Peukutusnapit toi kymmenisen vuotta sitten suomalaiseen joukkoliikenteeseen Veolia Transport, jolla oli pääkaupunkiseudun linjoillaan 150–200 tällaisin painikkein varustettua bussia.
Veolian ranskalainen emoyhtiö oli jo vuonna 2011 fuusioitunut toisen ranskalaisen joukkoliikennekonsernin Transdevin kanssa, ja yhdistynyt yhtiö sai nimekseen Transdev. Suomen Veoliasta tuli Transdev Finland vuonna 2015. Transdev Finland on sittemmin lopettanut toimintansa, ja on mahdollista, että samalla on päättynyt myös peukutusnappien tarina. Tutkimistani lähteistä ei selvinnyt, mihin yhtiön bussikalusto päätyi.
Bussimatkustajat kiittävät peukuilla - Mesta | HS.fi
Ulkomaalaiset ihmettelevät Suomen busseissa olevia peukutusnappeja: "Ovatko suomalaiset...
Ilmatieteen laitoksen sivuilla kerrotaan helteen määritelmästä seuraavasti: "Kun päivän ylin lämpötila on yli 25 celsiusastetta, voidaan Suomessa puhua helteestä. Käytäntö on voimassa myös useassa Pohjoismaassa. Esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa puhutaan tällöin "kesäpäivästä" ja Norjassa on käytössä lisäksi epävirallisempi termi "pohjoismainen kesäpäivä", jolloin päivän ylin lämpötila kohoaa yli 20,0 °C:een. Muista Euroopan maista myös Saksassa on ennen virallisesti käytetty helteeseen verrattavaa termiä, jolloin päivän ylimmän lämpötilan tuli kohota yli +25.0 celsiusasteen. Nykyäänkin tätä määritelmää käytetään kansankielessä puhuttaessa hellepäivistä. Etelä-Euroopassa helteelle ei yleensä ole annettu tarkempaa määritelmää. Usein...
Margit Sandemolta on suomennettu yli kahdeksankymmentä teosta. Täydellisen luettelon voi saada Fennicasta, Suomen kansallisbiliografiasta, joka on vapaasti käyettävissä internetissä, osoitteessa
https://finna.fi . Haku-painikkeesta saa esille hakuruudun. Hakutavaksi voi valita haun joko tekijän tai teoksen nimen mukaan. Kaikki tietyn sarjan teokset saa listattua kirjoittamalla 'Haku teoksen nimellä'-hakuruutuun kyseisen sarjan nimen.
Antamillanne kirjasarjan nimillä haku ei tuottanut tulosta, ts. niitä ei ole suomennettu.
Tietoa Margit Sandemosta ja hänen kirjoistaan löytyy esimerkiksi Wikipediasta, osoitteesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Margit_Sandemo#Kirjallisuutta .
Kysyin asiaa tutulta ompelijalta, ja hänen mukaansa tämän tyyppiselle, käsien lämmittelyyn tarkoitetulle taskulle ei ole varsinaisesti omaa termiään. Ompelutekniikan kannalta kyseessä on "tasku sauman yhteydessä" ja taskua voisi kuvata myös ilmaisulla "saumaan upotettu rintatasku". Verkkokaupoissa myytävien takkien yhteydessä taskutyypistä tunnutaan puhuvan myös rintataskuna ja käsitaskuna, mutta nämä käsitteet voivat olla harhaanjohtavia ilman kuvaa takista.
Uskallan väittää, että oli tällainen väite esitetty missä tahansa, siihen on syytä suhtautua epäillen. Jotta tällaisen väitteen totuudellisen voisi selvittää, täytyisi olla ensinnäkin käytettävissä yksiselitteinen määritelmä käsitteelle "huippumalli". Pitäisi siis olla kansainvälinen yksimielisyys siitä, milloin mallintöitä tekevä henkilö muuttuu "huippumalliksi" ja milloin tai millä ehdoilla hänestä sitten taas tulee tavallinen tai entinen malli.
Toiseksi tarvittaisiin vertailukelpoinen tilastotieto jokaisen vertailussa mukana olevan maan "huippumallien" lukumäärästä jonain tiettynä hetkenä. Tällaisen tilastotiedon saatavilla olo kuulostaa epätodennäköiseltä, kun kysymyksessä on niinkin paljon makuasioihin nojautuva ilmiö kuin muoti ja...
Oletkin jo selvittänyt asioita melkoisesti.
Tällä hetkellä suosituin aloittelevan sijoittajan opas on Kaikki rahasta : näin säästin kymppitonnin vuodessa
Tekijä: Julia Thurén
Kustantaja: Gummerus Kustannus Oy
Vuosi: 2019
Miten toteutan unelmani? Miten voin aloittaa sijoittamisen, vaikka en vielä tiedä aiheesta mitään enkä oikein jaksaisi selvittääkään? Kuinka suuren asuntolainan uskallan ottaa? Miten varaudun eläkkeeseen? Kaikki rahasta -teos puhuu rahasta avoimesti ja humoristisesti, vailla ylenkatsetta ja tuomitsemista. Kirjassa sekä asiantuntijat että tavalliset ihmiset avaavat taloutta käytännönlähtöisesti. Vaurastuminen on mahdollista jo pienillä oman talouden viilauksilla: budjetoi, automatisoi, sijoita. Kun...
"Suuren toivelaulukirjan" 1. osassa on "Äidin sydän", mutta siinä on laulusta vain kaksi ensimmäistä säkeistöä, ei viidettä säkeistöä, johon etsimäsi säe kuuluu. "Pienen toivelaulukirjan" osassa 2 (F-Kustannus, 2013) ovat kaikki viisi säkeistöä, ja siinä säe on kirjoitettu näin:"Muun korvas aika, minkä vei -sydäntä äidin konsaan ei." Monessa julkaisussa sanan 'minkä' tilalla onkin sana 'mitkä'. Esimerkiksi nuotissa "Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta" (Tammi, 2008) säe on kirjoitettu näin:"Muut korvas aika mitkä vei,sydäntä äidin konsaan ei." Kirjassa "Äiti : runoja äidinrakkauden ylistykseksi" (koonnut Elsa-Kirsti Kostiainen; 2. painos; WSOY, 1933) säe on kirjoitettu näin:"Muut korvas aika...
Olavi Haimin kirjassa Rintamamiehet rakentajina Helsingissä (2010) on luku nimeltä Kerrostalojen rakentaminen Helsingissä (s. 156-158). Siinä on lueteltu vuosina 1950-1958 rakennetut rintamamieskerrostalot: rakentamisvuodet, osoitteet ja asuntojen lukumäärät. Kirjan sivuilla 153-199 käsitellään aihetta muutenkin.
Kirja on lainattavissa useista Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä on Sergei Jeseninin jäähyväisruno До свиданья, друг мой, до свиданья eli Näkemiin, ystäväni, näkemiin. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.Runon suomennos sisältyy esimerkiksi teokseen Neuvostolyriikkaa 2.https://finna.fi/Record/anders.53401?sid=4795366691https://allpoetry.com/-Goodbye,-my-friend,-goodbye-
Ymmärrän kysymyksesi tavoitteen, mutta näin yleisesti muotoiltuna siihen ei voi kukaan vastata kunnolla. Tulevaisuudesta ei kukaan tiedä mitään ja opinnäytteiden eräs tarkoitus lienee saada tekijä itse pohtimaan mahdollisia tulevaisuuden vaihtoehtoja tosiasioiden pohjalta. Yritän siksi jotenkin vastata nykyisyyttä koskevaan puoleen, vaikka en ole amk-kirjastojen musiikkipalveluiden erityistuntija (siltä osin ota yhteyttä Jaska Järvilehtoon). Jätän myös tarkemmin pohtimatta, miten monesta näkökulmasta voidaan käsitettä "asema" lähestyä. Sitäkin kannattaisi tekijän vähän problematisoida. Käsitteen sisältö kun riippuu ratkaisevasti siitä, käyttääkö sitä päättäjä, työntekijä vai asiakas ja tarkastellaanko asiaa kulttuurisesti vai...
Voisit aloittaa etsimisen tutkimalla Suomen rintamamiehet 1939-45 -teossarjaa. Siinä on divisioonittain aakkosjärjestyksessä elämäkertatietoa rintamamiehistä, myös heidän palvelupaikoistaan sodan aikana.
Lääkärintarkastusohjeessa vuodelta 1943 määritellään "Sotapalvelukelpoisuus ruumiinvikojen, vammojen ja sairauksien perusteella." Ohjeessa on siis lueteltu tautinimikkeet, joiden perusteella kelpoisuusluokkaa voidaan alentaa.
Nimikkeet 54 ja 86 on määritelty seuraavasti:
Nimike 54: Sydänlihaksen sairaudet (Myodegoneratio cordie. Myocarditie chronica).
Nimike 86: Vaikenlaatuiset ihotaudit, tarttuvat, krooniset, uusiutuvat, suuresti rumentavat.
Unohtuneiden käyttäjätunnusten ja salasanojen palautusta voi yrittää seuraavien ohjeiden avulla:
- https://support.microsoft.com/fi-fi/account-billing/unohdit-microsoft-t…
- https://support.google.com/accounts/answer/7682439?hl=fi
Löytyy teoksesta: Grimm, Jacob, Grimmin sadut. III : Lumikki / suomentaneet ja toimittaneet Raija Jänicke ja Oili Suominen ; [kuvitus: Otto Ubbelohde .. ]. 2. p. 2000. Helsinki : Tammi, 1999.
Kirja voisi olla Iloinen eläinkuvasto -sarjassa julkaistu Pikku lemmikit (Weilin+Göös, 1967). Siinä on aukeaman kokoisia valokuvia eläimistä ja kunkin kuvan eläimeen liittyvä runo, jonka on riimitellyt Kirsi Kunnas: Hamsteri, Kissat, Puppeli Pupu ja suku, Kananpoikia, Koirien huolia, Ankanpojat ja Orava.
Loru löytyy Marttisen runoteoksesta Äidin karkkipäivä (WSOY 2003, s.31). Runon nimi on Kevään vauva, syksyn vauva ja kysymäsi kohta on runon viimeinen säkeistö.
