Mest omtyckta

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Kuinka monta kirjaa on ilmestynyt sarjaan joka alkoi ekalla Luolakarhun Klaani? 1612 Jean M. Untinen-Auelin Maan lapset -sarjassa on ilmestynyt tähän mennessä viisi osaa: Luolakarhun klaani, 1981 (The Clan of the Cave Bear); Hevosten laakso, 1982 (The Valley of Horses); Mammutin metsästäjät, 1988 (The Mammoth Hunters); Tasangon vaeltajat, 1990 (The Plains of Passage); Luolien suojatit, 2002 (The Shelters of Stone). Seuraavan osan ilmestymisestä ei ole vielä tietoa.
Onko olemassa suomi-arabia tai arabia-suomi -sanakirjaa? 3144 Kirjastojen kokoelmista löytyvät: Abdallah, Mahmoud Mahdy, Qamus finlandi - 'arabi = Suomi-arabia-sanakirja. Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007 (Hämeenlinna : Karisto Oy:n kirjapaino) Abbas, Lokman Suomi-arabia = Finlandi - 'arabi : sanakirja = qamus. [Karjaa] : Lokman Abbas, 2006 Khalil, Taisir: Uusi suomalais-arabialainen sanakirja [2004]. El Hilali, Maria, Arabia-suomi-sanakirja = Qamus 'arabi-finlandi. Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008 (Porvoo : WS Bookwell) Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa kirjasarjassa Yleisavain : ulkomaalaisen ensisanasto, on myöskin ilmestynyt suomi-arabia-sanasto. Näiden lisäksi ulkomaalaisille tarkoitettuihin suomen kielen oppikirjaan liittyy erillinen, suppea sanasto...
Miksi islamin tunnuksena käytetään kuun viimeistä eikä ensimmäistä vaihetta? 2969 Kuunsirppi on keskeinen islamilainen symboli. Se muistuttaa kuukalenterista, jonka mukaan islamin uskonnollinen elämä on järjestetty. Muslimeille kapean sirpin näkyminen iltataivaalla on merkki kuukauden vaihtumisesta. Erityisen tärkeässä asemassa Kuu on Ramadanin, islamilaisen hijra-kalenterin yhdeksännen kuukauden alun merkkinä. Silloin alkaa kuukauden mittainen uskonnollinen paasto. Kuunsirppiä käytetään myös islamin leviämisen vertauskuvana. Islamin symbolia täydennettiin 1600-luvulla viisisakaraisella tähdellä. Sakaroiden on sanottu viittaavan islamin viiteen peruspilariin  – uskontunnustus, rukous, paasto, almuvero ja pyhiinvaellus –  mutta tämä on pelkkä vahvistamaton olettamus. Sen paremmin kuunsirpin kuin tähdenkään...
Kahvia tarjoillessa sanotaan usein, että saa santsata tai, että santsikuppi kuuluu hintaan, mutta mkä oikeastaan on santsi ja mistä sana on peräisin? 2005 LIsäannosta merkitsevä santsi juontuu sotilasslangista. Sana on alkuaan viitannut rangaistukseksi määrättyyn lisätyöhön.Santsi tulee saksan sanasta Schanze, joka on alunperin tarkoittanut vallitustyötä. Sittemmin sana on saanut raskaan ylimääräisen työn merkityksen. Ylimääräisiin vallitustustöihin joutuminen on ollut rangaistuskeino.Santsata-sanaa on käytetty Helsingin puhekielessä 1900-alkupuolelta.Lisää santsi-sanan ja muiden suomen kielen sanojen alkuperästä voit lukea Suomen etymologisesta sanakirjasta, joka on käytettävissä myös sähköisenä:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_e5ff451a729382cd9aa09ae4ec68ab57&list_id=1&keyword=santsi&word=santsihttps://kaino.kotus.fi/ses/Kaisa Häkkinen: Nykysuomen...
Kirjastonhoitaja, etsin tietoa "Malmin (Helsinki) mustalaisista". Teen Malmille muuttaneille ystävilleni "historiikkia" heidän uudesta kotiseudustaan. Malmin… 4168 Timo Kopomaan ja Rikhard Mannisen julkaisussa Malmi - No logo? pohditaan mm. tätä asiaa. Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisu on myös verkossa, tässä muutama suora lainaus siitä: "Eräs huomautus siitä, miksi mustalaiset on pitkään liitetty kiinteästi Malmiin on, että sanapari “Malmin mustalaiset“ yksinkertaisesti sointuu yhteen sujuvasti. Kuva romaniasutuksesta leijuu yhä Malmin yllä. Käsitys juontaa sotien jälkeiseltä ajalta, jolloin romaniheimon vaellus näytti päättyvän Malmille. Malmilla on asunut suurehko romaniyhteisö aina viime vuosikymmeniin saakka. Malmin-Puistolan-Alppikylän alue toimi romanien leirialueena vuoteen 1953. Helsingin romanit oli asutettu silloisen kaupungin laidalle ja siellä heidät pyrittiin myös pitämään. Kaupunki...
Opiskelen tällä hetkellä Helsingin yliopistossa yleistä kirjallisuustiedettä. Sivuaineinani opiskelen kotimaista kirjallisuutta ja suomen kieltä. Minua… 2392 Informaatikoksi voi pätevöityä kahta tietä. TKK Dipoli kouluttaa informaatiosuunnittelijoita Espoon Otaniemessä. Aiemmin tutkinnon nimi oli informaatikon tutkinto. Koulutus on pääosin tarkoitettu jo työelämässä oleville, erilaisten tieto- ja viestintätuotteiden, -sisältöjen ja -palvelujen suunnittelusta, hallinnasta ja kehittämisestä vastaaville. Seuraava koulutus alkaa marraskuussa tänä vuonna. Lisätietoa täältä: http://www.dipoli.tkk.fi/tietokoulutus/infosuunnittelu/index.html Toinen reitti on hankkia kirjastoalan koulutus opiskelemalla yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Opetusministeriön Kirjastoalan koulutus –sivustolla sanotaan, että ”työhönottaja päättää, mihin tehtäviin, mille tasolle, millä kelpoisuudella ja millä nimikkeellä...
Mistä löytäisin Paavo Haavikon runon koko tekstin, joka alkaa sanoilla "Kuolema pelkäänkö minä sitä." 1096 Kysymyksen Haavikko-sitaatti ei ole peräisin runosta, vaan proosateoksesta Rauta-aika, sen viimeisestä luvusta. Näillä sanoilla alkaa Ilmarin viimeinen repliikki: - Kuolema. Että pelkäänkö minä sitä. Mitä minä sitä pelkäisin. Eikö se työnsä osanne. Ei kai se tätä asiaansa matkalla unohda. Ei unohda! Ei tämä huono elämä ollut. On nähty huonompiakin. Ei tämä huono ollut. On se kaiken ottanut minkä se on antanutkin. Tasan se meni. Ei se huono ollut. Tuli vain kaikki tehdyksi. Tehköön se työnsä nyt, kuolema. Minä tahdon nukkua, hyvin, pitkään. Hyvin pitkään. Väsyttää.
Kuinka usein kirjastosta varastetaan?minkälaiset ihmiset varastavat kirjastosta? 4523 Kysymykseen ei ole olemassa sellaista vastausta, jota kysyjä todennäköisesti ajaa takaa. Kirjastoissa on aina ollut hävikkiä, josta osa johtuu varastamisesta, osa muista syistä. Monessakaan tapauksessa ei kuitenkaan ole varmaa tietoa siitä, mihin jokin aineisto on kadonnut, se ei vaan löydy sieltä mistä sen pitäisi löytyä. Suinkaan aina tällainen löytymättömyys ei tarkoita varkautta, vaan aineisto on yksinkertaisesti hyllytetty väärään kohtaan. Oma karkea arvioni on, että ilman suojausmenetelmiä tai muuten hyvää valvontaa olevissa kirjastoissa kohdistuu erityisesti uutuusaineistoon ehkä noin 5 % suuruinen varkaushävikki vuodessa. Kirjastoilla ei myöskään ole mitään täsmällistä tietoa siitä, mistä eri syistä kirjastonkin aineistoja...
Mistä tulee suomen kieleen itä-suomalaisten käyttämä sana täkkä (liittyy metsästykseen ja tarkoittanee linnun rintalihasta). 3747 Suomen sanojen etymologisen sanakirjan mukaan täkkä tarkoittaa (riista)linnun rintalihaa. Sanaa on käytetty Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Keski-Pohjanmaan alueilla. Norjanlapissa on vastaava sana dæk`ke, mikä tarkoittaa luutonta, paksua lihaa tai lihasta. Raimo Jussilan Vanhat sanat -kirjan mukaan sanan täkkä vanhin kirjallinen esiintymä on vuodelta 1770 muodossa Linnuntäckä. Se esiintyy Salomon Kreanderin ja Juhana Canstrénin teoksessa Lisäyksiä Jusleniuksen Sana-Lugun Coetukseen. Tarkempia tietoja voi kysyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, minkä yhteystiedot löytyvät WWW-osoitteesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=114. Lähteet: Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja / [Ulla-Maija Kulonen ... et al.]. Helsinki...
Hengellinen laulu alkaa sanoilla ”Mä muukalainen maassa”. Kyse ei ole Lasse Heimosen laulusta. Mistä löytyisi ainakin laulun sanat? 913 Alkusanoilla "Mä muukalainen maassa" löysin kolme laulua. Hjalmar Braxénin toimittamassa nuotissa "Harpunsäveliä : sovitettuja sopranolle, altolle, tenorille ja bassolle. 1" (Hjalmar Braxén, 1888) laulu "Kotini" alkaa: "Mä muukalainen maassa tääll' olen koditon".  Säkeistöjä on neljä. Jokainen säkeistö päättyy: "Kotin' on taivaassa". Laulukirjan sanapainoksessa "Harpunsäveliä : kokoelma virsiä ja hengellisiä lauluja yhteistä ja yksityistä hartautta varten" (17. tarkistettu painos; Suomen vapaakirkko, 1949) laululla ei ole nimeä. Sanoja on hiukan muutettu. Esimerkiksi laulu alkaa: "Mä muukalainen maassa oon täällä koditon". Laulun tekijätietoja ei mainita kummassakaan julkaisussa. "Harpunsäveliä"-laulukirjasta on useita...
Millainen tie on "keissutie"? 962 Keissut ovat hevosten vetämiä pyörättömiä kuljetusvälineitä, jotka tunnetaan myös nimellä purilaat. Keissutiellä on siis kuljetettu tavaraa hevosten vetämillä keissuilla. Lähteet: Hervantajärven osayleiskaava (alueen historiaa luvussa 2.6): https://www.tampere.fi/liitteet/h/QtveewpVU/Hervantajarvi_selostus.pdf Jari J. Tuomiston historia- ja sukututkimusblogi "Mennyt ei ollutkaan mustavalkoinen": https://tuomjari.wordpress.com/2018/01/11/hevosen-ajokalut-pihapiiri-en…    
Haluaisin tietoa raskaana olevan maahanmuuttajan ravitsemusongelmista Suomessa esim.sokeria virtsassa, nopea painon nousu (esim. somali-venäläinen-thaimaa… 2076 Työministeriö on laatinut maahanmuuttajille terveys- ja äitiysneuvolapalveluita käsittelevän vihkosen Vauva syntyy Suomessa. Julkaisu on saatavana albanian, arabian, englannin, kurdin, persian, ranskan, serbokroatian, ruotsin, somalian, suomen ja vietnamin kielellä. Sitä voi tilata maksutta Terveyden edistämiskeskuksesta (www.health.fi ). Opasvihkoset viedään myös Internetiin, jolloin ne voi tulostaa Terveyden edistämiskeskuksen sivuilta. Tämän palvelun on tarkoitus toimia vuoden 2002 alusta. Kirjallisuutta raskaudenajan ongelmista löytyy kirjastoista, esimerkiksi Naistentaudit ja synnytykset, toim. Ylikorkala ja Kauppila (Duodecim 2001). Suomenkielisiä aikakauslehtiartikkeleita löytyy hakulauseella ”raskaus ja diabetes”,...
Onko William Wordsworthin runoa "Daffodils" suomennettu? Tarvitsisin seuraavien säkeiden (runon alku) suomennoksen: "I wandered lonely as a cloud That floats… 3158 Daffodils (tai I wandered lonely as a cloud, lähteestä riippuen) on suomennettu. Wordsworth-suomennosvalikoimassa Runoja (WSOY, 1949) kysymyksessä siteerattu kohta kuuluu Aale Tynnin suomentamana seuraavasti: "Niin yksin kuljin vaeltain kuin pilvi yllä kumpujen, kun äkkiä mä nähdä sain narsissiryhmän kultaisen." Tässä valikoimassa runo esiintyy ilman otsikkoa Mielikuvitus-sikermän seitsemäntenä runona. Antologiassa Tuhat laulujen vuotta (WSOY, 1957) on Aale Tynnin myöhempi suomennos, otsikolla Vaelsin halki maisemain: "Vaelsin halki maisemain kuin pilvi yksin kulkien, silmiini äkkiä kun sain narsissiryhmän kultaisen." Edith Holdenin Luontopäiväkirja 1905 -kirjasta (Otava, 1989) Keltanarsissit löytyy Aila Meriluodon suomentamana: "Kuin...
Kummat pehmittivät pihviä satulan alla, hunnit vai tataarit? 3256 Jussi Talvi tuomitsee kirjassaan Gastronomian historia (Otava, 1989) lihan pehmittämisen satulan alla epähistoriaksi, joka perustuu Mongolian tataarien sotaretken eurooppalaisen kronikoitsijan väärinymmärrykseen. Tataarit kyllä laittoivat pihvejä satuloidensa alle, mutta eivät pehmittääkseen ravinnoksi tarkoitettua lihaa, vaan lääkitäkseen ratsujensa selkiin tulleita haavaumia: "Tuosta mongolien sotaretkestä kerrottiin kaikenlaista. Spalatossa, nykyisessä Splitissä, kirjoitti munkki Tuomas (Thomas) kronikkaansa: 'He (mongolivaltiaat) ovat pienikokoisia miehiä, mutta leveähartiaisia. Heidän parrattomat kasvonsa ovat aivan sileät, nenä tylppä ja leveä, ja säihkyvät silmät seistä harittavat kaukana toisistaan... He eivät syö lainkaan leipää,...
Terve ! minkä arvoinen olisi hopeinen 1 markka vuodelta 1890 ! entä hopeinen 2 markka vuodelta 1870 ! entä hopeinen dollari usa vuodelta 1889 ! vastausta… 6142 Rahojen arvo riippuu niiden kunnosta. Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirjan mukaan vuoden 1890 hopeamarkan hinta on noin 5-200 euroa, hopeisen 2 markan arvo vaihtelee 10-600 euron välillä. Nettisivustolla http://www.e-coins.tv näyttävät hopeisen vuoden 1889 dollarin hinnat vaihtelevan muutamasta nykydollarista yli 250 dollariin. Tarkempaa vastausta voi kysellä Suomen Numismaatikkoliitosta http://www.snynumis.fi
Miten suomalaiset talonpojat selvisivät 1600-luvulla Tukholman valtiopäivillä? 1038 Valtiopäiville matkustus oli todella aikaa vievää, kallista ja raskasta. Vaikeutena olivat pitkät välimatkat, huonot tiet, harva tieverkosto, sekä Suomea ja Ruotsia erottava Itämeri. "Suomen 1700-luvun tieverkosto oli harva, tiet heikkoja ja matkustus kestikievarilaitoksen huonon kunnon takia erittäin hankalaa varsinkin lähimpinä isoavihaa seuranneina aikoina, kuten valitettiin esimerkiksi rahvaan yleisessä valituksensa v. 1723.1 Matkojen pituudesta ja teitten kehnoudesta joutuivat kärsimään varsinkin talonpojat veroviljoja viedessään ja kaupantekoja tehdessään niin suuresti, että liikenneolojen kehittymättömyyttä sellaisenaan on pidetty maan taloudellisen kohoamisen eräänä esteenä." Tämä asiantila haittasi myös tuntuvasti...
Voiko Raision kirjan palauttaa Turkuun? 3279 Vaski-kirjastojen kirjoja voi palauttaa toisiin Vaski-kirjastoihin. Kannattaa kuitenkin huomata, että mikäli palautat kirjan eri kunnan kirjastoon kuin mistä olet sen lainannut, kuljetusmaksu on 2 €. Jos palautus tapahtuu samaan kirjastoon mistä kirja on lainattukin, kuljetusmaksua ei peritä.
Etsin laulun sanoja. Muistaakseni Marjatta ja Martti Pokelan esittämä, mutta en ole varma. Ainut mitä muistan on: "Aleksille taikinaa ja Juliukselle voita… 5718 Aleksille taikinaa -laulun sanat ja nuotit ovat ainakin Olli Heikkilän ja Virpi Lehikoisen toimittamassa Suuressa lastenlaulukirjassa s. 169 (Musiikki Fazer 1984, ISBN 951-757-123-2). Kirjan mukaan laulu on suomalainen kansanlaulu. Suuri lastenlaulukirja on lainattavissa Hämeenlinnan kirjastossa.
Mitä on suomeksi seuraava vaakunalause: Nec petita - nec spreta on myös muodossa: Nec spreta - nec petita 1603 Suoraa käännöstä en löytänyt mistään latinan fraasi- tai sitaattisanakirjoista enkä liioin internetistä, joten ilmeisesti kyseinen lause ei ole kuitenkaan muodostunut varsinaiseksi lentäväksi lauseeksi. Ei siis auta muu kuin itse suomentaa se. Nec - nec merkitsee 'ei - eikä'. Petita on partisiipin perfektin monikkomuoto verbistä peto, petivi, petitum, joka merkitsee 'hakea, etsiä, pyytää, vaatia, anoa, tavoitella'. Spreta taas on partisiipin perfektin monikkomuoto verbistä sperno, sprevi, spretum 'poistaa, hylätä, olla välittämättä, ylenkatsoa, halveksia'. Lause kääntyy siis suomeksi suunnilleen seuraavasti: 'Ei tavoiteltuja eikä ylenkatsottuja asioita.' tai 'Ei mitään vaadittua eikä mitään hylättyä.' Vielä vapaammin, seuraten vain...
Postimerkin lisäksi postissa tarjotaan "por avion"(?) tarroja liimattavaksi kirjekuoreen. Ovatko ne todella tarpeellisia? Mihin menee posti missä ei ole tarraa… 3280 Entisiä par avion -merkkejä, joilla kirjelähetys ohjattiin toimitettavaksi lentopostina, ei enää ole käytössä. Nykyisin niiden tilalla on merkki, jossa lukee "priority". Tällaisella tarralla merkitty kirje toimitetaan nopeammin, lentopostina, ja se on kalliimpi kuin kirje, jossa ei merkkiä ole. Nykyisin on käytössä myös economy-lähetys, joka toimitetaan pintateitse ja on siis hitaampi ja halvempi. Mikäli kuoressa ei ole mitään merkintää, posti toimittaa lähetyksen sen mukaan, minkä arvosta kuoreen on kiinnitetty merkkejä. Tämä hidastaa toimitusta, sillä tällöin postin pitää selvittää, toimitetaanko lähetys priority- vai economy-lähetyksenä. Postista saatavat priority- ja economy-merkit voi korvata kirjoittamalla itse kuoreen, kumman...