esitelty ilomantsilaisia runonlaulajia ja heidän runouttaan. Luvussa Pohjois-Karjalan kansanrunouden kielestä s. 16 on kerrottu itäisistä murteista.
Aluetietokanta Koivikosta löytyi asiasanoilla 'Ilomantsi, murteet' ja 'Pohjois-Karjala, murteet' joitakin aiheseen liittyviä lehtiartikkeliviitteitä:
Turunen, Aimo: Pohjois-Karjalan murteen itäiset ainekset.
Karjalainen viesti 1988:1, s. 11-14
Turunen, Aimo:...
Suomen kansallisbibliografia -tietokannasta eli Fennicasta löytyy hakusanoilla suomalai* ja mytologia* mm. seuraavat teokset:
Ganander, Christfrid: Mytologia Fennica, 1995/toim. Juha Pentikäinen
Haavio, Martti: Suomalainen mytologia, 1967
Heikkilä, Timo, Kalevalan metafysiikka ja fysiikka, 1999
Hyry, Katja: Lumen ja valon kansa: suomalainen kansanusko, 1955
Kemppinen, Iivar: Johdatus muinaissuomalaieen mytologiaan, 1957 ja saman tekijän Suomalainen mytologia, 1960
Korte, Irma: Nainen ja myyttinen nainen, 1988
Koskinen, Juha: Muinaisusko ja kansanusko Suomessa, 1986
Ollus, Mikko: Väinämöisen juuret, 1989
Pentikäinen, Juha: Kalevalan maailma, 1989 ja saman tekijän Kalevalan mytologia, 1987 sekä Suomalaisen lähtö: kirjoituksia pohjoisesta...
Lapio on kivikautinen keksintö. Se kehittyi suurten eläinten lapaluista tehdyistä työkaluista, joita käytettiin piikiven louhimiseen. Lapion etäinen edeltäjä oli kaivukeppi, jolla entisaikojen maanviljelijät rikkoivat maanpinnan ennen kylvötöitä.
Britanniassa käytettiin kaivutöissä puisia lapioita noin 1300 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Teräslapaisen lapion toivat Eurooppaan luultavasti roomalaiset n. 2150 vuotta sitten. Roomalaiset käyttivät myös puisia lapioita, joiden lavan alareunassa oli teräsvahvistus.
Lähde:
Keksinnöt kautta aikojen
