Mest omtyckta

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Millainen perhe Veikko Huovisella on? 1925 Veikko Huovisella on vaimo ja kolme lasta, tytär on syntyntynyt 1959 ja kaksi poikaa, jotka ovat syntyneet 1962 ja 1964. Lisää tietoja kirjailijasta ja hänen perheestään löytyy esim. kirjoista: Arto Seppälä: Ajatus on hiirihaukka sekä Veikko Huovinen: Muina miehinä: kirjailijan muistelmia. Kirjoissa on myös kuvia.
Löytyykö mistään dvd-tallennetta Arto Paasilinnan romaanista "Hirtettyjen kettujen metsä"? 1632 Kyseistä elokuvaa ei ole tiettävästi koskaan julkaistu tallenteena eikä sitä ole näin ollen saatavana myöskään esimerkiksi kirjastoista lainattavaksi. Elokuvasta on Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa filmikopio, jota on mahdollista tulla katsomaan ennalta sopien koronarajoitukset huomioiden. Katselu on maksullista. Elokuva on näytetty YLE TV2:ssa kolmesti, vuosina 1987, 1994 ja 1996. Romaanin pohjalta tehty radiokuunnelma on kuunneltavissa YLE Areenan kautta. Hirtettyjen kettujen metsä (1986) Elonetissä.
Milloin marjapensaita on tullut Suomeen ja milloin ne ovat yleistyneet jokamiehen pihalle? 494 Hannele Klemettilän ja Laura Jaakkolan kirjassa "Mansimarjasta punapuolaan - Marjakasvien kulttuurihistoriaa" kerrotaan marjojen viljelyn historiasta seuraavaa: puutarhamansikka saapui Suomeen 1800-luvulla, mutta peltoviljelyksi sen kasvattaminen laajeni vasta 1960-luvulla vadelmia viljeltiin jo keskiajalla, systemaattisemmin niitä alettiin kasvattaa 1500-luvulla puna- ja mustaherukkaa sekä karviaista on viljelty 1600-luvulta lähtien. Sinikka Piipon teoksessa "Suomalaiset marjat - Kaikki metsän ja puutarhan lajit" kerrotaan, että marjanviljely yleistyi pappiloissa ja herraskartanoissa 1850-luvulla, tavallisten ihmisten parissa vielä myöhemmin. Viljelyn yleistymisessä oli toki myös paikkakuntakohtaisia eroja, esimerkiksi Turkuun...
Tauskin "Sinä vain" nimistä kappaletta etsin, kuka on sen säveltäjä ja sanoittaja? Mistä löytyisi sen nuotit? 4268 Tauskin Sinä vain on Syksyn sävel-kilpailujen satoa. Tauski Peltonen on sekä säveltänyt laulun että tehnyt siihen sanat. Tampereen nuottikokoelmista ei kappaletta löytynyt.
Miten menevät iskelmähitin sanat: Katri-Helena: "Kirje sulle kertoo kulta..." 2493 Kappale on nimeltään Kirje sulle (alkuper. nimi Per Lucia, tekijät M. Fabrizio, R. Fogli ja V. Stampinato.) Laulun suomalaiset sanat löytyvät esimerkiksi nuottikokoelmalta Katri Helena: Parhaat. Fazer Musiikki, 1993 (F 07615-8) ja ne ovat Raul Reimanin käsialaa.
Kuka on biisien Tuulensuojaan(Danny)-Yellow river-, Mamy blue(Kirka), Moi moi vain (Taiska)-Take me high- , Seitsemän päivää(Souvarit), La dolce vita… 2713 - Tuulensuojaan: Yellow river, es. Christie (säv., san. Christie, Jeff) Epic 510626, alkuperäinen julkaisu single Yellow river / Down the Mississippi line (1970) Ensimmäinen suomalainen versio Ei aikaa enempää -levy, 1970, Scandia KS840, levytyksen tuottaja todennäköisesti Jaakko Salo - Mamy blue: ensimmäinen levytys Mamy Blue (italiaksi) / E' finita la primavera, es. Spagna, Ivana (Ricordi 2020047) 1971. Levytyksen tuottaja todennäköisesti Salermo, Massimo Ensimmäinen suomalainen versio: Mamy blue / Kun katsoo mua hän silmiin, esittäjä Kirka (Scandia KS 865) (v.1971) levytyksen tuottaja ja sovittaja Olli Heikkilä - Moi moi vain: alkuperäinen levytys Take me high / I'm loving you, es. Veres, Mariska (Hollanti) (PE 22091) v. 1975 Suomeksi...
Poikani väittää, että Goosebumps-sarjan kirjaan Syvyyksien syylä on olemassa jatko-osa ja hän haluaisi sen kovasti lukea (on 7 v). En kuitenkaan löytänyt… 2001 R.L. Stinen teos Syvyyksien syylä (WSOY, 2009) on toinen osa Goosebumps Kauhumaa –sarjaa. Sarjasta on Syvyyksien syylän jälkeen ilmestynyt vielä kymmenen osaa. Kolmas osa on nimeltään Monsterinverta aamiaiseksi. Syvyyksien syylää edeltävä osa on nimeltään Nukkeni mun (2008). Seuraavat osat ovat ilmestymisjärjestyksessä: Noidutun naamion nauru (2009) Tohtori Mielipuoli (2010) Mitä mielessä, muumio? (2010) Haukkuvat Hirviöksi (2010) Sano muikku… niin käy köpelösti (2011) Luikeroleiri (2011) Oho, mitkä voimat! (2011) Pako Kauhumaasta (2012) Paniikkipuiston kadut (2012) Osat löytyvät HelMet-tietokannasta esimerkiksi sanoilla ”Goosebumps Kauhumaa”.
Haluaisin antaa tulevalle pojalleni nimeksi mirko eeli kristian. Minua lähinnä kiinnostaisi mitä tarkoittaa mirko ja eeli ja milloin nimillä on nimipäivät? 2085 Eeli-nimeä on käytetty lyhenteenä monista nimistä, esim. Elin, Elias, Eelis, Hesekiel, Mikael ja Rafael. Eeli on kuitenkin myös itsenäinen raamatullinen nimi, Eelistä kerrotaan Vanhassa testamentissa 1. Samuelin kirjan luvuissa 1-4. Heprealaisen Eeli-nimen (עלי) merkitys ei käy ilmi lähteistä, joka tapauksessa se ei ole Uudessa testamentissa mainittu (Matteuksen evankeliumin 27:46) ’eeli’ (’jumalani’), koska se kirjoitettaisiin hepreaksi אלי. Kalenterissamme Eeli on tulkittu Eliaksen muunnelmaksi, koska nimipäivä on 9.4. (Elias Lönnrotin syntymäpäivä). Mirko-nimi olisi kai parhaiten selitettävissä useissa slaavilaisissa kielissä esiintyvän Miroslav-nimen lyhenteeksi. Miroslav/Мирослав on yhdistelmä yhteisslaavilaisista sanoista mir ’...
Ihana kirjaston väki, mikä kappale soi Munkkivuori tv-sarjassa, jota Olavi Uusivirran hahmo kuuntelee toistuvasti? 1547 Paula Vesala on säveltänyt ja sanoittanut kappaleen "Unohdus" televisiosarjaan "Munkkivuori". Kappaleen esittää Maija Sariola.Paula Vesala Instagramissa 18.11.2022:https://www.instagram.com/vesalaofficial/p/ClGxnCktQtC/ 
Tarrojen tulostus kirjastossa, onko mahdollista jos tuo oman tarrapaperin mihin siis tulostaa vaikka tekstiä? Jos vaikka Wordiin kirjoittaa jotain... (Hesassa) 5301 Helsingin kirjastojen tulostimilla ei voi käyttää itse tuomiaan papereita tai tarra-arkkeja. Tarrojen tulostus onnistuu ainoastaan vinyylileikkureilla. Vinyylileikkurilla voi luoda ja leikata joko tavallisia tarroja tai kuvioita kangaspainatuksiin. Helsingissä vinyylileikkureita voi käyttää Oodin, Kontulan, Oulunkylän ja Pasilan kirjastoissa. Ne voi varata Varaamo-palvelun kautta. Jos laitteiden käyttöön tarvitsee opastusta, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon. Varaamo: https://varaamo.hel.fi/   Helmet - vinyylileikkurit . https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Mitä SUOMALAISIA kirjoja löytyisi englanninkielisenä? Niiden pitäisi sopia 10-vuotiaille (tytöille ja pojille). 3838 Etenkin Tove Janssonin ja Mauri Kunnaksen lastenkirjoja on käännetty runsaasti englanniksi. Osa Janssonin kirjoista sopii hyvin vielä kymmenvuotiaillekin. Tässä olisi lista kirjoista: 1) Helakisa, Kaarina: The journey of Pietari and his wolf (alkuteos: Pietari ja susi alanimeke: tarina eräästä lapsesta monille aikuisille ja lapsille, Saara Tikan kuvitus) 2) Jansson, Tove: Moominsummer madness (alkuteos: Farlig midsommar) 3) Jansson, Tove: Moominpappa's memoirs (alkuteos: Muuminpappas memoarer) 4) Jansson, Tove: Moominpappa at sea (alkuteos: Pappan och havet) 5) Jansson, Tove: Comet in Moominland Alkuteos: Kometjakten) 6) Jansson, Tove: Moominland midwinter (alkuteos: Trollvinter) 7)...
Onko sanoilla 'kiitos' ja 'kiitoksia' jotain semanttista eroa? 2987 Kiitos ja kiitoksia tarkoittavat samaa ja niillä on siis sama alkuperä. Kiitos on sanan yksikkömuoto, kiitoksia taas monikko. Kielitoimiston sanakirja Janne Saarikivi pohtii tutkielmassaan sivulla 276 sanan Kiitos etymologiaa. https://edition.fi/suomalaisugrilainenseura/catalog/view/11/1/130-1
Missä mahtoi olla 10. sotasairaala jatkosodan aikana? Isäni haavoittui lokakuussa 1941 Ylä-Syvärillä Sjargocerossa ja siirettiin sieltä 10. sotasairaalaan… 5489 10. sotasairaala sijaitsi Tampereella. Sen käytössä oli Tampereen yleinen sairaala, Hatanpään sairaala, Keski-Hämen parantola ja myöhemmin vielä osa Tampereen keuhkotautiparantolaa. Sairaalassa oli paikkoja yhteensä 720 sotilaalle ja 216 siviilille. Tampereen sotasairaalasta löytyi melko niukasti tietoa. Yllämainitut tiedot ovat Tamperen kaupungin Koskesta voimaa-verkkojulkaisusta,jota pääset lukemaan täältä: http://www.uta.fi/laitokset/historia/koskivoimaa/valta/1918-40/talvisot… Lisäksi Jussi Koivuniemi on kirjoittanut kirjan Sotasairaalatoiminta Nokialla 1940-1944, mutta en osaa sanoa missä määrin siinä käsitellään 10. sotasairaalaa, sillä sitä ei löydy Kouvolan kirjastoista. Sen voi kuitenkin tilata kaukolainana halutessaan....
Miten näen, mitä kirjoja voin ladata windows-puhelimelleni? 1583 E-kirjoista ei ikävä kyllä ole mitään kattavaa listausta olemassa. Monilla kirjastoilla on käytössä Ellibs-palvelu, josta asiakkaat voivat lainata e-kirjoja. Ellibs ei kuitenkaan tarjoa sovellusta Windows-puhelimille, joten suurin osa kirjastojen e-kirjapalveluista ei ole tällä hetkellä Windows-puhelimen omistajien käytettävissä. HelMet-kirjastojen (pääkaupunkiseudun kirjastojen) OverDrive-palvelulle on sovellus uudemmille Windows-puhelimille (versiot 7+). HelMet-palvelun osoite: http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat Windows-puhelimille on tarjolla Windows Phone -sovelluskaupassa joitain e-kirjojen lukuohjelmia, joilla voi lukea DRM-suojaamattomia e-kirjoja. Suojaamattomia e-kirjoja voi ladata mm. Gutenberg-projektin sivuilta (http...
Milloin viikonloppu-käsite yleistyi Suomessa? Olen syntynyt 1955 ja muistelen, että lapsuudessani puhuttiin pyhästä tai pyhänseudusta ja toivotettiin hyvän… 659 Käytössämme olevissa sanakirjoissa Kielitoimiston sanakirjassa, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/viikonloppu?searchMode=all ja Nykysuomen sanakirjassa vuoden 1966 painoksessa sana löytyy, mutta sen yleisyydestä ei ole mainittu mitään. Haussa digitoiduista sanoma- ja aikakauslehdistä sekä pienpainatteista löytyi useita osumia viikonlop* alulla, joten sanaa on kyllä käytetty suomen kielessä esimerkiksi sanomalehtiartikkeleissa ennen 1950-lukua, https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=viikonlop*&formats=NEWSP…. Siitä, miten yleinen viikonloppu-sana on ollut puhekielessä tai toivotuksissa kannattaa kysyä tarkemmin Kotuksen Kielineuvonnasta, https://www.kotus.fi/palvelut/...
Mikä on sanan vilja alkuperä? Onko sana peräisin maanviljelys vai erätalous ympäristöstä (ns. metsänvilja, luonnonvilja). Siis onko sana siirtynyt… 2427 Teoksissa Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004) sekä Nykysuomen sanakirja 3 (1989) kerrotaan sanan vilja merkityksestä. Niiden mukaan sanan vilja vastineen sanotaan löytyvän kaikista itämerensuomalaisista kielistä sekä saamesta. Saamen kielessä se tarkoittaa runsautta ja yltäkylläisyyttä. Myös suomen kielessä vilja voi viljellyn viljan lisäksi tarkoittaa runsautta, paljoutta, riistaa tms. hyvää. Sanaa pidetään indoeurooppalaisena lainana, jonka alkumuoto wíl(i)jo edustaa venäjän sanaa obílie ts. runsaus, rikkaus. Ensisijaisesti sanaa vilja käytetään viljakasveista ja niiden tuotteista, mutta myös ravinnoksi viljellyistä viljelykasveista ja niiden tuotteista kuten perunasta. Laajemmassa merkityksessä sanaa käytetään...
Kysyisin sellaisesta kustantamosta kuin Calidris kustannus. Ketkä ovat sen suomenkielisiä kirjailijoita ja onko toimintaa ylipäätään Suomessa? 1248 Calidris Kustannuksella on suomenkieliset verkkosivut, ja sivustolta löytyvän tiedon mukaan kustantamo toimii nykyisin Ruotsin ja Norjan lisäksi myös Suomessa. Toiminta Suomessa on verkkosivujen mukaan vasta käynnistymässä. Kirjastojen tietokannoista ei ainakaan toistaiseksi löytynyt suomalaisten kirjailijoiden teoksia tältä kustantajalta. Lisätietoja voi kysyä suoraan kustantamosta sähköpostite info@calidriskustannus.fiKustantamon suomenkieliset verkkosivut löytyvät osoitteesta calidriskustannus.fi  
Nimen SIMO tarkoitus ja historia. 2489 Simo on Simonin ja Simeonin kansanomainen muoto. Simeon on peräisin Vanhasta Testamentista ja Simon Uudesta Testamentista. Kumpikin merkitsee 'rukouksen kuulemista'. Simo on ollut kansanvalistusseuran kalenterissa jo vuonna 1882.
Inga - Ing. Onko muinaiskandinaavien Ing jumala mies vai nainen, onko se Thorin kanssa samaa joukkoa ja mikä oli Ing jumalan "toimiala" 1173 Encyclopedia mythologicasta löytyy tieto, että mystinen Ing mainitaan anglosaksisessa riimurunossa (Old English Rune Poem, https://anglosaxonpoetry.camden.rutgers.edu/the-rune-poem/) 700-800 luvulta. Ing on mieshahmo, joka matkaa itään meren yli. https://pantheon.org/articles/i/ing2.html Ing-riimu ja hahmo on yhdistetty Yngvi (muin.norja) Inguin (muin.germ.) Ingwine (muin.engl.) -jumaluuteen https://infogalactic.com/info/Yngvi, joka yhdistetään jumalaan nimeltä Freyr.  Yngvistä sanotaan, että hän on Odinin poika, https://pantheon.org/articles/y/yngvi.html Freyr on hedelmällisyyden, maanviljelyksen ja sään jumala https://pantheon.org/articles/f/freyr.html  Muotoa Ign ei löydy ...
Saanko vielä muutettua syntymäkuntani, kun olen syntynyt 1943? Syntymäpaikakseni on merkitty Helsinki, vaikka perhe oli kirjoilla Viipurissa. Äitini… 1869 Aikaisemman kirjavan käytännön yhdenmukaistamisen mahdollistivat v. 1971 voimaan tulleet Väestökirjalaki (21.2.1969/141) ja -asetus (11.3.1970/198) sekä Asetus syntymän ja kuoleman rekisteröinnistä (23.12.1970/824). Tällöin luotiin syntymäkotikunnan (=lapsen ensimmäinen, äidin kotikunnan mukaan määräytyvä kotikunta) käsite. Käytännössä Evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous oli jo v. 1959 määrännyt, että lapsi merkittiin äidin seurakunnan kirjoihin ja syntymäpaikaksi merkittiin äidin kirjoillaoloseurakuntaa vastaava kunta. Suomen ortodoksinen kirkko siirtyi vastaavaan menettelyyn v. 1962. Muiden uskonnollisten yhdyskuntien ylläpitämissä rekistereissä käytäntö kaiketi oli kirjava. Uskontokuntiin kuulumattomien siviilirekisteriin (...