Raavaan sanakirjamerkitykseen ei suoranaisesti sisälly ajatusta kovuudesta tai tunteettomuudesta – sikäli kuin nämä siihen liittyvät, on yhteys korkeintaan implisiittinen. Kielitoimiston sanakirja antaa raavaalle merkityksen 'voimakas, roteva, riuska; täysikasvuinen' ja huomauttaa, että sitä käytetään erityisesti miehestä. Näistä sanan merkityksistä alkuperäisin on 'täysikasvuinen'.Raavaan toinen sanakirjamerkitys on 'täysikasvuinen nauta'. Raavaanliha on täysikasvuisen naudan (lehmän tai sonnin) lihaa. Kotieläintemme nimityksiä tutkinut Veikko Ruoppila selittää sanan nauta-merkityksenkin johtuvan sen alkuperäisestä merkityksestä. Alkuaan raavasta on käytetty eläinten yhteydessä 'täysikasvuista' merkitsemässä lähinnä teuraseläimistä...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Pietan arvellaan olevan kansanomainen muunnos nimestä Beata. Pietaa ja sen rinnakkaismuotoa Pietiä käytetään toisinaan myös Pietari-nimen kutsumamuotona.
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut alle 466 Pieta-nimistä henkilöä. Suurin osa on naisia, mutta osa myös miehiä. Epätäsmällinen luku johtuu miesten osuuden ja joidenkin vuosien osalta myös naisten osuuden pienistä määristä, jonka takia täsmällistä lukua ei ilmoiteta:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Irjala oli ollut rälssitilana vapautettu maaverosta kuninkaalle suoritettavaa ratsupalvelusta vastaan. Käytettävissä olevista kartanokirjoista eikä verkosta löytynyt vastausta kysymykseen miksi kartanoa kutsuttiin kasarmiksi. Voisikohan nimitys juontaa jurensa rälssiajoilta? Kirjastoissa on jonkin verran kartanokirjoja, joita kannattaa tiedustella niistä etenkin jos niiden tietoja ei ole aineistoluettelossa. Esim. teoksessa Suomen kartanot ja suurtilat (1939)on Irjalan kartanosta kirjoitettu sivulla 192. Kirjaan voi tutustua mm. Sellon kirjastossa Leppävaarassa ja sen sivuista voi ottaa valokopioita.
Varsin hyvän uhka- ja riskikartoituksen Bangladeshistä saa tutustumalla Ulkoministeriön maata koskevaan matkustustiedotteeseen.
Bangladeshin epävarma ja jännittynyt poliittinen tilanne on heikentänyt lain ja yleisen järjestyksen noudattamista. Mielenosoitukset ja muut levottomuudet ovat mahdollisia. Väkivaltainen ääriuskonnollinen liikehdintä on lisääntynyt, samoin ulkomaalaisiin kohdistunut rikollisuus. Tiestö on huonokuntoista, liikennesääntöjä ei noudateta ja onnettomuuksia sattuu paljon. Bangladesh kärsii toistuvista luonnonkatastrofeista - monsuuniajan tulvien lisäksi voi esiintyä pyörremyrskyjä ja maanjäristyksiä. Sairaanhoito ei ole länsimaisella tasolla, ja onnettomuustapauksissa voi olla vaikea saada apua.
https://um.fi/...
TET-harjoitteluun otamme alaikäisiä. Joskus myös vanhempien työpaikalle.Voit kuitenkin tulla tekemään palkatonta vapaaehtoistyötä, jos haluat. https://helmet.finna.fi/Content/vapaaehtoiseksi-kirjastoon#espoo
Voisi ajatella, että nimi on yhdistelmä nimistä Eve ja Lia. Eve on englantilainen muoto nimestä Eva, joka pohjautuu heprean "elämää" ja "elämän antajaa" tarkoittavaan sanaan hawwah. Eveä on annettu viralliseksi etunimeksi jo 1800-luvulla, mutta se oli erittäin harvinainen nimivalinta 1900-luvun jälkipuoliskolle saakka. Eve on myös Eveliinan ja Eevan lempinimi ja aikoinaan myös Eeverttiä on kutsuttu Eveksi.
Lia (tai Liia) pohjautuu lia-päätteisiin naisennimiin, kuten Ameliaan, Deliaan, Emiliaan, Juliaan ja Nataliaan. Lian lähtökohta voi olla myös Lea tai Elisabet. Lia ja Liia ovat Suomessa harvinaisia nimiä. Molempia nimiä on tavattu jo 1800- ja 1900-lukujen taitteesta, mutta hiukan säännöllisemmin vasta vuosisadan jälkipuoliskolta....
Kyseessä on Larin-Kyöstin runo Vappulaulu.
Runo on luettavissa esimerkiksi kokoelmista Larin-Kyösti: Ota sun kaunis kantelees : valitut runot 1897-1946 (toim. Helena Anhava, Otava, 1985) ja Juhla on runojen aikaa (toim. Liisa Majapuro, 1980, Karisto).
Luettelo äänikirjoista löytyy varsin näppärästi hakusanalla ”äänikirjat”, mutta sana on siis kirjoitettava monikkoon. Tulossivun vasemmassa laidassa on rajoittimia (esim. aineisto, kokoelma, kieli), joilla voit rajata saamaasi tulosta. Voit rajata listan esimerkiksi vain suomenkielisiin CD:lle tallennettuihin aikuisten äänikirjoihin. Jos haluat etsiä vain äänikirjoja, joilla on kaunokirjallisuutta, kirjoita sanan ”äänikirjat” perään ”kaunokirjallisuus”.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Olisikohan kyseessä lastenlaulu ”Astupa Polle”? Laulu alkaa näin:
"Astupa Polle, tässä tulee Olle.
Toivo hän laukkaapi Ruskollaan.
Veikko sitten seuraa, ajaa pientä peuraa.
Ilmari orhilla ratsastaa".
Laulussa on kaksi säkeistöä.
Suomen kansallisdiskografiassa Violassa kappaleesta kerrotaan, että "Astupa Polle" pohjautuu kansansävelmään, jonka on sovittanut Alvar Kosonen (1908 – 1965). Kappaleen on levyttänyt Kauko Käyhkö (1954) ja se on kuultavissa pariltakin äänitteeltä. Laulun sanoittaja on tuntematon.
Painettuja sanoja tai nuottia lauluun ei valitettavasti ole saatavana. ”Astupa Polle” on kuultavana seuraavilta CD-levyiltä:
Wanhanajan lastenlauluja : lauluja kotieläimistä (VL-Musiikki, 2011)
Wanhanajan lastenlauluja : parhaat...
Almanakka-arkiston sivuilta ( http://almanakka.helsinki.fi/arkisto/index.html ) voi etsiä pääsiäistä vuonna 1918: kiirastorstai oli 28.3. ja toinen pääsiäispäivä 1.4. - Tilastokeskuksen rahan arvon muutostaulukosta 1860 - 2008 ( http://www.tilastokeskus.fi/til/khi/2008/khi_2008_2009-01-16_tau_001.ht… ), löytyy kerroin, millä kunkin vuoden markka- tai eurosumma voidaan muuttaa nykyrahaksi. Tiedot perustuvat viralliseen elinkustannusindeksiin. Kertoimella voidaan muuttaa vuosien 1860-2001 markat ja vuosien 2002-2007 eurot vuoden 2008 euroiksi. Vuoden 1918 kerroin on 0,3332, joka on sivujen mukaan epävirallinen tieto. 2009 kerrointa ei vielä löytynyt, elinkustannusindeksit kylläkin toukokuuhun asti. Myöskään Suomen pankin rahamuseon Arvo -...
Kuulennoista kiinnostuneelle hyvä johdatus aiheeseen on Ilpo Lagerstedtin kirja Rakettimiehiä : kilpajuoksu Kuuhun (Karisto, 2008). Kuuhun ensimmäisenä laskeutuneen Apollo 11 -lennon vaiheista yksityiskohtaisemmin kertoo puolestaan Peter Ryanin Kuun valloitus : Apollo 11:n vaiheet (Karisto, 1969).
Neil Armstrongin laskeutuminen on kuvattu kuumodulin laskeutumisjalustassa olevaan rahtitilaan (MESA) sijoitetulla tv-kameralla. Kun MESA (modularized equipment stowage assembly) oli laskettu oikeaan asemaan modulin laskeutumisportaiden alapään vasemmalle puolelle Armstrong poisti suojuksen säilytystilaan sijoitetun laitteiston päältä vetämällä siihen kiinnitetystä narusta, mikä käynnisti kameran ja se alkoi välittää kuvaa hänen laskeutumisestaan...
Ei ole, kirjojen lainauksella ei ole ikärajaa. Sen sijaan kirjastojen kokoelmissa olevilla elokuvilla ja peleillä voi olla ikäraja. Niitä ei kuitenkaan ole asettanut kirjasto, vaan ne perustuvat lakiin. Ikärajoja on eri-ikäisille lapsille. Elokuvan tai pelin lainauksen ikäraja saattaa olla esim. 7 tai 18 vuotta. Lisätietoa tästä Valtion elokuvatarkastamon sivuilta:
http://www.vet.fi/elokuvat_ikarajaluokitus.php
http://www.vet.fi/pelit.php
Etenkin Tove Janssonin ja Mauri Kunnaksen lastenkirjoja on käännetty runsaasti englanniksi. Osa Janssonin kirjoista sopii hyvin vielä kymmenvuotiaillekin. Tässä olisi lista kirjoista:
1) Helakisa, Kaarina: The journey of Pietari and his wolf
(alkuteos: Pietari ja susi
alanimeke: tarina eräästä lapsesta monille
aikuisille ja lapsille, Saara Tikan kuvitus)
2) Jansson, Tove: Moominsummer madness
(alkuteos: Farlig midsommar)
3) Jansson, Tove: Moominpappa's memoirs
(alkuteos: Muuminpappas memoarer)
4) Jansson, Tove: Moominpappa at sea
(alkuteos: Pappan och havet)
5) Jansson, Tove: Comet in Moominland
Alkuteos: Kometjakten)
6) Jansson, Tove: Moominland midwinter
(alkuteos: Trollvinter)
7)...
Anja Aallon toimittaman kirjan "Nummesta Kaarinaksi: paikallisnimien historiaa" (2006) mukaan paikannimet juontuvat usein talonnimistä, sijainnista tai maisemasta. Myös Eero Kiviniemi (1990) kirjoittaa, että paikannimet viittaavat usein joko sijaintiin tai henkilöön, joka paikan omistaa. Näin voisi olla myös tässä tapauksessa, sillä Aallon kirjassa kerrotaan, että Pisu on ollut maatila Kaarinassa ensin vuonna 1699 ja taas vuonna 1767. Pisu on ollut myös Turun maistraatin maatila vuonna 1794. Samoin Kaarinassa on ollut useampikin Kackarais-niminen tila tai talo: vuonna 1699 maatila, vuonna 1790 virkatalo ja vuonna 1792 rygmentin välskärinvirkatalo.
Aallon toimittamassa kirjassa ei kerrota, mistä tilojen ja talojen nimet ovat peräisin,...
Nimistöntutkijat Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala arvelevat Sukunimet-kirjassaan, että nimen taustalla on ortodoksinen ristimänimi Patja, jonka lähtökohta on todennäköisesti miehennimi Obadja. Se mainitaan Vanhassa testamentissa erään profeetan nimenä; ortodoksikirkko tuntee tämän lisäksi toisenkin Obadja-nimisen pyhän miehen. Obadjan (myös Obadias) kansankielisiä asuja ovat mm. Opa, Patti ja Patia. Karjalassa sukunimenä tunnetusta Patjasta löytyy asiakirjamerkintöjä 1500-luvun puolivälistä lähtien: Olli patiain 1549, Jacob Patia 1654, Anders Padia 1681, Mats Padja 1766.
Aleksis Kivi on haudattu Tuusulan vanhalle hautausmaalle. Hänet haudattiin sinne 4.1.1873.
https://www.nurmijarvi.fi/aleksis-kivi/elama-ja-persoona/
https://kirjailijaliitto.fi/uutiset/aleksis-kiven-hautamuistomerkki-kun…
Kyllä kirjastoissa pidetään edelleen kiinni siitä periaatteesta, ettei muita häiritsevää käytöstä hyväksytä. Täydellisen hiljaisuuden vaatimuksesta on kuitenkin jouduttu luopumaan mm. sen takia, että moderni teknologia aiheuttaa joka tapauksessa monenlaista taustahälyä. Useimmissa vähän isommissa kirjastoissa tilanne on ratkaistu yleensä niin, että kirjastossa on erillinen tila, jossa edellytetään puhumattomuutta mm. opiskelurauhan takia.
Kirjastoja käyttävien kansalaisten näkemykset kirjastohiljaisuudesta poikkeavat varsin suuresti toisistaan, ja myös henkilökunnan keskuudessa on erilaisia näkemyksiä. Osa haluaisi myös kirjastoon viihdyttävää taustamusiikkia, mutta Suomessa sellainen on jäänyt suhteellisen harvinaiseksi. Pienemmissä...
Terminologisessa mielessä lesbolaisuus juontaa juurensa 600- ja 500-luvuilla ennen ajanlaskun alkua eläneeseen antiikin suureen naisrunoilijaan Sapfoon ja hänen ympärilleen kerääntyneeseen nuorten naisten piiriin.
Sapfo syntyi Kreikassa Lesboksen saarella ja vietti suurimman osan elämästään saaren tärkeimmässä kaupungissa Mytilenessä. Ei tiedetä, miten Sapfon naisryhmä sai alkunsa, mutta hänen säilyneistä teksteistään voi selvästi päätellä Sapfon toimineen piirissään kasvattajan roolissa: hän opetti neitosilleen runoutta ja elämäntaitoa sekä kaikkea muutakin naiselle tarpeellista, kuten laulua, tanssia, miellyttävää pukeutumis- ja käyttäytymistapaa. Kyseessä ei ollut sen enempää koulu kuin kulttiyhteisökään....
Kysymykseen ei liene "oikeita" tai "vääriä" vastauksia, koska niin moni asia todennäköisesti vaikuttaa siihen, miksi ihmiset kannattavat erilaisia uskomusjärjestelmiä. Seuraavat ehdotukset lienevät ainakin todennäköisiä tekijöitä. Oletan tässä, että kysyjä tarkoittaa uskontoja ja kirkkoja (uskonnon piirteet määrittelevä yhteisö) yleisesti, ei jotain tiettyä näkemystä.
1. Uskonnon/kirkon perinteinen rooli yhteiskunnassa. Mitä tiiviimmin valtio ja uskonto ovat historiallisesti kietoutuneet toisiinsa, sitä laajemmin uskonto vaikuttaa ihmisten elämään ja voi sitä kautta saada roolin itsestäänselvyytenä. Moni "kannattaa" sitä uskontoa, johon on elämänsä aikana tottunut, eikä ajattele asiaa sen enempää. Valtauskonnolla on taipumus saada...
