Suomen pinta-alasta jokainen maa- ja vesineliömetri on jonkun tahon omistama. Vesialueiden omistusoikeus kuuluu joko valtiolle (yleiset vesialueet), osakaskunnille (yhteiset vesialueet) tai yksityisille kiinteistönomistajille.
Lähde: https://www.vesialueomistajat.fi/
Fantasiasarjoista ehdotan Timo Parvelan Sammon vartijoita, joka perustuu Kalevalan tarinoihin, Suzanne Collinsin maanalaiseen fantasiamaailmaan sijoittuvaa Alismaan tarinoita, Derek Landyn huumorikauhua Keplo Leutokalmasta, Michael Scottin toiminnallista Kuolemattoman Nicholas Flamelin salaisuuksia ja Michael Grantin Mahtavat 12 -sarjaa. Tolkienin Hobitista voi aloittaa tutustumisen Taruun sormusten herrasta. Dekkari- tai seikkailusarjoista kannattaisi kokeilla vanhaa 3 etsivää -sarjaa, josta on äskettäin otettu uusia painoksia, ja Per Olof Enqvistin hauskoja ja jännittäviä kirjoja Kolmen luolan vuori ja Kolmannen luolan salaisuus. Neropatin päiväkirjan tyylisiä sarjoja ovat Stephan Pastisin Timi Möhläri, Lincoln Peircen Iso Nipa ja...
"Joriini" on Suomessa perinteisesti käytetty nimitys perinteiselle, punaiselle tarhadaalialle (Dahlia hortensis). Sen pitkänomaiset mukulat muistuttavat joskus pulleita sormia tai varpaita. Nimi "joriini" tulee todennäköisesti kasvitieteilijä Johann Gottlieb Georgin sukunimestä, jota on venäjän kielessä käytetty myös daalian nimenä (georgín).
Mausteinkiväärin (Zingiber officinale) syötävä maavarsi muistuttaa jossain määrin daalian mukuloita, mutta kasvit eivät ole läheistä sukua toisilleen.
Heikki Poroila
Lehti löytyy muutamien yliopistokirjastojen kokoelmista, mm. Kansalliskirjastosta. Sen lisäksi se on Työväenliikkeen kirjastossa ja Varastokirjastossa Kuopiossa. Alla linkit kirjastojen sivuille:
https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://www.tyovaenperinne.fi/
http://www.varastokirjasto.fi/fi/
Kirjaston henkilökunta voi opastaa tulostamisessa. Tulostettava tiivistelmä varautumisoppaasta on suomi.fi-sivustolla: Varautunut pärjää paremmin – tietoa häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisesta. – Suomi Tulostaminen Helmet-kirjastossa: Asiakastietokoneet ja tulostaminen | helmet.fi
Piemburgin pelottomat (Riotous assembly) on valitettavasti ainoa Sharpen tuotannosta suomennettu kirja. Sen lisäksi Sharpen hulvattomuuksia on suomalaisyleisölle ollut tarjolla hänen romaaniensa televisio- ja elokuvasovituksina: MTV:n ohjelmistossa esitettiin vuonna 1986 6-osainen Seksi ja seutukaava (Blott on the landscape, 1985), "hurja brittikomedia intohimoista, politiikasta ja rahasta" ja vuonna 1988 (uusintaesitys 1990) neliosainen Vanha kunnon tiedekunta (Porterhouse Blue, 1987), "hirtehistä huumoria englantilaisesta yliopistosta ja perinteiden vaalimisesta"; Suomessa vain videolevityksessä 90-luvun alussa ollut rikoskomedia Tapaus Wilt (Wilt, 1989) televisioitiin MTV3:ssa vuonna 1996.
Vuoden 2015 kirja on toistaiseksi uusin. Tauko sarjan julkaisussa on siis venähtänyt jo melko pitkäksi. Helsingin Sanomat kirjoitti aiheesta 6.2.2022. Otava-kustantamon tietokirjallisuuden kustannusjohtajan mukaan internet on vähentänyt tarvetta tällaiselle henkilöhakemistolle, sen menekki oli laskusuunnassa. Kirjan laatiminen on lisäksi hyvin työläs prosessi.
Helsingin Sanomat 6.2.2022
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuka_kukin_on
Kansalaisen perusoikeuksiin kuuluu sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. (Suomen perustuslaki, 2. luku 12. §).
Sananvapauteen liittyy myös vastuu: ihan mitä tahansa ei saa sanoa. Mm. rikoslain 24. luku 8. – 10. §:ssä määritellään tekoja, joista voi jälkikäteen tulla seuraamuksia. Tällaisia tekoja ovat mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen tai kunnianloukkaus.
Ajantasainen lainsäädäntö Finlex.fi https://finlex.fi/fi/.
Myös kansainväliset ihmisoikeussopimukset turvaavat yksityisyyden suojan sekä ihmisarvon kunnioittamisen. YK:n voimassa olevat...
Sarja on Psychobitches. Sitä on esitetty Ylellä samalla nimellä vuosina 2015-2017.
Linkit:
IMDb Psychobitches: https://www.imdb.com/title/tt2889186/
Yle Areena: https://areena.yle.fi/1-2155089
RITVA-tietokanta: https://rtva.kavi.fi/program/search/seriesSearch/?search=psychobitches&…
Seuraavissa puukkokirjoissa on jotain myös taonnasta:
- Mehtonen, Ilari: Puukkoseppä, 2000
- Väyrynen, Pekka: Puukonrakentajan opas, 2000
- Sepän taidot, toim. Ilari Mehtonen (kappaleessa Taonnan sovellutuksia on artikkeli: Puukon suunnittelunäkökohtia.
Takomista käsitellään myös Heikki Sepän Hopeasepän pajasta kirjassa artikkelissa Taonnan seitsemän perusmuotoa.
Videot:
- Puukko ABC : näin tehdään hieno ja kestävä käyttöpuukko, 1998
- Komulan setti : Tommin takoja, 1985.
1. Arina Tanemuran omat internet -sivut olivat valitettavasti Japaniksi. Internetissä on kuitenkin useita muita lähteitä, jotka ovat listanneet hänen teoksiaan. Tässä niistä muutama:
https://arina.fandom.com/wiki/Arina_Tanemura
https://www.animenewsnetwork.com/encyclopedia/people.php?id=973
Häneltä on suomennettu seuraavat teokset:
Time Stranger Kyoko (alkuperäinen nimi Taimu Sutorenjā Kyōko), 3 osaa
Kamikaze Kaitou Jeanne (alkuperäinen nimi Kamikaze kaitō Jeanne) 7 osaa
Full moon wo Sagashite (alkuperäinen nimi Furu Mūn o Sagashite) 7 osaa
The gentlemen's alliance cross (alkuperäinen nimi Shinshi Dōmei Kurosu), 11 osaa
Prinsessa Sakura (alkuperäinen nimi Sakura-hime Kaden), 12 osaa
Lähteenä https://www....
Vuonna 2017 päivätyssä MyHeritage-blogissa kerrotaan mahdollisuudesta tehdä korjauksia vääriin tai väärinkirjoitettuihin historiallisiin tietoihin. Siinä myös ohjeistetaan tekemään korjaukset. Alla linkki blogiin:
https://blog.myheritage.fi/2017/12/uusi-ominaisuus-tee-itse-korjauksia-historiallisiin-tietoihin/
Vetoketjun "esiasteen" keksi amerikkalainen insinööri Whitcomb Judson 1893. Tällä hakaslukolla kiinnitettiin miesten nappikengät. Nykyaikaisen vetoketjun kehitti ruotsalainen insinööri Gideon Sundbäck n. 1913. Monista keksintöjä käsittelevistä kirjoista löytyy tietoa vetoketjusta, mm. Valittujen Palojen Tiedä ja hämmästy -teoksesta.
Pohdiskelimme kollegoiden kanssa visaista kysymystäsi ja tällaisia kirjoja ehdotettiin:
Aila Nissinen: Kalpeiden vuorten tarinoita: etelä-tirolilaisia satuja. (Valistus, 1964)
Astrid Lindgren: Veljeni Leijonamieli (Wsoy, 1974)
Ainakin Nissisen teos koostuu erillisistä tarinoista, Lindgrenin kirja taas on romaani ja yksi tarina. Molemmissa on laakso, vuoria ja ruusuja. Toivottavasti jompikumpi näistä olisi etsimäsi kirja!
Kielitoimiston ohjepankissa on ohjeena näin: "Kuntien, kaupunkien ja muiden asutusten nimiä on pyrittävä taivuttamaan siten kuin paikkakunnalla itse taivutetaan. Niinpä asutaan Laukaassa, mennään Enontekiölle, ollaan kotoisin Ylitorniolta ja vieraillaan Hikiässä". https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/nimien-taivutus-kunnannimet-ja…
Vaasassa sanotaan Suvilahdesta, ei Suvilahdelta.
Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia, oman valintansa mukaan. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, johon haluaisit kirjasi lahjoittaa. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Kirjastot.fi-sivustosta osasta Kirjastot, http://www.kirjastot.fi/kunnankirjastot/.
50-luvun kerrostalojen rakennus-, ja sisustusmateriaaleista löytyy tietoja oheisista artikkeleista.
https://www.kulttuuriymparistomme.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Artikkelit/Kaupunkiymparistot/Jalleenrakennuksesta_rationalismiin_1940(37712)
https://www.kulttuuriymparistomme.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Artikkelit/Rakennusperinnon_hoito/Viisaita_korjausperiaatteita/Kerrostalojen_perusrakenteet_ja_talotekn(37828)
Kirjallisuutta:
Kerrostalot. 1940-1960, Erkki Mäkiö et al., Rakennustietosäätiö, 1990.
Sisustuskirja : tutkimuksellisia avauksia : Hki, 2011. (Teoksessa käsitellään kalusteita ja sisustustyylejä).
Toiveikkuuden aika : sodanjälkeistä rakentamista : Turku, 2008. (Tässä teoksessa käsitellään kattavasti eri...
Lainattavissa olevaa aineistoa läytyy kyllä.
Esimerkiksi seuraavat teokset voisivat tarjota tietoa aiheesta:
Antennijärjestelmät, Espoo 2004
Naskali, Veikko: Antennijärjestelmät ja valmistautuminen digiaikaan, Helsinki 2004
Teleasennusopas, Espoo 2005
Yhteisantenniopas : kiinteistöjen antenniverkkojen valmius digi-tv-aikakauteen, Helsinki 2004
