Toimeentulotukikokeilussa oli tosiaan mukana 34 kokeilukuntaa, 29 vertailukuntaa ja 32 Kelan paikallistoimistoa. Kokeilukunnat löytyvät teoksesta Toimeentulotukikokeilu 1995-1996: Loppuraportti (1997). Kirjan saa lainaan Helmet-kirjavarastosta Pasilan kirjastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1105048__SToimeentulotuki…;
Kirjastot.fi-sivulle on koottu kattava luettelo ulkomaisista kirjastoista ja kokoelmatietokannoista: https://www.kirjastot.fi/kirjastot/ulkomaiset?language_content_entity=fi Eurooppalaisista hakemistoista voi mainita erityisesti Englannin kansalliskirjaston British Library (https://www.bl.uk/), Saksan kansalliskirjaston Deutsche National Bibliothek (https://portal.dnb.de/opac.htm) ja Ranskan kansalliskirjaston Bibliothèque nationale de France (https://catalogue.bnf.fr/index.do). Europeana (kirjastojen, museoiden ja arkistojen aineistoja Euroopasta) auttaa tutustumaan eurooppalaiseen kulttuuriperintöön. Pohjois-Amerikasta Kongressin kirjaston kokoelmatietokanta (https://catalog.loc.gov/) on ehdottomasti kattavin hakupalvelu...
Ilmaisu "lähihistoria" on suhteellinen eli mitään täsmällistä määritelmää sille ei ole olemassa. Kun yleensä historialla viitataan vuosikymmenten takaisiin asioihin, ehkä lähihistorian voisi luontevimmin liittää korkeintaan vuosien takaisiin tapahtumiin.
Sama koskee ilmaisua "lähitulevaisuus". Tulevaisuuden tapahtumat muuttuvat historiaksi vasta tapahtumisensa jälkeen, mutta itse tarkoittaisin lähitulevaisuudella muutamaa seuraavaa vuotta. Varminta on tietenkin molempien ilmaisujen kohdalla täsmentää, millaista aikatalua itse tarkoittaa. Todennäköisesti puhujan ikä vaikuttaa asiaan siten, että lapselle "lähihistoria" ja "lähitulevaisuus" ovat paljon lähempänä kuin vanhalle.
Heikki Poroila
"Mikä täällä haisee? - Minä!" on Kummeli-elokuvasta Kultakuume. Tuomas Marjamäen Kummeli : erittäin hyvin sanottu -kirjan TV-jaksojen sketsilistauksista en siitä löytänyt mainintaa.
Kummeli - Kultakuume - Täähän on BX:n tuulilasi - YouTube
Margit Sandemolta on suomennettu yli kahdeksankymmentä teosta. Täydellisen luettelon voi saada Fennicasta, Suomen kansallisbiliografiasta, joka on vapaasti käyettävissä internetissä, osoitteessa
https://finna.fi . Haku-painikkeesta saa esille hakuruudun. Hakutavaksi voi valita haun joko tekijän tai teoksen nimen mukaan. Kaikki tietyn sarjan teokset saa listattua kirjoittamalla 'Haku teoksen nimellä'-hakuruutuun kyseisen sarjan nimen.
Antamillanne kirjasarjan nimillä haku ei tuottanut tulosta, ts. niitä ei ole suomennettu.
Tietoa Margit Sandemosta ja hänen kirjoistaan löytyy esimerkiksi Wikipediasta, osoitteesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Margit_Sandemo#Kirjallisuutta .
Lehtola on ollut yleinen talonnimi Länsi-Suomessa ja siitä se on tullut sukunimeksi. Lisäksi sitä on käytetty suomennettaessa sukunimiä, kuten Lundberg, Lundén, Granlund, Söderlund, Nordlund, Bärlund ja Grönlund, jotka on muutettu Lehtolaksi. Lisää sukunimistä kirjassa Mikkonen, Pirjo : Sukunimet (2000).
Tuota sarjaa on kuvattu Pohjois-Englannissa Yorkshiren kreivikunnassa, josta löytyy helposti paljon tietoa netistä. Ohessa vain pari esimerkkiä, googlaamalla löytyy helposti lisää:
https://www.tripadvisor.fi/Attractions-g186343-Activities-North_Yorkshire_England.html
https://fi.topworldtraveling.com/articles/travel-guides/15-best-things-to-do-in-hawes-north-yorkshire-england.html
https://www.google.com/search?q=yorshire+landskape&tbm=isch&ved=2ahUKEw…
Fortified flour viittaa ns. rikastettuun tai täydennettyyn jauhoon. Lese on viljakasvien kaikkein ravitsevin osa, mutta usein se poistetaan osana viljantuotantoprosessia. Näin ollen jauhetusta viljasta katoaa samalla ravintoaineita. Rikastettuun jauhoon niitä puolestaan lisätään uudelleen. Englanniksi tehdään erottelu sanojen fortified flour ja enriched flour välille, mutta suomeksi tällaista eroa ei ilmeisesti ole. Viimeksi mainittuun lisätään yleensä vain sellaisia ravintoaineita, joita käsittelemätön vilja sisältää jo luonnostaan, kun taas fortified flourin kohdalla siihen saatetaan laittaa mukaan myös ravintoaineita, joita siinä ei luontaisesti esiinny. Yhdysvalloissa vehnän suhteen tällaisia ovat ainakin olleet kalsium ja A-...
Lyhenne arr. musiikkikappaleiden yhteydessä esimerkiksi nuotissa tai teostiedoissa tarkoittaa, että kyse on sovituksesta. Arr. tulee engalnnin kielen sanoista arrenged by (jonkun sovittama) tai ranskan arrengement ja vastaa siis suomalaista merkintää sov. (sovitus).
https://musiikintekijat.fi/neuvonta/sovittaminen/
https://www.musiikkikustantajat.fi/tietoa/sanasto/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sovitus_(musiikki)
https://en.wikipedia.org/wiki/Arrangement
Annukka Aikio: Uusi sivistyssanakirja (1990)
Runo löytyy englanniksi Aina-yhtyeen Leino-levyn tekstiliitteestä. Käännös on Hanna Kolarin. Levy kuuluu Tikkurilan musiikkivaraston kokoelmiin, josta sen voi tilata maksutta omaan lähikirjastoon.
Kärpänen lyö päättömästi itsensä lampun tulikuumaa lasia vasten, ja ihminen itkee, ei kärpästä, vaan omaa itseänsä Arvid Järnefeltin lyhyessä novellissa Kärpänen ja ihminen. Novelli sisältyy Järnefeltin vuonna 1926 julkaistuun novellikokoelmaan Huligaani ynnä muita kertoelmia.
"Ei kannettu vesi kaivossa pysy" on varmasti tunnetuin kaivoaiheinen sanonta. Myöskin Kankkulan kaivo on yleisesti tunnettu, esimerkiksi merkityksessä "rahat menivät kuin Kankkulan kaivoon".Naulan kantaan - nykysuomen idiomisanakirjasta löytyi lisäksi seuraava sanonta:"Mennä kuin hohtimet kaivoon" (kadota jäljettömiin)Suurella sydämellä ihan sikana - Suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja mainitsi myös seuraavan sanonnan:"Kuin kantaisi vettä kaivoon"Wikiquoten suomalaiset sananlaskut -listalla on valtava määrä suomalaisia sananlaskuja, jotka on koottu useammasta painetusta lähteestä. Listalta löytyi myös seuraavia kaivoaiheisia, paikallisia sanontoja:"Elä sylli kaivoo, syllityssä kaivossa vettä juut." (Inkeri, Narvusi) "Hätäkös tässä...
Hei,
Kielitoimiston sanakirjan mukaan kuuro tarkoittaa kuuloa vailla olevaa, kuulematonta tai välinpitämätöntä, piittaamatonta, tottelematonta sekä puuskaa, ryöppyä, lyhytaikaista (runsasta) sadetta.
Murresanakirjoistakaan ei ollut apua etsiessäni sanan muita merkityksiä. Olisiko niin, että Ismo Alanko on kyseisessä tekstissä vain riimitellyt ilman sen kummempaa kuuro-sanan merkitystä.
Etelä-Suomen Sanomissa on artikkeli aiheesta (2.10.2007), jossa haastateltu sommelier Tuula Nieminen toteaa näin: "Mitä karvaampi oliiviöljy, sen parempi." ja että "kolmen yskäisyn oliiviöljy on parasta laadultaan eli se on niin karvas öljy, että sen jälkeen pitää yskäistä kolmesti. Yhden ja kahden yskäisyn öljyt ovat miedompia."
Suomalaiset suosivat usein kevyempiä ja hedelmäisempiä makuja, vaikka jälkipolte maistamisen jälkeen on hyvä asia.
Oliiviöljyn maku vaihtelee oliiviöljylajikkeen mukaan. Makuun vaikuttaa myös maaperä, auringonvalon määrä ja lämpötilan vaihtelut. Koko artikkeli on luettavissa alta:
https://www.ess.fi/teemat/ruoka/2007/10/02/oliivioljyn-pitaa-yskittaa
Maun ehdoilla -blogissa on...
Muistovärssyt ovat usein ilman tekijätietoja ja tällekään värssylle ei tekijää löytynyt. Se löytyy kuitenkin useiden hautaustoimistojen muistovärssylistoilta ja sitä on käytetty ainakin jo 1920-luvulla. Siitä löytyy myös pidempi muoto: "Kaunis on kuunnella kutsua luojan. Nukkua pois kun jo uupunut on. Siirtyä sinne miss’ ijäinen on rauha. Missä on tuskakin tuntematon."
Pidempi värssy muistokirjoituksessa Helsingin Sanomissa 14.9.1929: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533817?page=1&oc…
Kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy Aku Ankka-kokoelma : BARKS, Carl : Rotsi on mut byysat puuttuu : viisi Barks-klassikkoa nykystadin slangille.Kääntänyt Sami Garam. 2000.
Löytyy teoksesta: Grimm, Jacob, Grimmin sadut. III : Lumikki / suomentaneet ja toimittaneet Raija Jänicke ja Oili Suominen ; [kuvitus: Otto Ubbelohde .. ]. 2. p. 2000. Helsinki : Tammi, 1999.
Loru löytyy Marttisen runoteoksesta Äidin karkkipäivä (WSOY 2003, s.31). Runon nimi on Kevään vauva, syksyn vauva ja kysymäsi kohta on runon viimeinen säkeistö.
