Kysymyksen säkeet ovat L. Onervan tekstiä. Katkelma on vuonna 1910 julkaistuun kokoelmaan Särjetyt jumalat sisältyvän Geisha-sikermän päätösrunosta, ensimmäinen sen kahdesta säkeistöstä:
Luulet päivään pääseväsi:
tulee ilta vastaan.
Ihminen on aavistusta,
unta ainoastaan.
Geisha-sikermä (kokonaisuudessaan tai osittain) on mukana useassa Onerva-kokoomateoksessa. "Luulet päivään pääseväsi" löytyy Särjettyjen jumalien lisäksi esimerkiksi Helena Anhavan toimittamasta valikoimasta Etsin suurta tuulta : valitut runot 1904-1952.
Pertti Wilkko nimistä taiteilijaa en löytänyt, mutta viipurilaisesta Pentti Wilkosta löysin muutaman maininnan. Hän muutti sodan jälkeen Kymenlaaksoon ja vaikutti siellä. Wilkko syntyi 1912 ja kuoli vuonna 1989.
Erkki Lehtovaaraa en taiteilijamatrikkeleista myöskään löytänyt. Turussa vaikutti kuitenkin arvostettu taidegraafikko Veikko Lehtovaara, jonka töitä on esimerkiksi Kansallisgallerian kokoelmissa useita kymmeniä. Hän käytti Turkua ja sen ikonisia maisemia töissään.
Toivottavasti Erkki Lehtovaaran identiteetti selviää.
Ystävällisin terveisin,
Länsi-Saksasta vapaaehtoisesti itäpuolelle siirtyneistä löytyy kirjallisuudesta lähinnä joitain mainintoja, sekä ennen että jälkeen Berliinin muurin pystyttämisen. Nämä koskevat enimmäkseen julkisuuden henkilöitä. Muurin ylitys- ja alitustarinat vaikuttavat olevan yksinomaan itä–länsi-suuntaisia.
Yksi nimekkäimmistä lännestä itään suunnanneista lienee toimittaja Karl-Eduard von Schnitzler, joka tosin vaihtoi puolta jo miehitysvaltojen läsnäolon aikana. Schnitzler muistetaan eritoten kiivaasta lännenvastaisesta propagandastaan. Schnitzlerin kokemuksista voi lukea hänen muistelmateoksestaan Meine Schlösser, oder, Wie ich mein Vaterland fand.
Laulaja ja lauluntekijä Wolf Biermann muutti Itä-Saksaan 1950-luvulla, mutta joutui...
He ain't heavy, he's my brother -kappaleesta on olemassa ainakin neljä laulettavaa suomenkielistä sanoitusta, joista Chrisse Johanssonin Ilman ystävää et jää löytyy Suuren pop-toivelaulukirjan osasta 4. Muut ovat Kun voi luottaa ystävään (Arto Vilkko), Som' muv' velii (Jaakko Joose Tammelin) ja Vahva oon (pseudonyymi Erik Lehtiniemi).
Tässä muutamia kirjoja, joiden tarinat sivuavat aihepiiriltään mainitsemiasi teoksia. Tapahtumapaikkoina Pohjois-Afrikka, Lähi-itä ja Afganistan.
Yasmina Khadra: Kabulin pääskyset
Khaled Hosseini: Ja vuoret kaikuivat
Alaa al-Aswani: Yacoubian-talon tarinat ja Chicagolaisittain
Hanan al-Shaikh: Kaukana Lontoossa
Emily Nasrallah: Muistot
Naguib Mahfouz: Kairo-trilogia ( Palatsikatu, Intohimon palatsi, Sokerikuja)
Nawal El Saadawi: Nainen nollapisteessä
Nadeem Aslam: Sokean miehen puutarha
Francesca Marciano: Matka kuvien taakse.
Oranssit kehykset kuorma- ja pakettiautojen rekisterikilpien ympärillä ovat merkki siitä, että ajoneuvolla harjoitetaan kaupallista tavaraliikennettä, ja että ajoneuvon haltijalla on liikennelupa. Liikennelupaa haetaan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta. Liikenneluvan pakollisuus riippuu siitä, kuinka painavaa ajoneuvoa ammattimaisessa tarkoituksessa kuljettaa. Hakemusmaksu on 290 euroa. Liikennelupaan sisältyy monenlaisia yksityiskohtia ja velvoitteita, joista löytyy lisää tietoa Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n internetsivuilta: Liikennelupa - SKAL.
Kiitos yhteydenotostasi! Nuorisotiedon kirjastosta löytyy kirjallisuutta Euroopan unionista ja nuorisopolitiikasta, mutta julkaisut painottuvat lähinnä 2000-luvun alkupuolelle, vuonna 2001 julkaistuun EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet. Euroopan komission valkoinen kirja -teokseen (http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/site/fi/com/2001/com2001_0681fi01.p…) ja siitä tehtyihin arviointeihin. Lissabonin sopimuksen jälkeistä EU:n nuorisopoliittista materiaalia meillä ei valitettavasti painettuna ole. Eduskunnan kirjaston tietokannasta (https://finna.fi löytyy kuitenkin hieman uudempaakin aineistoa niin nuorisopolitiikasta kuin EU:n päätöksenteosta. Lisäksi on hyvä muistaa, että EU:n nuorisopoliittisissa asioissa lopullinen lainsäädäntövalta on...
Olemme käyneet läpi Jyväskylän historiaa käsitteleviä kuvateoksia, mutta kuvaa kyseisestä rakennuksesta ei valitettavasti ole löytynyt. Pahoittelen! Suosittelisin kysymään seuraavaksi Keski-Suomen museon kuva-arkistosta (sähköposti ksmuseo.arkistot@jkl.fi, puhelin 014 266 4256).
Jos käytät Facebookia, kannattaa liittyä ryhmään Valokuvien vanha Jyväskylä (https://www.facebook.com/groups/valokuvienvanhajyvaskyla/). Ehkäpä jollain paikallishistoriasta kiinnostuneella ryhmäläisellä olisi omissa arkistoissaan kuva tästä rakennuksesta.
'rokko on suomen kielen omaperäinen sana, joka tarkoittaa rokkotaudeissa esiintyviä arpia ja näppylöitä.
Ennen vanhaan ei rokkoja aina kyetty erottamaan toisistaan niiden kaikkien aiheuttaessa iho-oireita (esimerkiksi isorokko). Tuhkarokossa oli iholla näppyjen vierellä myös vaaleita tuhkanvärisiä alueita.
httqps://www.duodecimlehti.fi/duo50510
Voit etsiä kuunnelmia Helmet -tietokannasta menemällä sanahakuun. Hakukenttään kirjoitetaan ”kuunnelmat”. Sanahaussa voit rajata haluamasi aineiston tyypin, kielen, kirjaston sekä myös ilmestymisvuoden mukaan.
Suomen hallitus linjasi määräaikaisen maatalouden tuotantorakennusten vapauttamisen kiinteistöverosta vuoden 2022 verotukseen, sikäli kun EU-lainsäädäntö sen sallii. Toimi kompensoidaan kunnille hallitusohjelman mukaisesti. Se on yksi määräaikaisista täsmätoimista, joilla vastataan energian hintojen nousuun.
https://valtioneuvosto.fi/-//10623/hallitus-linjasi-energian-hintojen-n…
Kiinteistön arvon perusteella kunnalle vuosittain suoritettavasta kiinteistöverosta säädetään kiinteistöverolaissa. Kunnan kiinteistöveroprosenteista päättää kunnanvaltuusto lain salliman vaihteluvälin puitteissa. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin rajat on asetettu välille 0,41 - 1,00.
https://vm.fi/verotus/kiinteistoverotus
Vastaaja ei...
Hei!
Jäniseläinten hampaat ovat mietityttäneet myös Seura-lehden Tiede & Luonto -osiossa.
Kaikessa lyhykäisyydessään vastaus kysymykseesi on kyllä. Vaikka jänikset eivät kuulukaan jyrsijöiden lahkoon, niillä on joitakin jyrsijämäisiä piirteitä - kuten esimerkiksi juuri koko jäniksen elinajan kasvava hammaskalusto.
Lisäksi jäniksen yläleuasta löytyy poikkeuksellisesti kaksi riviä etuhampaita - jäniksellä on sekä talttamaiset etuhampaat, jotka toimittavat virallisten puruhampaiden virkaa, että pienempi rivi hampaita näiden takana. Luonnossa elävän jäniksen hampaat pysyvät optimaalisessa pureskelukunnossa melko lailla itsestään, kun taas lemmikkikanien hammaskalustoa voidaan joskus joutua lyhentämään eläinlääkärissä....
Viisaudenhampaan poistamisesta leikkaamalla kerrotaan pääpiirteittäin eri verkkolähteissä. Myös videota operaatiosta voi katsella.
https://www.kaypahoito.fi/nix02801
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/01/01/viisaudenhampaan-leikkaus
https://www.terveystalo.com/fi/palvelut/vaativa-hampaan-poisto-ja-viisa…
https://www.terveyskirjasto.fi/trv00092
Runo löytyy kokoelmasta: Sata Szymborskaa / Wislawa Szymborska ; suomentaneet Martti Puukko ja Jarkko Laine. Helsinki : Like, 2003. Martti Puukko on runoilija Wislawa Szymborskan itsensä valtuuttama suomentaja. Martti Puukko on kääntänyt myös kokoelman: Hetki / Wislawa Szymborska ; suomentanut ja toimittanut Martti Puukko. Helsinki : Like, 2004. Näide lisäksi Puukko on suomentanut Szymborskaa Parnassoon. esim. Runoja uudesta kokoelmasta / suomentanut Martti Puukko / 2002 ; (52) ; 4 ; 386-388.
Ei ole olemassa mitään mallia, jonka perusteella voisi tietää, mistä onnettomuuksista lehdet kirjoittavat, mistä eivät. Muille kuin ehkä paikalliselle lehdelle bussionnettomuus on yksi mahdollinen uutinen tuhansien joukossa. Siihen, tuleeko se ylipäätään välitetyksi jonkun uutispalvelun myötä laajemmalla, vaikuttaa turman mittaluokka ja mahdolliset erikoisolosuhteet. Valitettavasti näyttää hyvin keskeinen tekijä olevan kuolleiden lukumäärä.
Uutisrunsauden keskellä tulee helposti sellainen illuusio, että kaikki julkaisevat "kaikki" uutiset. Näin ei kuitenkaan ole, vaan jokaisessa lehdessä uutistoimitus karsii suurimman osan tarjolla olevista uutisista jollain perusteella. Lehti pyrkii valitsemaan uutisen, joiden se uskoo kiinnostavan...
Vuosina 1969-72 tehtiin kaikkiaan kuusi onnistunutta miehitettyä Apollo-kuulentoa, joilla 12 astronauttia vieraili Kuun kamaralla: Neil Armstrong ja Buzz Aldrin (Apollo 11), Pete Conrad ja Alan Bean (Apollo 12), Alan Shepard ja Edgar Mitchell (Apollo 14), Dave Scott ja Jim Irwin (Apollo 15), John Young ja Charlie Duke (Apollo 16) sekä Gene Cernan ja Harrison Schmitt (Apollo 17).
Apollo-miehistöjen jäseniä, jotka olivat mukana kuulennoilla, mutta jotka eivät päässeet käymään Kuun pinnalla, olivat Michael Collins (Apollo 11), Dick Gordon (Apollo 12), Stuart Roosa (Apollo 14), Al Worden (Apollo 15), Ken Mattingly (Apollo 16) ja Ron Evans (Apollo 17). Apollo 13 ei teknisten ongelmien vuoksi pystynyt laskeutumaan Kuuhun lainkaan, joten...
Hallin Jannen laulusta on kaksikin melko pitkää versiota. Tässä niistä pidempi Aulis Ojan artikkelista 1974. Pidempi versio eli tämä 1870 julkaistu uusi laitos lienee "PilliHermannin” käsialaa. Linkki artikkeliin."1. Woi kuin minä olen joutunut tänne ruunun linnaan maata, Sydäntäni surettaa etten ajatella 2. Tätä pitäs nuorten poikain kokonansa muistaa, Etteiwät he sillälailla ruunun linnaan luista. 3. Täss’ on laulu kirjotettu sanoi Hallin Janne, Kaulas on rauta, jalois on puntti, suolilla suuri wanne. 4. Woi jos Jannen waiwat pantais kaikki ruunun waakaan Ja ne raudat on niin raskahat kuin Jannen päällä makaa. 5. Posti se ajoi Hallin pihaan, kello on lyönyt kuusi, Silloinpa toi Janne poika Santeria huusi. 6...
Hei!
Pirjo Mikkosen kirjassa Sukunimet kerrotaan nimistä Pauna, Paunonen ja Paunu: Paunaa on arveltu maastosanaksi 'lammikko, lätäkkö, suvanto vedessä, maakuoppa, syvennys', Paunoseen sisältynee Urbanus-nimen kansankielinen asu, Paunu on hämäläis-satakuntalainen talon- ja sukunimi.
Vastaavat tiedot löytyvät myös Uudesta suomalaisesta nimikirjasta (v.1988)
30-luvun lama-aikaa käsitellään ainakin seuraavissa romaaneissa :
Hämäläinen, Helvi : Katuojan vettä
Joenpelto, Eeva : Lohja-sarja
Jotuni, Maria : Huojuva talo
Linna, Väinö : Täällä Pohjantähden alla 3
Pekkanen, Toivo : Isänmaan ranta
Päätalo, Kalle : Koillismaa, Kunnan jauhot
Waltari, Mika : Palava nuoruus
Viita, Lauri : Moreeni
