Viini on tarkoitus imeyttää juustoon hiljalleen. Valmistuminen kestää 3–4 viikkoa.Juustokimpaleeseen koverretaan kolo ja pullo laitetaan pystyyn reiän suulle. Pulloa nostetaan ylös päivittäin, jolloin siitä vapautuu ilmaa. Viini vapautuu hiljalleen ja imeytyy sisään juustoon.Joulustilton hörppii portviiniä - Ruoka - Turun Sanomat
Kertosäe ”Jalka potkee, suksi notkee sujuilevi sukkelaan” on ”Suksimiesten laulun” ensimmäisestä säkeistöstä. Laulu alkaa: ”Ylös Suomen pojat nuoret” tai ”Ylös Suomen poiat nuoret” tai ”Ylös Suomen poijat nuoret”. Laulun on säveltänyt Karl Collan Julius Krohnin runoon, jonka hän kirjoitti nimellä Suonio. Laulu sisältyy esimerkiksi ”Suuren toivelaulukirjan” osaan 11 (kolme säkeistöä) ja nuottiin ”Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta” (viisi säkeistöä; Tammi, 2008).Koko runo sisältyy esimerkiksi kirjaan ”Suonion kootut runoelmat ja kertoelmat” (Clouberg & kumpp, 1882, s. 61-63). Se on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906666?term=Koti&term=kontion&term=on...
Kappaleen nimi on "Kauemmaksi kuljen". Sen on säveltänyt Charles Plogman ja sanoittanut Lasse Wikman. Sen on levyttänyt Charlies-yhtye vuonna 2001. Tuolloin yhtyeen laulusolistina oli Charles Plogman. Laulu alkaa: "Hetki varhainen, päivä vasta unesta herää". Kertosäkeessä lauletaan: "Silmät kiinni suljen, kauemmaksi kuljen. Olen yksin, mutten yksinäinen."
Yhtye on levyttänyt kappaleesta myös ruotsinkielisen version "En längtan", jonka laulaa Dani Strömbäck.
Olisiko kyseessä satukokoelma Kolme toivomusta (kuvat: Alf Danning... et al;sadut: Kerttu Hämeranta..et al, toim. Marja Peltonen), Valistus 1978. Kokoelmaan sisältyy Lauri Mannisen satu Taikasormus, joka vastaa kuvausta etsimästäsi sadusta. Siinä velho muuttaa prinsessan lähteeksi, ja lumouksen murtaa metsänvartijan poika Hannu jonka Halli-koira muutetaan oravaksi.
Kirjan kannessa on metsästäjä joka näkee oravan puussa (kohtaus Taikasormus-sadusta), mutta kokoelman ensimmäinen satu on Kaali ja jänis johon liittyvässä kuvassa on akka ja kaalinkerä.
Kirja löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista, voit tarkistaa sen saatavuuden ja varata kirjan Helmet-tietokannasta osoitteesta www.helmet.fi
Uuden suomalaisen nimikirjan (1988) mukaan Karjalainen on Savosta lähtöisin oleva sukunimi. Nimi ilmaisi 1500-luvulla, mistä Savoon on tullut asukkaita. Karjalaisia on muuttanut Savosta edelleen Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen. Eri kirjoitusasuja ovat olleet esimerkiksi Karialai, Kariala, Karialanen, karialaijne ja karialan.
”Karjala”-nimen synnystä ja alkuperästä on esitetty monenlaisia selityksiä. Kielitieteilijä Viljo Nissilän näkemys on, että nimen kantana on germaaninen lainasana karja (<harja, muinaisruotsin haer) ’joukko, ihmisjoukko’. Laatokan etelärannikon varjagikeskusessa 800-1100 luvulla olisi käytetty tätä sanaa ympäröivistä suomensukuisista asukkaista ja vähitellen sanan merkitys olisi laventunut tarkoittamaan koko...
Yksittäisen sanan ensimmäistä käyttökertaa harvemmin pystytään varmistamaan, yleensä voidaan vain karkeasti todeta, ettei sitä ja sitä vuotta aikaisemmin ole löytynyt merkkejä. Itse en ole tätä ilmaisua "sessari" aiemmin kuullut, eikä sitä löydy myöskään Kielitoimiston verkkosanakirjasta, mutta kylläkin Urbaanisanakirjasta. Veikkaisin, että termi on puhdas 2000-luvun ilmaisu ja käytössä lähinnä nuorison keskuudessa. Googlaamalla tulee alle 30 000 osumaa, mikä myös viittaa siihen, että ilmaisu on varsin nuori.
Heikki Poroila
"Hyvinvointivaltio" on yhteiskunnallinen käsite, jolle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää tai mittaria. Yleensä sillä tarkoitetaan yhteiskuntaa, jonka toimintaa ohjaaviin säädöksiin (perustuslaki) on kirjattu kansalaisten tasa-arvoisuus ja syrjimättömyys, jossa valtiovalta on riittävän vahva ja hyväksytty jakamaan aineellista hyvinvointia kaikille kansalaisille ja jossa sosiaaliturva ulottuu kaikkiin yhteiskunnan jäseniin.
On ymmärrettävä, että "hyvinvointi" ei näissä yhteyksissä tarkoita yksilön subjektiivisesti kokemaa hyvää elämää vaan eräänlaista yhteiskunnallista miniminormistoa, jota pidetään edellytyksenä yksilöllisen hyvinvoinnin kokemuksille. Erilaisten hyvinvointia mittaavien tutkimusten perusteella paras hyvinvointi...
Kannattaa käyttää hyväksi Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistoa osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat Milana etunimet ja tee haku. Saat vastauksessa selvityksen kummastakin nimestä :
Mari on lyhentymä Mariasta, joka on heprealaia-aramealainen nimi. Merkitys on epäselvä, mutta sen on arveltu tarkoittavan mm. toivottua lasta, näkijätärtä tai herratarta.
Mila (slaav. herttainen, suloinen) on itsenäinen nimi, mutta se voidaan tulkita myös Emilia tai Ludmilan, Milanan tai Milenan lyhentymäksi.
Kirjastosta löytyy myös joukko hyviä nimikirjoja. Ohessa muutamia:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Vilkuna: Etunimet (uud.p. 1997)
Joka kodin suuri nimikirja (1996)
Kiviniemi: Iita Linta Maria...
Käytit ohjelmaa aivan oikein, meillä vain ei tätä kappaletta cd:llä ole. Kaukolainana löytyy, jolloin tilaamme cd:n jostain muusta kirjastosta. Toimenpide vie aikaa jonkin aikaa ja maksaa 4 euroa.
Kyseinen noitahattu saattaisi olla ns. sarvilakki, johon liittyvää perinnetietoa taiteilija Outi Pieski ja arkeologi Eeva-Kristiina Harlin ovat viime vuosina tuoneet esille
Yleltä löytyy useampikin saamelaisnaisten sarvilakkia käsittelevä juttu, joista perusteellisin on 'Saamelaisnaisten muinainen, mahdollisesti syntisenä kielletty sarvilakki halutaan jälleen käyttöön' parin vuoden takaa (https://yle.fi/uutiset/3-9743691)
Helsingin Sanomissa samaista Pieskin ja Harlinin tutkimusta sarvilakkiperinteestä käsittelee esimerkiksi 25.9.2018 julkaistu 'Palkittu taiteilija Outi Pieski ottaa teoksillaan kantaa saamelaisten itsemääräämisoikeuteen ja nostaa esiin vanhaa käsityöperinnettä'.
Viljo Tarkiainen, joka on Kivi-elämäkerrassaan sijoittanut Seitsemän veljeksen maantieteellisiä paikkoja Nurmijärven kylien ympäristöön, määrittää kirjan tapahtumapaikaksi Palojoen kylän ja sen lähiseudut. Seuratessaan valitsemiensa kiintopisteiden avulla veljesten retkeilyä Impivaaraan ja sieltä takaisin, hän sijoittaa Impivaaran noin 4-5 kilometrin päähän Palojoelta pohjoista kohti. (V. Tarkiainen, Aleksis Kivi : elämä ja teokset)
Veljesten rohto vaikuttaa olevan sekoitus perinteisiä kansanlääkinnällisiä haavanhoitomenetelmiä. Seoksen osasilla on uskottu olevan verentuloa pysäyttäviä ja haavoja parantavia ominaisuuksia. SKS:n Kansanomainen lääkintätietous -kirjasta löytyy esimerkiksi seuraavanlaisia neuvoja haavojen hoitoon: "...
Vuosina 1969-72 tehtiin kaikkiaan kuusi onnistunutta miehitettyä Apollo-kuulentoa, joilla 12 astronauttia vieraili Kuun kamaralla: Neil Armstrong ja Buzz Aldrin (Apollo 11), Pete Conrad ja Alan Bean (Apollo 12), Alan Shepard ja Edgar Mitchell (Apollo 14), Dave Scott ja Jim Irwin (Apollo 15), John Young ja Charlie Duke (Apollo 16) sekä Gene Cernan ja Harrison Schmitt (Apollo 17).
Apollo-miehistöjen jäseniä, jotka olivat mukana kuulennoilla, mutta jotka eivät päässeet käymään Kuun pinnalla, olivat Michael Collins (Apollo 11), Dick Gordon (Apollo 12), Stuart Roosa (Apollo 14), Al Worden (Apollo 15), Ken Mattingly (Apollo 16) ja Ron Evans (Apollo 17). Apollo 13 ei teknisten ongelmien vuoksi pystynyt laskeutumaan Kuuhun lainkaan, joten...
Kyseistä videotallennetta löytyy Lahdesta ja Turusta. Kaukolainapyynnön pääkaupunkiseudun kirjastoon voi tehdä sivulla http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Monista vanhoista aapisista on otettu näköispainos, mutta valitettavasti monet niistä on jo loppuunmyyty. Joistakin on tosin mahdollisesti tulossa lisäpainos myöhemmin. Loppuunmyytyjä näköispainoksiakin kannattaa kuitenkin kysellä esim. antikvariaateista.
Tässä listaa näköispainoksista sekä niiden saatavuustilanne Kirjavälityksen tietokannan mukaan.
Tällä hetkellä saatavissa kirjakauppojen kautta:
Einiö, K.: Lyhyt kuwa-aapinen (1. painos 1897, näköispainos 2013, Ntamo)
Penttilä, Aarni: Aapiskukko (1. painos 1938, 28. p. 2011, Gummerus)
Loppuunmyytyjä:
Hälinen, Kaisa: Suomen lasten aapinen (4. painos 1951, 9. painos 2000, WSOY)
Kodin ja koulun ensimmäinen kirja (12. uudistettu painos 1931, näköispainos 1994, Otava)
Pakkala, Teuvo: Aapinen (...
Suomalaisista hevoskirjojen kirjoittajista voisi mainita esimerkiksi seuraavat: Merja ja Marvi Jalo (esim. Nummelan ponitalli-sarja), Anu Ojala, Maria Kupias ja Tiina Lehtineva, ulkomaisista esim. Jenny Oldfield, Bonnie Bryant. Kertomuskokoelma Tarinoita lumoavista hevosista on kiva.
Jännityskirjoissa on valinnanvaraa. Ilkka Remes on kirjoittanut suosittuja Aaro Korppi-sarjaa ja Eon Colfer fantasiakirjoja. Anthony Horowitz on kirjoittanut jännityssarjaa nuoresta Alex Riderista sekä kauhufantasiaa nimeltä Korpinportti. Mark Haddon on kirjoittanut hauskan ja erilaisen jännärin nimeltä Yöllisen koiran merkillinen tapaus. Charlie Higson on kirjoittanut nuoren James Bondin seikkailuista kirjoissa Hopeaevä, Verikuume ja Korota tai kuole. Ellinor...
Kyseisessä Hectorin kappaleen sanoituksissa näkyy tosiaan molempia, eli Jussia ja Reksiä huutamassa "Kommarit hirteen!". Se kumpi näistä on yleisempi on vaikea sanoa, mutta kappaleen alkuperäisessä äänityksessä vuonna 1974 ilmestyneellä Hectorock 1-levyllä huutaja on Jussi. Joten alunperin kappaleessa huutaja on Jussi.
Toisaalta vuoden 1991ilmestyneellä live-levyllä Hector: In Concert 1966-1991 - 25 years on tour, Hector laulaa "Reksi huutaa". Eli mies on itse käyttänyt niin Reksiä, kuin Jussia laulaessaan kappaletta. Mahdollista on, että kappaleen sanat ovat vuosien varrella eläneet ja muuttuneet huomaamatta tai sitten Hector on tarkoituksella muuttanut kyseisen lauseen. Se kumpi on yleisempi on aika vaikea selvittää. Alunperin huutaja...
Oikea muoto on "thainkielinen". Osoitteesta http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=397 löytyvässä Kielikello-lehden artikkelissa kerrotaan, että kielten nimistä muodostetut adjektiivit kirjoitetaan yhteen. Sieltä löytyy myös muita ohjeita yhdyssanoihin.
Kaipaamasi kirja voisi olla Hugh Scottin "Hirmuhiirten luola" (1990). Kirjassa Freddie selvittää serkkunsa kanssa kartanon maanalaisissa onkaloissa asuvien hirmuhiirten arvoituksen. Vastaan tulee mm. käärmettä muistuttavia otuksia. Kirjan kannessa on vehreä puutarha.
Etsitty runo lienee Oiva Paloheimon Lapsen sydän, vaikka aivan sanatarkasti se ei kysymyksessä esitettyä vastaakaan:
- "Tänne, pohjaan sydämen,
äidinkuvan ihanan
hymys katse Jumalan."
---
Tuuli hiekan hajoittaa,
sydän äidin pitää saa."
Jeesus-lapsesta ja savilinnusta kertovasta vanhasta suomalaisesta legendasta on olemassa useita hieman toisistaan poikkeavia versioita. Esimerkiksi Savilinnut-niminen variantti löytyy Aatto Kaljusen, Briitta Karemon ja Taimi Metsikön Aapisesta (Valistus, 1959). Martti Haavion kirjassa Luojan linnut ja muita karjalaisia pyhäintaruja (WSOY, 1957) se esiintyy nimellä Luojan linnut. Kotikasvatuskeskuksen julkaisemassa kirjassa Vuorokeskusteluja (1922) sen on kuvaelmaksi muokannut Arvid Lydecken...
Ennen Tarja Halosen presidentinvirkaan astumista maailmassa oli presidentinvirassa toiminut 26 naishenkilöä.
Lähde: Worldwide guide to women in leadership https://guide2womenleaders.com/Presidents.htm
