Näitä nimiä on jo aikaisemmin kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta, tässä vastaukset:
Iivari/Ivar on skandinaavista perua ja se on alkuaan tarkoittanut ’taistelijaa, jolla on jousi’. (Kustaa Vilkuna : Etunimet, 2005)
Nimi Urho tuli Kansanvalistusseuran kalenteriin vuonna 1883. Urho katsottiin käännökseksi vanhemmasta nimestä Botolf, jonka nimipäivä on sama päivä kuin Urho-nimellä. Botolf tarkoittaa 'sankari', 'sotilas', sananmukaisesti 'hallitseva susi'.
Urho-nimi oli kansan keskuudessa käytössä jo aikaisemmin. Nimeä käytettiin jo ainakin vuonna 1879.
Lönnrotin sanakirjan mukaan sanoilla urho ja urhea on seuraavat merkitykset: rohkea, rivakka, tuima, eloisa, hilpeä, iloinen, suruton, miehekäs.
Ohjaaja Ere Kokkosen muistelmateoksen Muisti palaa pätkittäin mukaan ensimmäinen Uuno-elokuva tehtiin "mustavalkoisena videotekniikalla ja valmis tarina siirrettiin Lontoossa 35 millimetrin filmille". Kansallisfilmografia puhuu "tv-tekniikasta" ja lisää, että elokuvan "ulkokuvat otettiin 16 mm:n filmimateriaalille". Uuno Turhapuro (1973) ei ollut ainoa Spede Pasasen tuottama elokuva, joka kuvattiin filmin asemesta videolle - esimerkiksi Hei kliffaa hei (1985) "toteutettiin jälleen videotekniikalla, mutta nyt väreissä ja siirrettiin filmille peräti Yhdysvalloissa saakka" - mutta se on kuitenkin ainoa Turhapuro-elokuva, josta tutkimieni lähteiden perusteella voi varmasti sanoa, että sitä ei kuvattu 35 mm...
Olisikohan kyseessä ehkä Kukko tunkiolla (Brass), jota esitettiin meillä ainakin keväällä 1984 MTV:n ohjelmistossa keskiviikkoisin 15.2.–9.5.? 30-luvulle sijoittuvassa farssisarjassa seurataan kahta perhettä, varakkaita Hardacreja ja työväenluokkaisia Fairchildeja. Hardacren perheen pää on kaivos- ja teollisuuspohatta Bradley Hardacre (Timothy West), joka omistaa suurin piirtein koko Utterleyn kaupungin.
Kukko tunkiolla (TV Series 1983–1990) - IMDb
Sarjan kaikki kolme tuotantokautta on julkaistu Britanniassa DVD:nä.
PIKI-verkkokirjaston kautta on käytettävissä Medici.tv-palvelu, jonne löytyy linkki tältä sivulta: https://piki.finna.fi/Content/eresources. Palveluun kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja tunnusluvulla.
Pokemon tulee sanoista "poketto monsutā", joka on japanilainen muoto sanoista "pocket monsters" eli taskuhirviöt.
http://pokemondb.net/etymology
http://time.com/4411912/pokemon-go-word-origin/
Voisiko muistelemanne novelli olla Maila Talvion ”Leijona-nappi” novellikokoelmasta ”Lokakuun morsian : kertomuksia” (WSOY, 1948)? Se sisältyy myös hänen novellikokoelmaansa ”Rakkauden riemut ja tuskat : valittuja novelleja” (WSOY, 1949) ja kirjaan ”Kootut teokset”, osaan 12. Novellissa muistoksi jää leijonanappi.
J. Karjalainen kertoo ”Ankkurinapin” synnystä Populaarimusiikin verkkomuseon (Pomus) artikkelissa. Laululla ja Talvion novellilla ei näytä olevan mitään yhteyttä.
Talvio, Maila: Kootut teokset:
https://www.satakuntalainenosakunta.fi/mailatalvio/
J. Karjalainen ”Ankkurinapista” Populaarimusiikin museon artikkelissa:
http://wiki.pomus.net/wiki/Ankkurinappi
Lyhyttavara-kustantamon verkkosivuja en onnistunut löytämään, mutta Lyhyttavara-nimisen Facebook-sivun kuvauksessa sanotaan seuraavaa: "Lyhyttavaroita ovat esimerkiksi neulat, napit, halvat korut ja laukut. Me julkaisemme runoutta." Instagramissa Lyhyttavara-nimistä tiliä pitää runoilija Karri Kokko, ja Outi Ojan artikkelissa Kun Pegasos ryhtyi käymään vieraissa (Muuttuva tekijä: kirjoituksia tekijänoikeudesta ja taiteesta, Helsingin yliopisto 2020) kerrotaan näin: "Karri Kokko’s Next Work (2009) puolestaan syntyi Kokon aloitteesta neljän muun kirjoittajan kirjoittamana. Teostaan varten Kokko etsi leikkimielisesti Lyhyttavaraliike-nimisessä runousblogissaan kirjoittajia seuraavalle kaunokirjalliselle teokselleen."
Vaikuttaa siis siltä,...
1960-luvulla Ville Vallattoman sunnuntaisarjoja julkaistiin ainakin Seura-lehdessä. Ainakaan Sarjainfo-lehden numerossa 2/2005 ilmestynyt Ville-artikkeli ei mainitse muita.
"Ville Vallaton on merkillinen ilmiö. Suomessa hahmon tunnistavat kaikki, mutta vain harva on sarjaa alkuperäismuodossaan lukenut. Seura julkaisi Villen sunnuntaisarjoja iät ja ajat ja hahmolla on ollut myös oma sarjakuvalehtensä. Ironista kyllä, nämä olivat ne sarjan osa-alueet, jotka Hank Ketcham useimmiten jätti assistenttien käsiin. Hän itse keskittyi piirtämään sarjan päivittäistä sanomalehtiversiota, yhden ruudun pilakuvaa. Meillähän yksiruutuisista lehtisarjoista ei oikein tunneta muita kuin Gary Larsonin Harhama, mutta tässä samaisessa muodossa myös Ville...
Ollilta löytyi ainakin kolme jouluaiheista tekstiä, jotka on julkaistu kokoelmateoksissa.
"Rauhallista joulua": julkaistu teoksessa Suomalaiset kertojat : valikoima suomalaista kertomakirjallisuutta (WSOY 1937, 2. p. 1955) sekä Erilaista joulua : kertomuksia ja kuvauksia (Otava 1998)
"Jouluaattona": julkaistu teoksessa Olli, Ystäväni ja huonetoverini Kalle Niemeläinen : 25 niemeläisjuttua (Otava 1958)
"Miksi ei joulupukki jo tule": julkaistu teoksessa Olli, Valitut tekoset. 1 (Otava 1964)
Valtakunnallisia lainaustilastoja ko. kirjasta ei ole saatavissa. Helmet-järjestelmässä Laura Lehtolan kirjaa ”Pelkääjän paikalla” on 72kpl. Keskimäärin kirjat ovat olleet 6 kertaa lainassa, joten kirjat ovat olleet 6x72=432 kertaa lainassa. Kirjasta on tällä hetkellä (18.12.2015 klo 10.37) 211 varausta. Kirja on ilmestynyt myös e-kirjana, mutta siitä ei ole kappaleita helmet-järjestelmässä. Kirjat ovat koko ajan lainassa, joten tilanne muuttuu koko ajan. Vuoden vaihtuessa ilmestyy tilastoja, joista käy ilmi esim. eniten lainatut teokset vuoden aikana.
Kuvassa oleva esine on 1930-luvulta peräisin oleva termoskannu. Siitä näyttää puuttuvan lasinen putkiosa, jota pitkin esim. kuumaa teetä on tarjottu. Löysin vastaavasta esineestä kuvan ruotsalaisen Täby auktionsbyrån sivuilta:
https://auctionet.com/fi/985181-termos-tekanna-nysilver-och-glas-1930-t…
Käyttöesineitä kannattaa selailla verkosta Finnan kautta. Merimuseon kokoelmista löytyy mm. tällainen termoskannu:
https://www.finna.fi/Record/museovirasto.B4586758A70B59633F256E32C241A8…
Mikäli kysymyksessä tarkoitetaan itsenäisen Suomen historian ensimmäistä pääministeriä, oli hän Pehr Evind Svinhufvud.
Kun bolshevikkit kaatoivat lokakuun (1917) vallankumouksessa Venäjän väliaikaisen hallituksen, ei Suomen senaatti tunnustanut heitä enää Suomen korkeimman vallan haltijoiksi. Suomen senaatti totesi Suomen ja Venäjän valtioyhteyden lakanneen. 15.11.1917 eduskunta julistautui Suomen korkeimman vallan haltijaksi, ja valitsi 27.11 itsenäisyyssenaatin, jonka puheenjohtajana eli pääministerinä Svinhufvud toimi.
Lisää aiheesta voi lukea Suomalaisen kirjallisuuden seuran Kansallisbibliografiasta:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/501
Kyseessä oli The Blue Diamonds. "Alankomaiden Everly Brothersiksi" kutsuttu Blue Diamonds oli varsinaisesti duo, jonka muodostivat veljekset Ruud ja Riem de Wolff. Keikoilla laulavia ja kitaraa soittavia veljeksiä tukevat muusikot vaihtuivat useaan otteeseen vuosien varrella. Veljesten pitkäaikaisimpia säestäjiä olivat yhtyeen mukana Suomessakin esiintyneet basisti Chris van der Plaats ja rumpali Dick Messchaert. Chris van der Plaats oli Blue Diamondsin mukana vuoteen 1968 saakka. Hänen myöhemmistä vaiheistaan eivät tutkimani lähteet valitettavasti osanneet kertoa.The Blue Diamonds (Driebergen) - Indorock [Indo-Rock-Gallery]Blue Diamondsin levytyksiä: The Blue Diamonds | Discogs
Kynsilakan koostumus varmaankin vaihtelee hieman merkistä riippuen. "Perinteinen kynsilakka koostuu polymeeristä, yleisimmin nitroselluloidista, liuotettuna liuottimeen, yleensä etyyliasetaattiin tai butyyliasetaattiin." https://scitechconnect.elsevier.com/chemistry-nail-polish-polymers-plasticisers-pigments/
"Nitroselluloosa liukenee asetoniin, nitrometaaniin sekä joihinkin asetaattiestereihin. Nitrattu selluloosa on luja polymeeri ja etenkin sen vähemmän nitrattua laatua (selluloidia) käytetään lakoissa sekä pingispalloissa." Wikipedia
"The ethyl acetate formula is C6H12O2. The nitrocellulose formula is C6H7O2(OH)3. Butyl acetate has 6 atoms of Carbon, 12 atoms of Hydrogen, and 2 atoms of Oxygen." ...
Näin vaikuttaisi olevan. Sekä HBL että 100 tekijää -sivusto muistelevat häntä vasemmistolaisena, joka pyrki eduskuntaan v. 1972.
Hufvudstadsbladet: https://www.hbl.fi/artikel/d9907c26-b291-42bc-a14d-c3cca3b1f668
100 tekijää: https://100tekijaa.fi/jouko-turkka
Yksi kirja löytyy, jossa Patarein vankilan entiset vangit kirjoittavat vankila-ajastaan. Se on vironkielinen, eikä sitä ole käännetty suomeksi: Võimas ja sünge Patarei: Mälestused Patarei vanglast 1924-1990 / koostanud Rutt Hinrikus (2007).
Kirja on Baltia-kirjaston kokoelmissa:
http://www.eestimaja.fi/fi/baltia-kirjasto.html
Eikä yksikään pelastunut -kirjan suomennoksessa sotilaspoika korvaa lastenlorun neekeripojan vuonna 2012 julkaistussa laitoksessa. Tapahtumapaikkana on kuitenkin edelleen Neekerisaari.
Tässä löytämässäni kalmistopiirin kysymyksessä viitataan kivikauteen, mutta tekstistä ilmenee miten hautaustavat ovat muuttuneet ajan kuluessa. Routaista maata on tuolloin sulatettu tulen avulla. Voisi ajatella, että hyväksi havaittua tapaa on käytetty myöhemminkin. Linkistä löytyy lisätietoa ja sivustolla on mahdollista myös esittää omia kysymyksiä.https://kalmistopiiri.fi/2016/03/30/lukijan-kysymys-kuinka-talvella-hautaaminen-menneisyydessa-onnistui/
Ko. teosta ei näytä suomennetun. Alla olevan linkin kautta (napsauttakaa hiiren osoittimella linkkiä) voi selata hänen tiedossamme olevia julkaisujaan:
https://finna.fi
Fennica -tietokanta: https://finna.fi
