Jatkosodan alkaessa Kurikassa ei toiminut sotasairaalaa. Lähimmät sotasairaalat sijaitsivat Seinäjoella, Kauhajoella ja Vaasassa.
Kurikka-seuran historiasivuilla (http://www.kurikka-seura.fi/historia.html) mainitaan kuitenkin Kurikan yhteiskoulun joutuneen luovuttamaan tilansa sotilassairaalan käyttöön sodan loputtua syksyllä 1944. Sodalla tarkoitettiin päättynyttä jatkosotaa, Lapin sotahan jatkui vielä tuolloin.
Lisätietoja löytyy hyvin todennäköisesti seuraavista teoksista:
Atte Honkaniemi: Kurikka-seuran historia - 75 vuotta kotiseutu- ja museotyötä Kyrönjoen muhkeissa kurikkalaisissa maisemissa (2010)
Osmo Rinta-Tassi: Kurikan historia II: kappelista kauppalaksi vuodesta 1809 vuoteen 1965 (kaksi osaa, 2003-2004)
Helsingin yleisistä kirjastoista vanhimmat kirjastot eli Rikhardinkadun kirjasto ja Kallion kirjasto lienevät tunnelmallisimmat ja kauneimmat.
Aivan toisen tyyppisiä kirjastoja ovat esimerkiksi Roihuvuoren pieni sivukirjasto ja Vallilan kirjasto. Molemmat ovat omalla tavallaan kauniita ja tunnelmallisia. Myös Töölön kirjasto on kaunis ja tunnelmallinen, mutta se on tällä hetkellä remontin vuoksi suljettu, joten siihen tutustumista pitää vielä odottaa. Myös Viikin kirjasto talvipuutarhoineen on erityinen ja tutustumisen arvoinen.
Helsingin kaunein kirjasto on varmasti Kansalliskirjasto, mutta siihenkään ei pääse tutustumaan tällä hetkellä, sillä kirjastoa peruskorjataan vielä vuoden ajan. Helsingin yliopistonkirjaston uuteen pääkirjastoon...
Hei,Kyseessä on varmaan Langmuirin virtaus. Wikipedian pätevältä vaikuttava tieto (https://en.wikipedia.org/wiki/Langmuir_circulation). Tästä löytyy linkki eng.kieliseen kirjaan, jossa sivutaan tätä ilmiötä. Kirja ladattavissa sivustolta:https://www.ilmatieteenlaitos.fi/uutinen/1254611Tämä lienee samaa ilmiötä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/16/mista-johtuvat-vedenpinnan-vaa…
Matti Kuusen runon "Tuutulaulu Suomen kansalle" viimeinen säkeistö päättyy: "Nukku-Matti maata johtaa, Höyhensaaret kangastaa. Tuutilullaa, Suomen kansa! Ikiunta, isänmaa!" Runo alkaa: "Suomen kansa sulo, armas, kurja, köyhä, kultainen". Runo sisältyy hänen kokoelmaansa "Runon ja raudan kirja" (WSOY, 1935, s. 71-74).
Itä-Suomen yliopiston dosentti Erkki Björk on tutkinut lintujen äänten voimakkuutta perinteisen desibelimittarin avulla. Joutsenen ja kurjen ääni yltää yli 80 desibeliä mutta näitä pienemmän kaakkurin äänenvoimakkuus voi olla jopa yli 90 desibeliä. Pikkulinnuista räkättirastas pitää varsin kovaa ääntä, joka voi olla yli 60 desibeliä. Laululinnuista satakieli laulaa yli 70 desibelin voimakkuudella.
Lähde: http://lehti.luontoportti.fi/fi/uutiset/kaakkuri-on-kovaaanisin-lintu
Ilmiötä voidaan kuvata näin: Tuulettimen jalustan sisällä oleva moottori imee ilmaa tuulettimen alaosasta. Ilma ohjataan jalustan sisällä kiihtyvällä vauhdilla ylöspäin ja ulos kehämuotoisen yläosan kapeasta raosta. Kehys on muotoiltu kaartuvaksi lentokoneen siiven tapaan. Muodon ansiosta kehyksen läpi purkautuva ilma luo alipaineen, joka imee mukaan lisää ilmaa tuulettimen ympäriltä. Tämä lisää ilman virtauksen moninkertaiseksi.
Lähteitä:
Valmistajan edustajan kuvailu toimintaperiaatteesta
How the Dyson Bladeless Fan Works | HowStuffWorks
Fläktar utan fläktar (nyteknik.se)
Nostovoima Wikipediassa
Tuulettimen periaatteesta englanninkielisessä Wikipediassa
James Dyson esittelee tuuletinta videolla
The Vampire Diariesin kirjojen juonia ei valitettavasti löytynyt suomeksi.
Lyhyet englanninkieliset juoniselostukset löytyvät esimerkiksi sarjan kirjoittajan L.J. Smithin omilta internetsivuilta: http://www.ljanesmith.net/booklist.php
Tarkempi juoniselostus kaikista sarjassa tähän mennessä ilmestyneistä kirjoista löytyy englanninkielisen Wikipedian artikkelista:
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Vampire_Diaries_(novel_series)
Thomas Harrisin tyyliin kirjoittava kirjailija voisi olla esimerkiksi Patricia Cornwell (erityisesti Kay Scarpetta -sarja). Näitä on saatavilla Vaski-kirjastoista sekä suomeksi että englanniksi.Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluvia jännityskirjailijoita on ainakin Marja-Sisko Aalto. Hän kirjoittaa Annette Savolainen -dekkareita.Ei valkoisista ja/tai amerikkalaisista kirjailijoista voisi mainita Sujata Masseyn. Hän on brittiläinen kirjailija, jolla on sukujuuria Intiassa. Häneltä on ilmestynyt Rei Shimura -dekkareita, jotka sijoittuvat Japaniin sekä Perveen Mistry tutkii -dekkareita, joiden tapahtumapaikkana on Intia.Lisäksi voisi vielä mainita nigerialais-brittiläisen Oyinkan Braithwaiten dekkarin Sisareni, sarjamurhaaja (WSOY, 2020...
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet ottavat vastaan lahjoituksia, etenkin uusia ja kysyttyjä kirjoja. Se, otetaanko lahjoitettu kirja kokoelmiin, riippuu paljon siitä, onko sille tarvetta kokoelmassa. Kettu ja Kinnunen ovat luultavasti ainakin sellaisia kirjailijoita, joiden teoksia todennäköisesti otettaisiin vastaan, mutta kukin kirjasto tosiaan tekee itse päätöksensä kokoelmansa pohjalta.
Kannattaa siis kysyä omasta lähikirjastosta, ollaanko siellä kiinnostuneita kirjoista, ja kertoa kirjojen nimet, jotta niiden tarvetta kokoelman kannalta voidaan arvioida. Jos ensimmäinen kirjasto ei ole kiinnostunut, joku muu kirjasto saattaisi ne kuitenkin ottaa.
Jos kirjat eivät kelpaa kirjaston kokoelmiin, monissa kirjastoissa on...
Jos kysyjä tarkoittaa Thorbjørn Egnerin säveltämää ja Aira Meriluodon suomentamaa laulua Røvervise (suomeksi Rosvolaulu), joka alkaa sanoilla "Nyt hiljaa, hiljaa hiivitään" ("Kolme iloista rosvoa" on Egnerin kirjan alaotsikko), vaihtoehtoja on runsaasti. Tässä valikoimaa tuoreimmasta päästä:
Pianohitit (2017), Lasten oma toivelaulukirja (2015), Lasten laulusuosikit (2012), Suomen lasten laulukirja (2012), Kultaiset koululaulut 1970-luvulta nykypäivään (2009), Suuri toivelaulukirja 10 jne. Ainakin viimeksi mainittu löytyy useimmista Suomen kirjastoista ja siinä on melodian lisäksi varmasti myös pianosäestys, joten sitä voi suositella.
Heikki Poroila
Santtu Winterin kehittelemän Palikan suurin eroavaisuus suhteessa Mölkkyyn on 13. tyhjä palikka. Tyhjä palikka saa yksinään kaatuessaan edellisen pelaajan kokonaispistemäärän. Tyhjä palikka tuo siis uuden ulottuvuuden perinteiseen Mölkkyyn.
https://www.youtube.com/watch?v=bXBp5ZqxVG4&t=0s
https://www.seattlemag.com/article/lifestyle/palikka-seattles-new-favor…
Valitettavasti en onnistunut löytämään viitettä tarinaan, jossa nainen muuttuisi ilvekseksi. Voisiko kyseessä olla susi? Aino Kallaksen pienoisromaani Sudenmorsian (useita painoksia, mm. Otava 2007 ja 2003)kertoo tällaisesta tapahtumasta, ja se perustuu vanhaan hiidenmaalaiseen tarinaan.
Virolaisista kansankertomuksista on julkaistu kokoelma nimeltä Tuulentekijä (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1989). Siihen sisältyvät muiden muassa tarinat nimeltä Ihmissuden ampuminen ja Ilves tappaa marjastajan.
Kyseessä on englantilainen kansanlaulu "Kuninkaan viuluniekat", jonka suomenkieliset sanat on tehnyt Sauvo Puhtila. Laulu löytyy ainakin seuraavista teoksista:
Laulutunti. WSOY, 2005.
Musica 3-4. Warner/Chappell Music Finland, 1988.
Tie musiikkiin : Musica 2. Musiikki Fazer, 1976.
Kirja on varmaankin Kerttu Juvan Seikkaileva leikkimökki. WSOY , 1956 (Lasten toivekirjasto ; 17). Sisarukset lähtevät leikkimökiksi sisustamallaan vanhalla linja-autolla etsimään isäänsä. Pelitoosa taisi olla ajoneuvon nimi.
Kirjasta on otettu kaikkiaan neljä painosta, joten saat sen varmaankin lähikirjastostasi.
Timo Kalaojan säveltämä ja Jukka Itkosen sanoittama Aamun maa löytyy nuottina ainakin kokoelmista Parhaat (Fazer Musiikki 1993, 951-757-278-6) ja On elämän laulu (Fazer Musiikki 1991, 951-757-212-3). Molemmat löytyvät Outi-kirjastoista monin kappalein, tuo "Parhaat" on myös Oulun pääkirjastossa hyllyssä.
Heikki Poroila
Omaperäisyys on kirjallisuudessa kuten kaikilla muillakin luovuuden aloilla varsin harvinaista, pääosa kirjallisuudestakin nojaa vahvasti aiempiin ideoihin. Jos omaperäisyyttä voisi jollain yksinkertaisella tavalla hankkia, maailma olisi sitä varmasti pullollaan. En usko, että kaipaamaasi vinkkiä on kenelläkään tarjolla, koska emme edes tiedä, mistä aidosti omaperäiset ideat syntyvät.
Mutta lienee yleinen kokemus fiktion kirjoittajilla, että vain kirjoittamalla paljon löytyy myös niitä omaperäisyyden helmiä. Jokaisen julkaistun tarinan rinnalla on tuhansia pöytälaatikkoon jääneitä. Siksi ei kannata masentua vaan tehdä töitä eli kirjoittaa.
Sekin kannattaa muistaa, että maailmassa on paljon kirjallisuutta, jota luetaan mielellään, vaikka...
Länsimaisen taidemusiikin yleisellä tasolla esittäviä teoksia on julkaistu Suomessakin useita. Tässä muutamia ehdotuksia suomenkielisiä teoksia, joita kannattaa kirjastossa vielä vertailla omia tarpeita ajatellen. Englanninkielisiä kirjoja on julkaistu vielä enemmän, jos näistä ei sopivaa löydy.
Tavallisimmat italiankieliset tempomerkinnät on suomennettu esimerkiksi Wikipedian artikkelissa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tempo. Näitä löytyy lisää kaikista musiikin yleishakuteoksista.
Andante : Klassisen musiikin tietosanakirja (WSOY 2002) - Aakkosellinen hakuteos.
Burrows: Klassinen musiikki (WSOY 2007) - Erittäin tiivistietoinen yleishakuteos, joka ei sovellu syvempää tietoa hakevalle.
Palas: Taidemusiikki tutuksi (Otava 2002) - Tämä teos...
