Mest omtyckta

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Mitä tarkoittavat nimet Marketta, Marjatta ja Milka 3498 Marketta on muuntuma Margaretasta (kreikan kielessä 'helmi'). Margareta oli marttyyrineito, joka surmattiin keisari Diocletianuksen toimeenpanemissa vainoissa 300-luvulla Vähässä-Aasiassa. Marjatta on Kalevalan loppurunossa esiintyvä nimi. Nimi on sekamuoto Marketasta ja Mariasta. Maria-nimen alkuperästä löydät tietoa tämän palvelun arkistosta kirjoittamalla hakulaatikkoon esimerkiksi Maria ja etunimet. Arkiston osoite on http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx Milka on Emilian ja Ludmilan muunnos, mutta myös itsenäinen raamatullinen nimi (heprean kielessä 'kuningatar'). Vanha testamentti tuntee kaksi Milkaa. Lähde: Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Mikä mahtaa olla todistetusti suurin ikäero saman äidin synnyttämillä lapsilla? Entä mikä on todistetusti maailman suurin ikäero saman isän siittämillä… 2325 ”Guinness suuri ennätyskirja. 2002” (Helsinki Media, 2001) kertoo sivulla 17, että saman äidin synnyttämien lasten välinen suurin ikäero olisi 41 vuotta. Äiti on brittiläinen Elizabeth Ann Buttle, joka synnytti tyttären vuonna 1956 ja pojan 20.11.1997, kun oli 60-vuotias. Saman isän siittämistä sisaruksista en löytänyt tietoa tutkimistani kirjoista. ”Guinness world records 2013” (Sanoma Magazines Finland, 2012) mainitsee vanhimmaksi isäksi 92-vuotiaan australialaisen Les Colleyn, mutta hänen muiden lastensa syntymäajankohtia ei kerrota. Muutenkaan miesten kohdalla ei voitane olla aina kovinkaan varmoja, onko miehen lapseksi merkitty todella myös miehen siittämä.
Minkä arvoisia ovat 5 penniset vuodelta 1907. Se on kuparia ja vihertävä mutta muuten hyvässä kunnossa. Takana on N II (Nikolai toinen). 2993 Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen vuodelta 2002 annetaan vuoden 1907 5 pennin arviohinnaksi 50 senttiä. Arviohinta on kolikolle, joka on sellaisessa kunnossa, jossa se yleisimmin esiintyy. Kolikkoa on aikanaan ollut jakelussa 766 889 kpl. Esimerkiksi vuoden 1910 5 pennin kolikkoa tehtiin vain 66 000 kappaletta ja sen arvo onkin tänä päivänä 25 euroa.
PAR tarkoittaa golfissa ihannetulosta mutta mikä on sanan etymologia, onko se lyhenne jostakin? 2258 Oxford English Dictionaryn mukaan kyseinen termi tulee latinan "par"-sanasta, joka tarkoittaa esimerkiksi "samanlaista" tai "yhtäsuurta". Golfissa termiä on käytetty 1800-luvun loppupuolelta alkaen.
Haluaisin antaa tulevalle pojalleni nimeksi mirko eeli kristian. Minua lähinnä kiinnostaisi mitä tarkoittaa mirko ja eeli ja milloin nimillä on nimipäivät? 2085 Eeli-nimeä on käytetty lyhenteenä monista nimistä, esim. Elin, Elias, Eelis, Hesekiel, Mikael ja Rafael. Eeli on kuitenkin myös itsenäinen raamatullinen nimi, Eelistä kerrotaan Vanhassa testamentissa 1. Samuelin kirjan luvuissa 1-4. Heprealaisen Eeli-nimen (עלי) merkitys ei käy ilmi lähteistä, joka tapauksessa se ei ole Uudessa testamentissa mainittu (Matteuksen evankeliumin 27:46) ’eeli’ (’jumalani’), koska se kirjoitettaisiin hepreaksi אלי. Kalenterissamme Eeli on tulkittu Eliaksen muunnelmaksi, koska nimipäivä on 9.4. (Elias Lönnrotin syntymäpäivä). Mirko-nimi olisi kai parhaiten selitettävissä useissa slaavilaisissa kielissä esiintyvän Miroslav-nimen lyhenteeksi. Miroslav/Мирослав on yhdistelmä yhteisslaavilaisista sanoista mir ’...
Takaraivon etymologia. Miksi takaraivo on takaraivo? 1018 'Raivo' on vanha germaanisperäinen pääkalloa merkitsevä sana, josta pään takaosaa merkitsevä takaraivo on johdettu. Suomen kielen etymologinen sanakirja siteeraa esimerkissään kansanrunoa seuraavasti: "Näki päitä pyöriviä, raivoja ratisevia".Lähteet: Kaisa Häkkinen, Suomen etymologinen sanakirja Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Mitkä olisivat 10-vuotiaalle sopivia helppotajuisia, puolueettomia ja ajantasaisia kirjoja seuraavista aiheista: Neuvostoliitto, maailmansodat, 1990-luvun lama… 347 Peruskoulun historian, maantiedon ja yhteiskuntaopin kirjat ovat parhaimpia lähteitä 10-vuotiaalle, mutta kyllä muutakin aineistoa on olemassa. Suosittelisin Suomen historiaan ja yhteiskuntaan liittyvissä asioissa tänä vuonna ilmestynyttä kirjaa "Suomen historia : koululaisen pikkujättiläinen" (Readme.fi, 2020): https://kirjtuo1.helmet.fi/record=b2413956~S1*fin Maailmansodista on olemassa runsaasti kuvitetut Simon Adamsin teokset "Ensimmäinen maailmansota" ja "Toinen maailmansota" (Sanoma Magazines, 2002): https://kirjtuo1.helmet.fi/record=b1127545~S1*fin https://kirjtuo1.helmet.fi/record=b1625966~S1*fin Neuvostoliitosta on hankalampi löytää koululaisille suunnattua kirjaa, mutta historian oppikirjojen tueksi voi ottaa aikuisille...
Mistä löytyy tietoja, että kuka on omistanut vanhoja maatiloja (sukututkimusta varten)? Löytyykö tällaita tietoa kirjastoista vai jostain muualta? 4794 Arkistolaitoksen nettisivuilla (ja maakunta-arkistoissa) on runsaasti sukututkijalle sopivaa materiaalia. Esimerkiksi Digitaaliarkistosta ja Suomen asutuksen yleisluettelosta löytyy mm. maakirjoja. Vanhoja asiakirjoja on jo digitoitu runsaasti. Arkistolaitoksen sivuilla on runsaasti sukututkijalle hyödyllistä materiaalia ja linkkejä. Yleiset kirjastot eivät säilytä tämäntyyppistä aineistoa. Kansalliskirjastossa on myös digitoitua aineistoa: http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetkokoelm… Arkistolaitoksen sivuille: http://www.arkisto.fi/palvelut/sukututkijoille
Mikä on sanan vilja alkuperä? Onko sana peräisin maanviljelys vai erätalous ympäristöstä (ns. metsänvilja, luonnonvilja). Siis onko sana siirtynyt… 2427 Teoksissa Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004) sekä Nykysuomen sanakirja 3 (1989) kerrotaan sanan vilja merkityksestä. Niiden mukaan sanan vilja vastineen sanotaan löytyvän kaikista itämerensuomalaisista kielistä sekä saamesta. Saamen kielessä se tarkoittaa runsautta ja yltäkylläisyyttä. Myös suomen kielessä vilja voi viljellyn viljan lisäksi tarkoittaa runsautta, paljoutta, riistaa tms. hyvää. Sanaa pidetään indoeurooppalaisena lainana, jonka alkumuoto wíl(i)jo edustaa venäjän sanaa obílie ts. runsaus, rikkaus. Ensisijaisesti sanaa vilja käytetään viljakasveista ja niiden tuotteista, mutta myös ravinnoksi viljellyistä viljelykasveista ja niiden tuotteista kuten perunasta. Laajemmassa merkityksessä sanaa käytetään...
Mistä Lassi Nummen runosta on seuraava lainaus:" Kun ihminen lähtee sieltä, missä asui maan päällä, jokin lähtee myös sieltä missä hän yhä asuu, sisimmästäsi… 2698 Ensimmäinen sitaatti on Nummen Portaikko pilvissä -kokoelmaan sisältyvän sikermän 'Kun ihminen on' neljännen runon lopusta. Tuskin kukaan suomalainen lyyrikko on runoillut männyistä niin paljon kuin Nummi. Kysymyksen toista runositaattia en kuitenkaan pystynyt Nummen tuotantoon paikantamaan. "Männyt talon ympärillä" esiintyvät hänellä esimerkiksi runossa 'Toinen sarabande' (kokoelmassa Matkalla niityn yli), mutta muuta yhteistä kuin nämä sanat sillä ei kysymyksen säkeiden kanssa ole. Huokaavia mäntyjä on Heti, melkein heti -kokoelman sikermän 'Hopealanka, kultamalja' viimeisessä runossa, mutta tässäkin tapauksessa yhteydet kysymyksen sitaatin säkeiden kanssa jäävät tähän. Sitaatin alkuosassa voi havaita etäisiä kaikuja Kirsi...
Mistä sukunimi Maskulin on lähtöisin? 1953 1780-luvulla syntynyt tai elänyt Naantalin porvari Henrik Maskulin oli jonkun Naantalin Leinbergin suvun tyttären puoliso, käy ilmi Suomen aatelittomia sukuja -teoksen sivulta 779. Teoksen tarkka nimi on: Sukukirja I osa [Aeimelaeus-Lithovius]: Suomen aatelittomia sukuja. Toim. Axel Bergholm. Naantalin matkailu Oy:n sivuilla nimi mainitaan historiallisen kävelykierroksen yhteydessä: "Opastetulla kävelykierroksella kuullaan Naantalin vanhan kaupungin talojen kertomia tarinoita Maskuliinskasta Otto Flemingiin." http://www.naantalinmatkailu.fi/ryhmat-24_karvareita_ja_porvareita Ilmeisesti siis Naantalista löytyy myös Maskulinin talo. Nimi Maskulin on nyky-Suomessa hyvin harvinainen. Nykyisenä sukunimenä se on vain kuudellakymmenellä...
Onko mahdollista saada käyttöön Jalmari Finnen arkistossa (VI:12-VI:15) säilytettävistä sukututkimuksista osaa Lydecken (painettu taulu)? 1831 Jalmari Finnen arkistoa säilyttää Tampereen kaupunginarkisto, jonka sivustolla kerrotaan arkiston asiakaspalvelusta seuraavaa: "Asiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia ja asiakkaat saavat niitä arkiston tutkijahuoneessa käytettäväksi. Tarkemmat tiedot kokoelmista selviävät arkistoluetteloista. Lisäksi tiedonhakua helpottavat useat muut erilaiset kortistot ja luettelot. Asiakirjoja lainataan vain viranomaiskäyttöön ja eräin rajoituksin kaukolainaksi Kansallisarkistoon, maakunta-arkistoihin ja joihinkin erikoisarkistoihin. Vastaavasti tutkija voi tilata näiden arkistojen asiakirjoja kaupunginarkistoon omaan käyttöönsä. Tilaukset tekee kaupunginarkisto. Kaukolainapalvelu on maksullista. " Tarkemmat tiedustelut kannattaa osoittaa suoraan...
Mistä sanonnat sepposen selällään ja apposen auki ovat peräisin? 459 Hei ja kiitos kysymyksestä!Apposen on ypö-sanan johdannainen. Merkitystä tehostavalla partikkelilla ypö on tarkka vastine inkeroisessa ja karjalassa. Sana itsessään ei merkitse oikeastaan yhtään mitään. Myös muista sanoista on muodostettu vastaanvanlaisia vahvennuspartikkeleja, esim. apposen auki ja upo uusi. Suomen kielessa ypi on ensi kertaa mainittu Kristfrid Gananderin sana kirjassa 1787. Useimmat alkusointuiset vahvennuspartikkelit ovat tulleet kirjakieleen vasta 1800-luvulla, sillä ne ovat  ominaisia suomen itämurteille. Sepposen selällään, aivan auki, ammollaan. Ovi jäi sepposen selälleen, linnonpojilla suu sepposen selälällään. Sepposen on myös vahvistuspartikkeli, joka on syntynyt alkusoinnin myötä. Sepo > seppo...
Milloin saadaan kirjastokorvauksia? 2316 Kirjastokorvaus on puhekielen ilmaisu apurahoille, joita maksetaan erillisen lain nojalla kirjailijoille, kääntäjille ja nykyään myös säveltäjille ja sovittajille korvauksena siitä, että heidän teoksiaan on yleisissä kirjastoissa lainattavana. Kirjastokorvaukset eivät ole varsinaisia tekijänoikeusmaksuja, sillä niitä ei makseta automaattisesti eikä täsmälleen käytön mukaan, vaan anomuksesta yleisen harkinnan perusteella. Ohessa tarkempaa tietoa ja tärkeitä yhteystietoja: "Säveltaiteen kirjastoapurahat- ja avustukset Käyttötarkoitus: Apuraha tai avustus säveltäjille, sanoittajille ja sovittajille joiden teoksia on julkaistu nuotteina tai äänitteinä sekä esittäville taiteilijoille, joiden esityksiä on tallennettu äänitteille. Hakijan tulee...
Kertoisitko nimien Valma ja Natalia alkuperän, merkityksen eri kielillä ym. mitä nimiin liittyy? Lisäksi haluaisin tietää nimestä Vanja. Onhan Vanja… 2799 Valma on suomalainen nimi, jota ei tunneta muissa kielissä. Valma on mahdollisesti luonnonaiheinen nimi, kukan nimestä valmu eli unikko. Natalialla on hieno alkuperä. Nimi on latinaa ja oli alunperin natalis domini, eli Herran syntymä tai Joulupäivä. Nataliamuotoa käytetään espanjan, italian ja puyolan kielissä, muissa usein muotoa Natalie. Vanja on Ivan-nimen hellyttelymuoto ja on miehennimi mutta sen a-loppuisen muodon vuoksi sitä annetaan ensisijaisesti tytöille Ruotsissa ja Saksassa. Mukavaa etunimiluettavaa löytyy teoksesta Suuri etunimikirja kirjoittanut Pentti Lempiäinen. Katso myös https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 http://www.behindthename.com/
Mistä saisin Hesarin päiväyksellä 5.2.1970? Tulisi 40v.-lahjaksi. 2657 Kansalliskirjasto säilyttää Helsingin Sanomat mikrofilmeinä. Yksityisasiakas voi tilata kopion mikrofilmistä, haluamastaan numerosta. Tilaus tehdään oheisella verkkolomakkeella: http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/otayhteytta/mikrofi… Lomakkeessa pyydetään antamaan lehden nimi ja numero eli 5.2.1970 lisäksi myös mikrofilminumero (=Mf-numero). Katsoin sen sinulle mikrofilmitietokannasta: 59599. Tilauksen voit vaihtoehtoisesti lähettää myös postitse osoitteeseen Kansalliskirjasto Mikrokuvaus- ja konservointilaitos Saimaankatu 6 50100 Mikkeli tai sähköpostitse: kk-miko(a)helsinki.fi Jos tulee kysyttävää, voit kysyä tuosta samasta sähköpostiosoitteesta. Mikrofilmijäljenteet ovat melko kalliita: A4-sivu 2 euroa ja A3-sivu 3...
Miksi tässä uudessa kirjastosovelluksessa evätään käyttö ulkosuomalaisille ja kenelle päättäjälle voisi valittaa asiasta? Minulla on Suomessa tukiosoite… 611 Tämä harmillinen käytäntö liittyy kustannusten jakamiseen E-kirjastoon liittyneiden kuntien kesken. "Voiko E-kirjastoa käyttää ulkomailla? Mikäli kotikuntasi on Suomessa ja E-kirjasto on käytössä kotikunnassasi, voit käyttää palvelua myös ulkomaan matkojen aikana. Mikäli muutat pysyvästi ulkomaille, palvelu ei ole käytettävissä." Käyttäjän pitää siis olla kirjoilla soveliaassa kunnassa. Välitän palautteesi Kansalliskirjastolle. Voit myös laittaa palautetta E-kirjaston somessa: E-kirjasto | Facebook ja E-kirjasto (@ekirjasto) • Instagram-kuvat ja -videotKansalliskirjasto vastaa näin: "Kirjastopalvelut rahoitetaan kunnallisveroilla, ja tämän vuoksi ulkosuomalaiset eivät pysty käyttämään palvelua, sillä he eivät maksa kuntaveroa. Aivan kuten...
Pitääkö kaikista painojulkaisuista lähettää yksi tai useampia kopioita johonkin arkistoon? Sellainen lakihan oli joskus. Onko se vielä voimassa? Pitääkö pienen… 1763 Kaikista kotimaisista painotuotteista, ääntä, kuvaa tai tekstiä sisältävistä tallenteista sekä verkkoaineistoista lähetetään maksuttomat kappaleet Kansalliskirjastolle. Kansalliskirjaston oikeus vapaakappaleisiin perustuu Lakiin kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä. Kirjoja Kansalliskirjastoon lähetetään kuusi kappaletta, samoin jäsenlehtiä. Suomessa vapaakappaleiden lähettämisestä Kansalliskirjastolle vastaa tuotteen valmistaja, kuten kirjapaino. Ulkomailla valmistettujen kotimaiseen levitykseen tarkoitettujen painotuotteiden ja tallenteiden luovutusvelvollisuus kuuluu julkaisijalle tai maahantuojalle. Lisätietoja: http://www.kansalliskirjasto.fi/julkaisuala/vapaakappaleet.html
Mistä löydän netistä Kaarinan kaupungin historiasta tietoa? 2362 Tarkistin Makupaloista http://www.makupalat.fi , Kirjastot.fi:n Linkkikirjastosta http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto sekä yritin etsiä hakukone Googlella http://www.google.fi , mutta näyttäisi, että netissä ei olisi Kaarinan kaupungin historiasta mitään kokonaisesitystä. Katsoin myös Suomen kansallisbibliografia Fennicasta http://fennica.csc.fi/webvoy.htm , onko Kaarinan historiaa edes kirjamuotoisena. Sellainen sieltä löytyi: Mäkelä, Pentti / Kaarinan historia (1997), julk. Kaarinan kaupunki. Kaarinan pitäjästä on myös kirjoitettu 4-osainen historia 1950-luvulla (Innamaa, Kerttu: Kaarinan pitäjän historia, julk. Kaarinan historiatoimikunta). Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa omasta kirjastostasi.
Minkä ikäisenä suomalaiset nuoret keskimäärin muuttavat omaan asuntoon? 1983 Naiset muuttavat kotoa omaan asuntoon tavallisimmin 18-19 vuotiaina, miehet 18-20 vuotiaina Nuorten asuminen 2005 -tutkimuksen mukaan. (http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=46396&lan=fi)