Tällä hetkellä HelMet-kirjastossa on seitsemän kappaletta kyseistä kirjaa lainattavana (Töölön kirjasto on remontissa) ja niihin on 50 varausta, joten meidän kauttamme sitä ei ikävä kyllä pikaisesti saa.
Myös Laurean ja Metropolian ammattikorkeakoulujen kirjastoissa kaikki kappaleet ovat lainassa, mutta varauksia ei suhteessa ole niin paljon. Molempia kirjastoja voi käyttää, vaikka ei olisikaan opiskelijana. Toimipisteet löytyvät molemmilta Leppävaarasta, jossa voi käydä kyselemässä tarkemmin.
Laurea - http://www.laurea.fi/fi/leppavaara/kirjasto/Sivut/default.aspx
Metropolia - http://www.metropolia.fi/palvelut/kirjasto/aukioloajat-ja-yhteystiedot/…
Kirja on hankittavissa myös sähköisenä, lähetän siitä hankintapyynnön HelMet-kirjastojen...
Verkostakin nykyisin löytyvä Suomen etymologinen sanakirja on mainio apu, kun etsitään sanojen alkuperää ja merkityksiä.
Sanasta riisto sanakirja sanoo seuraavaa:
riistää (1752; yl.) ’temmata, kiskaista; anastaa’ / ’weg-, entreißen; mit Gewalt an sich nehmen’, murt. (eri tahoilla LounSm) myös ’raapaista iho verille (naula, tikku); rikkoutua sälölle (puu); pirstoa puu (ukkonen; hajat.); purkaa kangasta, neuletta, ratkoa saumaa’, riistoa (LUus ja ymp.) ’riipiä lehtiä; repiä rikki (vaate)’, riista, riiste (LounSm) ’(puusta irronnut) sälö, tikku’, riiska id., riistäytyä, riisto ~ ink rīstǟ ’ryöstää’.
Samaa kantaa kuin s.v. riisua main. sanat; sanoissa on myös deskr. sävyä (vrt. riitsiä (s.v. riisua) ja myös raastaa, ryöstää) ja niitä...
Andersenin satua Satakieli löytyy useasta satukokoelmasta; pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä aineistohausta Helmetistä (http://www.helmet.fi)muun muassa seuraavina versioina:
-Andersen, Hans Christian: Andersenin satuja/kuvittanut Flemming B. Jeppesen;suomentanut Maila Talvio, WSOY 2005
- Andersen, Hans Christian: H. C. Andersenin satuaarteita/kuvitus Kaarina Kaila;suomentaneet Martti ja Sirkka Rapola, Otava, 2005
- Andersen, Hans Christian: Pieni merenneito ja muita satuja/kuvittanut Svend Otto S., Kolibri 1997
- Andersen, Hans Christian: Satakieli/teksti: H. C. Andersen/kuvitus: Kaarna Kaila; suomentaneet Martti ja Sirkka Rapola, Otava 1999 (kuvakirja)
Katkelma on V. A. Koskenniemen epigrammista, joka alkaa näin: "Jos tuhlari taikka saituri liet / sinä yhtä paljon hautaas viet". Runo on kokoelmasta Minä ja maailma : epigrammeja (1960).
Runo on julkaistu myös Suomen Turku -lehden numerossa 4/1960.
https://finna.fi/Record/helka.993391273506253
Suomen Numismaattisen Yhdistyksen oppaassa Suomen rahat arviohintoineen vuodelta 2005 annetaan näille rahoille seuraavat arvot:
vuoden 1922 5 penniä: 3-1 euroa (3 euroa, jos raha on virheetön; 1 euro, jos rahassa ei ole kulumisen jälkiä ja sen pinta on ehjä ja leimakiiltoinen, mutta toisinaan lievästi tummunut)
vuoden 1937 10 penniä: 4-2 euroa (selitykset samat kuin edellä 5 pennissä)
vuoden 1941 10 penniä: 1 euro (jos virheetön)
Kirjassa Standard Catalog of World Coins vuodelta 2006 annetaan näille kolikoille myös alempia hintoja (jos ne ovat hieman kuluneita, mutta kuitenkin hyvässä kunnossa).
1922 5 penniä: 0.10-3.00 dollaria
1937 10 penniä: 0.10-3.50 dollaria
1941 10 penniä: 0.10-1.25 dollaria
Ylen arkistotietojen mukaan Iskelmäradion ensimmäiset lähetykset olivat vuonna 1986 radion 2-verkossa (nykyinen Yle Radio Suomi). Jake Nymanin kavipöydässä heittämästä ideasta syntyi aluksi pari kertaa kuussa toimitettu ohjelma, joka myöhemmin muuttui joka sunnuntai lähetettäväksi yleisösuosikiksi. Pitkäaikaisia ohjelman toimittajia ovat olleet mm. Maarit Niiniluoto ja Ilpo Hakasalo.
Satu on H. C. Andersenin Tulukset. Sadussa noita pyytää sotamiestä noutamaan maan alta vanhat tulukset. Palkaksi sotamies saa rahaa niin paljon kuin ikinä haluaa.
Satu sisältyy useisiin Andersenin kokoelmiin, kuten
Andersenin satuaarteita. 1 (Oppian, 2022)
Keisarin uudet vaatteet ja muita satuja (Gummerus, 2005)
Kauneimmat sadut (Tammi, 2002)
Andersenin satukirja (WSOY, 1963)
Yle on esittänyt sadusta tehdyn animaation, mutta se ei ole enää katsottavissa Yle Areenassa. Nukkeanimaationa satu löytyy DVD-levyltä Tulukset ; Tuhma-Jussi ; Eukko ja kananmunat ; Keisarin uudet vaatteet. Sitä näyttäisi olevan Helmet-kirjastoissa yksi kappale
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1723402
Haalistumista aiheuttaa auringosta tuleva ultraviolettisäteily. Värimuutosten kannalta materiaalia ratkaisevampi tekijä ovat käytetyt värit. Kaikki värit eivät ole yhtä herkkiä ultraviolettisäteilylle. Erityisen alttiita hajoamiselle ovat tehdasvalmisteiset orgaaniset molekyylit, joihin monet teollisuusvärit pohjautuvat.
Myös loisteputket säteilevät ultravioletin aallonpituusalueella. Taidemuseoissa havahduttiin uhkaavaan vaaraan, kun todettiin, että tauluista oli hävinnyt väriloistoa - tutkijat osoittivat, että syynä olivat juuri loisteputket.
Lähde:
Leif Wedøe, Miksi pilvet eivät putoa? : luonnollisia selityksiä arkipäivän ilmiöille
Tekijänoikeus tietysti suojaa koko elokuvaa ja sen yksittäisiä kuvin. Tässä tapauksessa varmaan kuitenkin voi hieman joustaa, koska kuva tulee vain yksityiseen käyttöön.
"Teoksesta saa valmistaa muutaman kappaleen yksityiseen eli omaan ja perheen käyttöön. Yksityinen kopiointi korvataan oikeudenhaltijoille hyvitysmaksuna. Oppilaitoksessa tapahtuva kopiointi ei ole lain tarkoittamaa yksityistä käyttöä, joten teosten käyttöön opetuksessa tarvitaan yleensä lupa." https://tekijanoikeus.fi/wp-content/uploads/2015/03/ABC_esite_FIN_RGB.pdf
Helpoin tapa saada elokuvasta yksittäinen kuva, on ottaa se kännykällä pysäytysnäytöltä. Sen jälkeen kännykkäkuvasta voi tehdä tai teettää haluamansa kokoisen kuvan.
Presidentinvaaleissa voi äänestää ennakkoon monissa Helmet-alueen kirjastoissa ennakkoäänestysaikana 17.-23.1.2024. Helmet-sivuilta löytyy tämä tiedote, johon on listattu kaikki ennakkoäänestyspaikkana toimivat Helmet-kirjastot. Sivulla on myös linkki Vaalit.fi -sivun luetteloon kaikista ennakkoäänestyspaikoista ja niiden aukioloajoista.
Helmet: Äänestä ennakkoon kirjastossa
Uskallan väittää, että oli tällainen väite esitetty missä tahansa, siihen on syytä suhtautua epäillen. Jotta tällaisen väitteen totuudellisen voisi selvittää, täytyisi olla ensinnäkin käytettävissä yksiselitteinen määritelmä käsitteelle "huippumalli". Pitäisi siis olla kansainvälinen yksimielisyys siitä, milloin mallintöitä tekevä henkilö muuttuu "huippumalliksi" ja milloin tai millä ehdoilla hänestä sitten taas tulee tavallinen tai entinen malli.
Toiseksi tarvittaisiin vertailukelpoinen tilastotieto jokaisen vertailussa mukana olevan maan "huippumallien" lukumäärästä jonain tiettynä hetkenä. Tällaisen tilastotiedon saatavilla olo kuulostaa epätodennäköiseltä, kun kysymyksessä on niinkin paljon makuasioihin nojautuva ilmiö kuin muoti ja...
En oikein löytänyt kuvaustasi vastaavaa vampyyrikirjaa. Muutama vaihtoehto tuli lähelle, mutta toinen on liian varhainen ja toisen kansikuva ei vastaa kuvaustasi.
Kuolemattomat hirviöt / Egerkrans, Johan, kirjoittaja, kuvittaja ; Korppi, Timo, kääntäjä, 2019, https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11527963
Kummitukset ja vampyyrit / teksti: Ulf Sindt ; kuvitus: Magnus Bard ; [suomennos: Henna Kettunen], Kirja Schildt 1998, https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.184481
Fantasiatieto / Allen, Judy Otava 2006, https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.362582
Pikku vampyyrikirjat ovat romaaneja, https://vaara.finna.fi/Search/Results?lookfor=pikku+...
Ilmatieteen laitoksen sivuilla kerrotaan helteen määritelmästä seuraavasti: "Kun päivän ylin lämpötila on yli 25 celsiusastetta, voidaan Suomessa puhua helteestä. Käytäntö on voimassa myös useassa Pohjoismaassa. Esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa puhutaan tällöin "kesäpäivästä" ja Norjassa on käytössä lisäksi epävirallisempi termi "pohjoismainen kesäpäivä", jolloin päivän ylin lämpötila kohoaa yli 20,0 °C:een. Muista Euroopan maista myös Saksassa on ennen virallisesti käytetty helteeseen verrattavaa termiä, jolloin päivän ylimmän lämpötilan tuli kohota yli +25.0 celsiusasteen. Nykyäänkin tätä määritelmää käytetään kansankielessä puhuttaessa hellepäivistä. Etelä-Euroopassa helteelle ei yleensä ole annettu tarkempaa määritelmää. Usein...
Erityyppisiä dekkareita on valtavan paljon. Tässä on pieni lista työyhteisömme suosikkeja:
Marko Kilpi on palkittu kirjailija, jonka kirjoissa on yhteiskunnallista otetta. Oman poliisitaustansa takia hän tuntee hyvin ammatin eri puolet.
Vera Vala: Kuolema sypressien varjossa ja muut dekkarit. Näissä etsivätoimiston osakas, italialais-suomalainen Arianna de Bellis tutkii rikoksia Italiassa ja Seychelleilla. Vaikka kyseessä on sarja, kirjat voi lukea aivan itsenäisinä teoksina.
Virpi Hämeen-Anttila: Yön sydän on jäätä ja muut Karl Axel Björk -kirjat. Björk on taitava amatöörisalapoliisi, joka tutkii rikoksia 1920-luvun Helsingissä. Jos tuo aikakausi kiehtoo, kannattaa totta kai ottaa luettavaksi myös Mika Waltarin...
"Suuren toivelaulukirjan" 1. osassa on "Äidin sydän", mutta siinä on laulusta vain kaksi ensimmäistä säkeistöä, ei viidettä säkeistöä, johon etsimäsi säe kuuluu. "Pienen toivelaulukirjan" osassa 2 (F-Kustannus, 2013) ovat kaikki viisi säkeistöä, ja siinä säe on kirjoitettu näin:"Muun korvas aika, minkä vei -sydäntä äidin konsaan ei." Monessa julkaisussa sanan 'minkä' tilalla onkin sana 'mitkä'. Esimerkiksi nuotissa "Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta" (Tammi, 2008) säe on kirjoitettu näin:"Muut korvas aika mitkä vei,sydäntä äidin konsaan ei." Kirjassa "Äiti : runoja äidinrakkauden ylistykseksi" (koonnut Elsa-Kirsti Kostiainen; 2. painos; WSOY, 1933) säe on kirjoitettu näin:"Muut korvas aika...
Kyseessä on laulu Pilvien paimen, kansansävelmä, jonka sanat ovat Larin-Kyöstin runosta Pilviä kaitsemassa. Laulun löydät esim. Suuren toivelaulukirjan (Warner/Chappell Music Finland, 1999) osasta 11. Siinä on neljä säkeistöä, joista kolmas alkaa "Pilvet on valkeita lampaita...". Larin-Kyöstin runo löytyy mm. kokoelmasta Larin-Kyösti: Valittuja runoja, ensimmäinen sarja (2.p., Otava 1933). Runossakin on neljä säkeistöä, laulun sanat on otettu runon ensimmäisestä ja viimeisestä säkeistöstä. Sekä Suuri toivelaulukirja että Larin-Kyöstin Valittuja runoja löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta.
Kyselin asiaa tutulta suomen kielen maisterilta ja hän kertoi että oikeastaan kaikki kielet ovat kehittyneet toisesta kielestä, niin sanotusta kantakielestä. Pidgin-kieleksi taas sanotaan yksinkertaista sekoitekieltä, joka on syntynyt äkillisestä tarpeesta kommunikoida toisen kielen puhujien kanssa. Esimerkiksi kolonialismin aikana siirtomaissa syntyi paljon pidgin-kieliä. Mikäli pidgin-kielestä tulee sen verran tärkeä, että sen käyttäjät alkavat puhua sitä äidinkielenään, siirtämällä sen seuraavalle sukupolvelle, siitä tulee kreolikieli.
Verkkolähteitä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pidgin
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kreolikieli
https://semanttinenryhma5.wordpress.com/2014/11/16/mika-on-pidgin-ja-kreolikielen-keskeinen-ero...
Tässä muutama linkki, joilla pääset alkuun: http://www.lib.hel.fi/mcl/maat/koreasou.htm , http://www.britannica.com (hakusana Korean literature), http://www.kcaf.or.kr/klt/ (Korean Literature today - arkistosta ja aakkosellisesta hakemistosta löytyy kirjailijoiden nimiä), http://www.comptons.com/encyclopedia/ARTICLES/0100/01027072_A.html
Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitokselta löytyy eniten Korean kulttuuria käsittelevää kirjallisuutta, jota voit saada kaukolainaksi. Suomeksi on hiukan tietoa Otavan kirjallisuustiedossa.
