Tässä joitakin ehdotuksia ja suosituksia, sekä proosaa ja runoutta:
Stina Saari: Än nim ling, Onninno
Johannes Ekholm: Planet Fun Fun
Jaakko Yli-juonikas: Neljä ratsastajaa -sarja (Yö on viisain, Tahdon murskatappio, Mitä uudet Galgalim-silmäni näkivätkään)
Eino Santanen: Tekniikan maailmat, Yleisö
Laura Lindstedt & Sinikka Vuola: 101 tapaa tappaa aviomies
Lauri Hei: Paperi - lalivit
V.S. Luoma-aho: delete
Maria Matinmikko: Kolkka
Esimerkiksi Lindstedtin & Vuolan teoksessa tarina esitetään muun muassa sonetin, urheiluselostuksen, konekäännöksen ja google-runouden tyyliin, ja Luoma-ahon teos yhdistelee proosaa, runoutta, HS-kolumnia, Tinder-profiilia, arvosteluja ja niin edelleen. Kokeellinen kirjallisuus voisi olla yksi...
Tämä varis, joka kertoo haaveensa: Kyllä joku iso ihan ikioma raato olisi kova sana! löytyy albumista Kamala luonto Anna haukku!, s.53 (Arktinen banaani 2015).
Iltasanomista löytyy Kamala luonto -strippejä, mutta juuri tätä en löytänyt. https://www.is.fi/kamalaluonto/.
Kamala luonto -sarjiksella on myös omat nettisivut, http://kamalaluonto.fi/.
Sekä uuskieli- että ajatuspoliisi-sanoista on tehty Wikipedia-artikkelit, joiden avulla voi tehdä päätelmiä yhtäläisyyksistä nyky-Suomeen:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uuskieli
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ajatuspoliisi
Syvällisemmin voi aiheeseen tutustua esim. Orwellin Vuonna 1984 -teoksesta tehdyissä opinnäytetöissä, joista tässä kaksi: Maarit Kainulainen, Kieli ja poliittinen manipulaatio George Orwellin teoksessa Nineteen Eighty-Four Pro (Pro gradu, Jyväskylän yliopisto, 2004) ja Jonne Ritari, Kuinka dystopia toteutuu? 2000-luvun näkökulmia George Orwellin poliittiseen satiiriin Nineteen Eighty-Four (Pro gradu, Turun yliopisto, 2009). Opinnäytteet ovat myös verkossa luettavissa:
https://jyx.jyu.fi/bitstream...
Tarkistin nimen kahdesta teoksesta. Nancy Mitfordin kirjassa Aurinkokuningas (W+G, 1966) salin nimi on Sodan sali. Maailman nähtävyydet -kirjasarjan osassa 1 (WSOY 1979) kerrotaan Versaillesista, ja mainitaan Sodan ja Rauhan salit. Hall of Battles tunnettaneen siis suomeksi nimellä Sodan sali.
Tämä on luultavasti Johanna Tuomolan Noora Nurkka -sarjasta. Rikosylikomissario Noora Nurkka muuttaa ensimmäisessä kirjassa Tummissa vesissä Lohjalle ja työhön Lohjan poliisilaitokselle. Tässä esitellään myös hänen esimiehensä vaimoineen. Myöhemmissä kirjoissa käsitellään aina eri rikosta, mutta myös yksityiskohtaisemmin sarjan päähenkilöiden elämää ja suhteita. Nooran esimiehen Pertti Litmasen vaimo on sairaanhoitaja, jonka huumeongelma ja lääkkeiden varastaminen tulee vähitellen esiin.
Sarjan kirjat ovat Tummissa vesissä, Sieppaus, Petoksen anatomia, Minkä taakseen jättää, Murhaaja vierelläsi ja Liekit yössä.
Susanna Haaviston laulaman Tottakai-kappaleen kertosäkeessä lauletaan: "Tottakai, tottakai, tottakai, tottakai, se on aivan tavallista. Mutta vaan, mutta vaan, mutta vaan...".
Tottakai sisältyy vuonna 2005 julkaistulle kokoelma-albumille Miu mau - ihahaa - lasten parhaat eläinlaulut, sekä Haaviston omalle vuonna 1992 julkaistulle levylle Musiikkipullat.
https://www.discogs.com/Various-Miu-Mau-Ihahaa-Lasten-Parhaat-El%C3%A4i…
https://www.discogs.com/de/Susanna-Haavisto-Musiikkipullat/release/1037…
Suurin osa Suomen vankiloista on tarkoitettu vain miehille. Rikosseuraamuslaitoksen sivujen mukaan seuraavissa vankiloissa on sekä naisia että miehiä:KuopioOuluVaasaLisäksi Hämeenlinnan naisvankilassa on erillinen vankisairaala, joka on tarkoitettu sekä naisille että miehille.Lähde:https://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/toimipaikatjayhteystiedot/vankilat.html
Sosiologia / Kimmo Saaristo, Kimmo Jokinen on ollut pääsykoekirjana. Kirjan ensimmäinen painos on vuodelta 2004.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1698299?lang=fin
Kaksi muuta ehdotusta:
Suomalainen yhteiskunta / Kimmo Jokinen, Kimmo Saaristo, julk. 2002
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1321866?lang=fin
Viestinnän vallassa : johdatusta joukkoviestinnän kysymyksiin / Risto Kunelius, julk. 2003
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1624930?lang=fin
En löytänyt yhtä kokoavaa kirjaa, joka keskittyisi Saksan historiaan vuodesta 1919 näihin päiviin saakka.
1920-1940-lukujen Saksan historiasta on kirjoitettu luonnollisesti valtava määrä kirjoja. Näistä voisin nostaa esille erityisesti William L. Shirerin klassikkoteoksen "Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho", joka on julkaistu suomeksi kahdessa osassa. Molemmat löytyvät Riihimäen pääkirjastosta.
2. maailmansodan jälkeisestä historiasta on Suomessa julkaissut kirjoja mm. Seppo Hentilä. Hänen kirjansa "Jaettu Saksa, jaettu historia - Kylmä historiasota 1945-1990" löytyy myös Riihimäen kirjastosta.
Lähihistorian osalta kannattaa tutustua Euroopan historiaa käsitteleviin teoksiin. Näistä mm. Philipp Therin "Euroopan historia vuodesta...
Lemmikkeinä pidetään monenlaisia eläimiä, mutta eniten lienee tutkittu koirien ja kissojen ruoan tuotannon vaikutuksia. Ovathan ne hyvin yleisiä lemmikkejä ja niiden ruokamarkkinat ovat alan suurimmat.
Lemmikkieläinten ruoan tuotannon maailmanlaajuisia ympäristövaikutuksia tutkittiin Edinburghin yliopistossa. Vuonna 2020 julkaistun raportin mukaan kissojen ja koirien kuivamuonan tuottaminen vuosittain vaatii suunnilleen kaksi kertaa Iso-Britannian kokoisen maa-alueen (49 miljoonaa hehtaaria). Maapallon mitassa se olisi n. 0.8–1.2% kaikesta maatalousmaasta.
https://www.overthecounter.news/news/the-global-environmental-impact-of…
The global environmental paw print of pet food https://www.sciencedirect.com/science/...
Seuraavissa kirjoissa on tietoa kransseista, hautakoristeista jne.
Bergenström, Anna: Talvitunnelmia
Göthlin, Solveig: Sido seppeleet ja kukkaköynnökset
Innilä, Merja: Emmyn ikikukkia
Weimar, Martin: Tee itse kauneimmat kukkakranssit
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan mukaan Maija Konttisen (1873-1949) runo "Kirkassilmä lapsi" alkaa: "Kirkassilmä lapsi, kuva Jumalan, vaeltaja pieni, tiellä taivahan". Runo sisältyy kirjaan Konttinen, Maija: "Koulutieltä : runoja ja suorasanaista" (Valistus, 1938).Voit tarkistaa kirjan saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fiLastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta:https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Raamatun historiakirjoissa Abrahamin ajan sanotaan sijoittuvan patriarkkojen aikaan
n. 2000-1600 eaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Abraham
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raamatun_aikajana
Kirjastojen yhteisestä Finna.fi-hakupalvelusta löytyy mm. seuraavia tuon ajan arkielämää kuvaavia teoksia, joista voisi olla sinulle hyötyä.
Pesonen, Anni.
Arkielämä Raamatun aikaan : Juudan kylistä roomalaisiin kaupunkeihin (Kirjapaja, 2010)
Saarisalo, Aapeli.
Pyhä maa Raamatun muinaistutkimuksen valossa (WSOY, 1970)
Suuri Raamattutieto (Perussanoma, 2009)
Montet, Pierre
Sellaista oli elämä faraoiden Egyptissä (WSOY, 1982)
Ervo, Marja-Liisa
Muinaisisraelilainen koti. (Tutkielma : Helsingin yliopisto, 1988...
Entisen Kouvolan Kieli-instituutin kirjaston nykyinen
nimi on
HELSINGIN YLIOPISTON KÄÄNNÖSTIETEEN LAITOKSEN KIRJASTO
PL 94
45101 KOUVOLA
puh. (05)825 2260
http://www.rosetta.helsinki.fi
Helsingin kirjastot tekevät pääsääntöisesti lehtitilauksensa kullekin vuodelle edellisen vuoden kesällä, jolloin siis myös tarkistetaan kunkin tilauksen tarpeellisuus ja tarvittavin osin tilataan uusia nimekkeitä tai lopetetaan vanhoja tilauksia.
Lehtien saatavuuden voi helpoimmin tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/ ja sieltä välilehdeltä, jonka otsikko on Lehdet. Esimerkiksi kunkin kirjaston lehtivalikoiman saa esille kirjoittamalla hakukenttään kaksi asteriskia (**) ja valitsemalla pudotusvalikosta haluamansa kirjaston. Klikkaamalla kunkin lehden nimeä saa näkyville ajantasaisen tiedon saapuneista numeroista. Joskus voi tietysti käydä niin, että jokin lehti lakkaa ilmestymästä kesken vuoden. Tällöinkin tuoreimman...
Vuonna 1952 valmistuneen lentoaseman virallinen nimi oli aluksi Helsingin lentoasema. Kun 1970-luvun alussa Helsingin maalaiskunnasta tuli ensin Vantaan kauppala ja sitten Vantaan kaupunki, oli myös lentoaseman nimimuutokselle tarvetta. Vuonna 2012 ilmestyneen Helsinki-Vantaan kuusi vuosikymmentä -näyttelyjulkaisun (V. Saltikoff ja T. Juutinen) mukaan Ilmailuhallitus teki vuonna 1972 ehdotuksen, että lentoaseman nimi muutettaisiin Helsinki-Vantaan lentoasemaksi. Nimi hyväksyttiin ja otettiin virallisesti käyttöön vuonna 1977.
Kyseessä on Marionin levyttämä kappale nimeltä Appi näki anopin. Laulu on alunperin ilmestynyt El Bimbo -LP-levyllä vuonna 1975. El Bimbo-pitkäsoitto on julkaistu myös cd-levynä vuonna 1999.
