”Guinness suuri ennätyskirja. 2002” (Helsinki Media, 2001) kertoo sivulla 17, että saman äidin synnyttämien lasten välinen suurin ikäero olisi 41 vuotta. Äiti on brittiläinen Elizabeth Ann Buttle, joka synnytti tyttären vuonna 1956 ja pojan 20.11.1997, kun oli 60-vuotias.
Saman isän siittämistä sisaruksista en löytänyt tietoa tutkimistani kirjoista. ”Guinness world records 2013” (Sanoma Magazines Finland, 2012) mainitsee vanhimmaksi isäksi 92-vuotiaan australialaisen Les Colleyn, mutta hänen muiden lastensa syntymäajankohtia ei kerrota. Muutenkaan miesten kohdalla ei voitane olla aina kovinkaan varmoja, onko miehen lapseksi merkitty todella myös miehen siittämä.
Tarkistin Makupaloista http://www.makupalat.fi , Kirjastot.fi:n Linkkikirjastosta http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto sekä yritin etsiä hakukone Googlella http://www.google.fi , mutta näyttäisi, että netissä ei olisi Kaarinan kaupungin historiasta mitään kokonaisesitystä.
Katsoin myös Suomen kansallisbibliografia Fennicasta http://fennica.csc.fi/webvoy.htm , onko Kaarinan historiaa edes kirjamuotoisena. Sellainen sieltä löytyi: Mäkelä, Pentti / Kaarinan historia (1997), julk. Kaarinan kaupunki. Kaarinan pitäjästä on myös kirjoitettu 4-osainen historia 1950-luvulla (Innamaa, Kerttu: Kaarinan pitäjän historia, julk. Kaarinan historiatoimikunta).
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa omasta kirjastostasi.
Tarkoitatko sen laskemista, miten korkealla aurinko korkeimmillaan kesäpäivänseisauksena on? Se onnistuu niin, että 90 asteeseen (suora kulma) lisätään auringon deklinaatio eli poikkeama Maan ratatasosta, joka on kesäpäivänseisauksena 23,5 astetta, ja sen jälkeen summasta vähennetään halutun paikkakunnan leveyspiirin asteluku. Tuloksena on auringon korkeus horisontista keskipäivän aikaan.
Suntekno Oy:n tietopankki: http://suntekno.bonsait.fi/resources/public/tietopankki/aurinkoenergia…
Seuraavassa kirjassa on näytteitä Ilomantsista:
Forsberg, Hannele: Pohjois-Karjalan murrenäytteitä. 1988.
Vanhempia murrenäytteitä on kirjassa:
Suomen kansan murrekirja 2 : itämurteet. 1945.
Vielä vanhempaa kieltä käsittelee Aimo Turunen kirjassaan Mantsin laulu : Ilomantsin ja sen lähitienoiden kalevalaista kansanrunoutta, 1987. Siinä on esitelty ilomantsilaisia runonlaulajia ja heidän runouttaan. Luvussa Pohjois-Karjalan kansanrunouden kielestä s. 16 on kerrottu itäisistä murteista.
Aluetietokanta Koivikosta löytyi asiasanoilla 'Ilomantsi, murteet' ja 'Pohjois-Karjala, murteet' joitakin aiheseen liittyviä lehtiartikkeliviitteitä:
Turunen, Aimo: Pohjois-Karjalan murteen itäiset ainekset.
Karjalainen viesti 1988:1, s. 11-14
Turunen, Aimo:...
Neulan voi löytää heinäsuovasta, jos siellä sellainen on. Ilman asianmukaisia apuvälineitä se voi kuitenkin olla hankalaa ja aikaavievää. Suosittelen siis metallinilmaisimen käyttämistä.
Sanakirjat määrittelevät neulan etsimisen heinäsuovasta turhan työn tekemiseksi, joten sellaiseen ei kannata ryhtyä ilman hyvää syytä. Mikäli heiniä on tarkoitus käyttää kotieläinten ruokkimiseen, mahdolliset neulat ja naulat kannattaa etsiä ja poistaa ennen tarjoilua - terävät esineet voivat aiheuttaa eläimille vakavia sisäelinvaurioita.
Lukion jälkeen ei ole pakko mennä yliopistoon. Ylioppilaspohjalta voi hakea myös esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen tai ammattikorkeakouluihin. Voit tutustua erilaisiin koulutusvaihtoehtoihin esimerkiksi Opetushallituksen ylläpitämällä Opintopolku-sivustolla https://opintopolku.fi/. Valitse otsikon "Korkeakouluun?" alta "Olen käynyt lukion ja/tai suorittanut ylioppilastutkinnon". Sen jälkeen pääset tutkimaan laajasti erilaisia koulutusvaihtoehtoja, myös muita kuin korkeakoulut.
Arkistolaitoksen nettisivuilla (ja maakunta-arkistoissa) on runsaasti sukututkijalle sopivaa materiaalia. Esimerkiksi Digitaaliarkistosta ja Suomen asutuksen yleisluettelosta löytyy mm. maakirjoja. Vanhoja asiakirjoja on jo digitoitu runsaasti. Arkistolaitoksen sivuilla on runsaasti sukututkijalle hyödyllistä materiaalia ja linkkejä. Yleiset kirjastot eivät säilytä tämäntyyppistä aineistoa.
Kansalliskirjastossa on myös digitoitua aineistoa:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetkokoelm…
Arkistolaitoksen sivuille:
http://www.arkisto.fi/palvelut/sukututkijoille
Ilosta ja onnesta on useita määritelmiä. Onnellisuustutkija ja filosofian tohtori Ilona Suojanen on todennut että onnellisuus on subjektiivinen käsite ja se muuttuu. Kun me muutumme ja elämämme muuttuu, onnellisuuden käsitteemmekin muuttuu https://www.satakunnankansa.fi/a/200426791
Mitä luultavimmin sanoja "ilo" ja "onni" käytetään usein rinta rinnan, kuvaamaan samankaltaisia asioita. Ehkä onnen ja ilon keskinäistä eroa voi lähestyä myös kysymällä itseltään miten vastaisin kysymyksiin "Milloin olen iloinen?" ja "Milloin olen onnellinen?" - kun kokeilin, huomasin vastaavani vähän eri tavoin noihin. Omalta osaltani iloisuuteen riitti myös jokin pieni asia ja tapahtuma kuten vaikka "Olen iloinen kun sain kotona siivotuksi"....
Ohjetta kierreneuleena neulottuun kantapäättömään sukkaan ei löytynyt. Kierreneuletta kudotaan putkena, joten kierreneuleohjeen avulla syntyy varmasti sukkakin. Esimerkiksi täältä löytyy kierreneuleen ohje:
http://www.students.tut.fi/~cami/Knit/Mallit/kierreneule.htm
Olisiko kantapäättömän sukan nimi putkisukka? Ohje putkisukan neulomiseen vaikkapa täältä:
http://www.garnstudio.com/lang/fi/visoppskrift.php?d_nr=106&d_id=18
Marttojen sivuilta ja keskustelupalstoilta voisi löytyä tarkempaakin tietoa:
http://www.martat.fi/
Maailma tänään -kirjasarjasta (ilmestynyt vuonna 1997) löytyivät seuraavat tiedot Ranskasta: pinta-ala 543.965 neliökilometriä, asukasluku 58 miljoonaa vuonna 1993, valtiomuoto monipuoluetasavalta kaksikamarinen eduskunta. Elinkeinot maatalous ja kalastus 6,3 % bkt:sta, kaivost. ja teollisuus
19,1 % bkt:sta, kauppa 13,6 % bkt:sta, julkishallinto ja puolustus:15,8 % bkt:sta, palvelualat 23,2 % bkt:sta.
Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta osoitteesta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro voit etsiä tietoa Ranskan historiasta asiasanoilla: Ranska, historia. Näin löytyvät esim. seuraavat teokset Hovi, Kalervo: Ranska suurvallasta Euroopan rakentajaksi ja Cole, Robert: Matkaopas historiaan : Ranska. Tilastoja löytyy käsikirjastostamme esim....
Paula Vesala on säveltänyt ja sanoittanut kappaleen "Unohdus" televisiosarjaan "Munkkivuori". Kappaleen esittää Maija Sariola.Paula Vesala Instagramissa 18.11.2022:https://www.instagram.com/vesalaofficial/p/ClGxnCktQtC/
Tässä muutamia internet-linkkejä, joista voit kysellä soluasuntoja. Jos olet opiskelija, erityisesti kaksi ensimmäistä osoitetta voivat auttaa. (Kannattaa yrittää kysellä, vaikka et opiskelija olisikaan.)
Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö: http://www.hoas.fi/
Suomen opiskelija-asunnot SOA ry: http://www.soa.fi/
Nuorisotiedotuskeskus Kompassi, sivulta 'Asuminen': http://www.kompassi.info/page.asp?_item_id=317
Nuorisoasuntoliitto ry: http://www.nal.fi/fi/etusivu/
Asuntohelppi: http://www.asuntohelppi.fi/index.html
Sovitin = adapteri. Kahden suoraan yhteensopimattoman laitteen (esim. kahden tietokoneen tai tietokoneen ja kirjoittimen) väliin kytketty laite, joka tekee laitteiden välisen yhteistoiminnan mahdolliseksi (esim. liitäntäkortti). Myös: liitäntään käytetty pistoke.
Sovitin = lisälaite, joka tekee laitteen liitäntäkelpoiseksi toiseen laitteeseen. Vrt. liitäntä, tv-sovitin.
Liitäntä = kahden laitteen, tietojärjestelmän tai moduulin välinen fyysinen tai abstraktinen kosketuspinta sekä niiden välistä yhteyttä tai viestintää koskevat sopimukset tai käytännöt. Vrt. avosysteemien liitäntämalli, CAMAC, CGI, rajapinta, RS-232C-liitäntä, SCSI-väyläliitäntä, sovitin.
Liitäntäkortti = piirikortti, jota käytetään liitettäessä esimerkiksi oheislaite...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Pietan arvellaan olevan kansanomainen muunnos nimestä Beata. Pietaa ja sen rinnakkaismuotoa Pietiä käytetään toisinaan myös Pietari-nimen kutsumamuotona.
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut alle 466 Pieta-nimistä henkilöä. Suurin osa on naisia, mutta osa myös miehiä. Epätäsmällinen luku johtuu miesten osuuden ja joidenkin vuosien osalta myös naisten osuuden pienistä määristä, jonka takia täsmällistä lukua ei ilmoiteta:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Monilla koulutusaloilla voi kouluttautua tai töitä etsiessään hakeutua nimenomaan lapsityötä tekemään. Tällaisia kasvatusalan tutkintoja ovat vaikkapa lapsi- ja perhetyön tutkinto ja nuorisotyön tutkinnot. Opettajan ammatteja on monia, mm. luokanopettajan, aineenopettajan ja lastentarhanopettajan ammatit, tai esim. musiikkipedagogin ammatti.
Monissa hoitoalan töissä työskennellään lasten parissa: lähi- ja sairaanhoitajan, samoinkuin lääkärin ja hammaslääkärin on mahdollista erikoistua lasten kanssa työskentelyyn.
Myös esim. kirjastoalalla voi hakeutua lastenkirjastotyöhön.
Kannattaa tutkia ammatinvalintasivustoja. Niiden avulla voi löytää aloja tai ammatteja, joista ei ole kuullutkaan:
http://www.opintoluotsi.fi/
http://www....
"Maan matkaltain kun lähden" on kuoro-osa Johann Sebastian Bachin Matteus-passiossa, joka löytyy kirjastojen luetteloista nimellä Passiot, BWV244 (Matthäuspassion). Saksaksi osan nimi on "Wenn ich einmal soll scheiden" ja se on tässä passiossa osa numero 62 (aiempi numero oli 72). "Maan matkaltain kun lähden" -suomennoksen on tehnyt Heikki Klemetti. Reijo Norion suomennos on nimeltään "Kun lähtö koittaa mulla".
Sama sävelmä esiintyy passiossa yhteensä viisi kertaa (osissa 15, 17, 44, 54 ja 62). Se on peräisin Hans Leo Hasslerilta. Virsi ”Oi rakkain Jeesukseni” (”O Haupt voll Blut und Wunden”) on tunnetuin tähän sävelmään liittyvä virsi. Bachilla sama sävelmä on myös urkukoraalissa ”Herzlich tut mich verlangen”, joka löytyy...
Fiona juontaa alkunsa gaelinkielisestä sanasta fionn, joka merkitsee kaunista. Nimi oli varsin suosittu Englannissa ja Skotlannissa 1900-luvun puolivälissä. Suomalaisessa kalenterissa nimeä ei ole, Ranskassa Fionan nimipäivä on 18.10. Lähteet: Dunkling: Everyman's dictionary of first names(1987); Lempiäinen: Suuri etunimikirja(2001); Valitse nimi lapselle(2003).
Calidris Kustannuksella on suomenkieliset verkkosivut, ja sivustolta löytyvän tiedon mukaan kustantamo toimii nykyisin Ruotsin ja Norjan lisäksi myös Suomessa. Toiminta Suomessa on verkkosivujen mukaan vasta käynnistymässä. Kirjastojen tietokannoista ei ainakaan toistaiseksi löytynyt suomalaisten kirjailijoiden teoksia tältä kustantajalta. Lisätietoja voi kysyä suoraan kustantamosta sähköpostite info@calidriskustannus.fiKustantamon suomenkieliset verkkosivut löytyvät osoitteesta calidriskustannus.fi
Vihdin pääkirjastossa Nummelassa on lainattavissa hengellistä musiikkia musiikkiosastolla esimerkiksi luokassa 78.37 (liturginen musiikki). Monet äidit lapsineen on tiellä -kappaletta ei kuitenkaan ole lainattavissa Vihdissä eikä Lukki-kirjastokimpassamme. Yleisradion Fono.fi-äänitetietokannan mukaan tuo kappale löytyy äänitteeltä Mustalaislapset laulavat (eri esittäjiä): Keelengo Kenti Zambena (1979) ja kappaleen Monet äidit... esittää Orvokki Baltzar.
