Happisäiliön räjähdys Apollo 13:n huoltomoduulissa kuulosti komentomoduulissa olevien astronauttien mukaan "aika kovalta pamaukselta", joka "kaikui läpi metallisen rakenteen". Tarkempaa määritystä äänenvoimakkauudelle en ole löytänyt.
Elokuvaa Apollo 13 varten räjähdys lavastettiin ilmeisesti yhdistelmällä pienoismalleja ja tietokoneella luotua kuvaa. Elokuvan tekemisestä kertovassa dokumentissa The Lost Moon mainitaan, että kohtauksessa pyrittiin dramaattisuuteen ja totuudenmukaisuuteen, mutta vapauksia otettiin. Siinä ei kerrota, miten räjähdysäänitehoste luotiin. Oletettavasti tehosteessa käytettiin useita eri äänilähteitä, joita yhdisteltiin ja muokattiin taajuuskorjaimilla, kaiuilla ja muilla tehosteilla....
Ainakin yksi mahdollisuus on kirja:
Samuel Shellabarger: Loistava Orsini. Kirja on ilmestynyt suomeksi ensimmäisen kerran 1947 WSOYn kustantamana ja kahteen osaan jaettuna.
Kirjan englanninkielinen alkuteos Prince of Foxes oli ilmestynyt Yhdysvalloissa samana vuonna.
Kirja kertoo "Italian renessanssiajan valtiollisista taisteluista, päähenkilönä kondottieeri Orsini, jossa ajan monipuolinen nerous yhtyy, muina henkilöinä mm. Cesare Borgia ja Lecretia Borgia". Lauri Pohjanpää Arvosteleva kirjaluettelo.
Lähteet:
Loistava Orsini | Kirjasampo
Lyhenne spk/spkarlen on sanasta spannmålskarl mikä tarkoittaa muonamiestä.
Lisää kirkonkirjoissa käytettyjä lyhenteitä löytyy esimerkiksi Juuret-sukututkimussivuilta juuret.org
http://www.juuret.org/sanasto/lyhenteet
ystävällisin terveisin
Voisivatko olla kysymyksessä lorokaijat Lewis Carrolin Liisa ihmemaassa -kirjan jatko-osassa Liisa peilimaassa (suomennos Kirsi Kunnas ja Eeva-Liisa Manner,1974)? Siinä on runo: On illanpaisto ja silkavat saijat/ luopoissa pirkeinä myörien ponkii:/ surheisna kaikk' kirjuvat lorokaijat/ ja vossut lonkaloisistansa ulos vonkii.
Maailman kirjastot käyttävät hyvin monia erilaisia luokitusjärjestelmiä, mutta hyvin laajasti on käytössä - myös Suomessa - 1870-luvulta peräisin oleva ns. Deweyn 10-luokitusjärjestelmä tai jokin sen muunnos, kuten Suomen yleisten kirjastojen käyttämä Yleisten Kirjastojen Luokitusjärjestelmä YKL. Se on käytössä kaikissa muissa paitsin Helsingin kirjastossa, joka käyttää hiukan poikkeavaa, mutta pohjimmiltaan samaa kymmenluokitusta. Tieteelliset kirjastot käyttävät yleensä jotain muuta kuin YKL:ää, usein juuri kansainvälistä Deweyn luokitusta.
Kaikki kirjastojen luokitusjärjestelmän ovat syntyneet käytännön tarpeista kokoelmien kasvaessa. Kun ison kokoelman selaaminen alusta loppuun on muuttunut epäkäytännölliseksi, jaotellaan kokoelma...
Osaa kirjaston aineistosta ei voi varata. Tällaista aineistoa ovat Bestseller-kirjat, lainattavat esineet ja joissakin kirjastoissa olevien ns. pokkarihyllyjen aineisto. Aineisto, jossa on merkintä "ei varata", on lainattavaa aineistoa, tosin sen laina-aika on yleensä lyhyempi eikä aineistojen lainoja myöskään voi uusia.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Maailman terveysjärjestö on nimennyt uudet COVID-19-muunnokset kreikkalaisten aakkosten mukaan kahdenteentoista kirjaimeen myy asti. Helsingin Sanomien artikkelin mukaan seuraava kirjain, nyy, jätettiin väliin, koska se on liian helppo sekoittaa englannin kielen sanaan new. Sitä seuraava kirjain, ksii, taas äännetään ja monissa kielissä kirjoitetaan samalla tavalla kuin yleinen kiinalainen sukunimi Xi. Tällä haluttiin välttää "aiheuttamasta harmia millekään kulttuuriselle, sosiaaliselle, kansalliselle, alueelliselle, ammatilliselle tai etniselle ryhmälle".
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008436977.html
https://apnews.com/article/coronavirus-pandemic-science-health-media-so…
Ruotsalaisen kustantajansa sivuilla löytyy tieto piakkoin ilmestyvästä uudesta teoksesta "Ödet och hoppet" ( Bokförlaget Forum, 2023). Se julkaistaan Ruotsissa nyt syyskuun lopussa. Teos sijoittuu vuoteen 1434 ja mukana juonessa kulkee mm. kirjailijan varhainen esi-isä Måns Bengtsson. Vaikuttaisi siltä, että tulossa olisi historiallinen romaanisarja.
Suomennoksesta ei ole vielä tietoja Suomen kustantamonsa sivuilla (Johnny Kniga). Odotettavissa on, että tulevan syksyn valintalistoilta tämä teos on valittavissa vuoden 2024 ilmestyvänä uutuutena (kevät/kesä). Tämä toki riippuu käännösaikataulusta.
Lähteet:
Ödet och hoppet (forum.se)
Opettaja-lehdessä sanotaan näin:
"Peruskoulujen rehtorit ovat kokonaistyöajassa, joka on toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika. Vuosilomaa on 38 päivää."
http://www.opettaja.fi/cs/Satellite?c=Page&pagename=OpettajaLehti%2FPag…
Kuntien opetusalan, myös rehtorien, vuosiloma määräytyy Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) mukaan:
http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/ajankohtaista/yleiskirjeet/2011/Docum…
Koski on joessa oleva kohta, jossa joen pohja viettää voimakkaasti alaspäin ja vesi virtaa siksi voimakkaasti. Kosket ovat usein myös kivikkoisia, ja kivien taakse voi syntyä akanvirtoja, joissa vesi virtaa eri suuntaan kuin muuten joessa.
Koski Wikipediassa suomeksi: https://fi.wikipedia.org/wiki/Koski
ja englanniksi: https://en.wikipedia.org/wiki/Rapids
Kirjoja koskista:
Eloranta, Anssi: Virtavesien kunnostus
Paakkinen, Esa: Koskenlasku ja melonta
Veden varassa : Suomen vesiluonnon monimuotoisuus
Akseli, Suomen almanakassa 23.3.vuodesta 1900, sitä ennen vuodesta 1858 Aksel, joka on suomalainen asu almanakassa vuodesta 1739 olleesta Axelista. Nimi on tanskalaisperäinen uudelleenmuodostelma heprean nimestä Absalom "rauhan isä".
Justus (lat.oikeamielinen, rehellinen, vanhurskas), Uudessa testamentissa mies, jota ehdotettiin apostolksi. Katolisessa kirkossa Justus on neljäntoista pyhimyksen nimi. Suomen almanakassa 1708-1917 nimi oli 2.9. Päivä viittaa ranskaliseen v.350 virkaansa tulleeseen Lyonin piispaan, jonka kerrotaan 380-luvun alussa luopuneen virka-asemastaan ja eläneen erakkona kuolemaansa asti vuoteen 390.
Lähteet:Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja ja Vilkuna, Kustaa: Uusi suomalainen nimikirja
Esimerkiksi seuraavissa aikuisten romaaneissa on mukana henkilöhahmoja, jotka ovat pyörätuolissa:
Matti Yrjänä Joensuu: Harjunpää ja rautahuone
Jyrki Kiiskinen: Jos minulla ei olisi rakkautta
Hannu Koivisto: Delfiinikomppi
Jojo Moyes: Kerro minulle jotain hyvää
Joonatan Tola: Hullut ihanat linnut : romaani
Marja Wich: Isadora
Jaakko Yli-Juonikas: Vanhan merimiehen tarina
Lisää romaaneja, joissa on pyörätuolissa oleva fiktiivinen hahmo, voi löytyä etsimällä hakusanoilla "pyörätuolit", "halvaus", "liikuntaesteiset" tai "liikuntavammaiset" esimerkiksi OUTI-verkkokirjastosta tai Kirjasammosta.
Myös muuhun Reijo Mäen tuotantoon kannattaa tutustua, esimerkiksi viiteen tukholmalaisesta ylikonstaapeli Sakari Roivaksesta kertovaan teokseen. Vareksesta on kirjoitettu myös oheiskirjoja, kuten Mäki, Reijo: Jussi Vareksen drinkkiopas (2003) ja Markku Haapio: Vareksen Turku(2009). Suomalaisista dekkarikirjailijoista voisi mainita mm. Seppo Jokisen (päähenkilö komisario Sakari Koskinen), Matti Remeksen (päähenkilö Ruben Waara) ja Keski-Suomesta esimerkiksi Markku Ropposen (päähenkilö yksityisetsivä Otto Kuhala). Kannattaa vilkaista myös laajaa dekkarikirjailijoista kertovaa internet-sivustoa, Tornion kaupunginkirjaston Dekkarinettiä osoitteessa http://www.tornio.fi/Kirjailijat.
Pirjo Tuominen kirjoittaa 1800- ja 1900-luvun historiaan liittyviä romaaneja, kuten Kenraalitar (Gummerus 1981), joka aloittaa Suuriruhtimaanmaa –sarjan. Raija Orasen Maan aamu –sarja liittyy Suomen itsenäisyyden aikaan. Elisabeth Ahon kirjat, kuten Valkea kuin uni: historiallinen romaani Urajärven kartanosta vuosilta 1830-1851 (Otava, 2002), liittyy myös 1800-luvulle, tosin ei Karjalaan vaan Asikkalan Urajärven kartanoon. Sitä seuraa vuosisadan vaihteen molemmin puolin sijoittuva Lilly: historiallinen romaani 1861-1918: (Otava 2002). Myös Eira Pättikangas ja Panu Rajala kirjottavat 1800- ja 1900-lukujen historiasta, kuten Pättikankaan Punainen silkkinauha (Karisto 2005) ja Rajalan Senaatin ratsumies (Otava 2003), jolle on myös jatkoa....
Silja Vuorikurun tuore elämäkerta Aino Kallas : maailman sydämessä (SKS, 2017) lienee tähän tarkoitukseen mitä mainioimmin sopiva teos. Ensisijaisesti Kallaksen tuotannosta kiinnostuneiden kannattaa muistaa myös Kai Laitisen Aino Kallas 1897-1921 : tutkimus hänen tuotantonsa päälinjoista ja taustasta ja Aino Kallaksen mestarivuodet : tutkimus hänen tuotantonsa päälinjoista ja taustasta 1922-1956.
Maailmassa on hyvin vähän maita, joissa alkuperäiskansojen edustajat ovat enemmistönä. Muut kuin alkuperäiskansojen edustajat ovat tulleet maahan jossakin vaiheessa esim. siirtolaisina tai pakolaisina. Tilastotietoon keskittyvä sivusto Statista.com kertoo, että alkuperäiskansojen edustajat ovat enemmistönä vain Grönlannissa ja Ranskan Polynesiassa, muualla on enemmän muualta tulleita tai tuotuja:
https://www.statista.com/chart/18981/countries-with-the-largest-share-o…
Kyseessä lienee tämän tyyppinen tekstiilispray? https://arkiveatelier.com/products/raikastava-tekstiilisuihke-steamery
Ryijyä pitää pääsääntöisesti huoltaa ja puhdistaa erittäin hellävaraisesti. Tekstiilisuihke sisältää säilöntäainetta ja hajusteita, joiden vaikutuksesta mm. ryijyn lankojen väreihin ei ole tietoa. Lisäksi suihke ei varsinaisesti puhdista tekstiiliä, vaan enemmänkin poistaa hajuja. Tuotetta ei kannattane suihkutella ainakaan vanhaan ja arvokkaaseen ryijyyn.
Ohjeita ryijyn puhdistamiseen: https://www.craftmuseum.fi/palvelut/konservointikeskus/konservointiohjeita-erilaisille-tekstiileille/ryijy-ja-sen-hoitaminen-0
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi sanotaan, että Jemina on hepreaa ja tarkoitaa kyyhkystä. Pertti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa kerrotaan, että nimi yleistyi Englannissa 1600-luvulla, kun kuningas Kaarle II tytär sai nimekseen Charlotte Jemina Henrietta. Seuraava nousu oli 1800-luvulla, kun Walter Scottin romaanissa esiintyi sen niminen henkilö. Suomessa nimi yleistyi 1990-luvulla ja otettiin v. 2000 almanakkaan.
Jesse on alkuaan hebreaa ja merkitsee "Jumala on olemassa" Riihosen mukaan. Lempiäinen kertoo kirjassaan, että Jesse on Iisain kreikkalainen muoto. Suomen almanakassa Jesse on ollut vuodesta 1995.
Etunimistä löydät tietoa edellisten kirjojen lisäksi esim.
Chastnaya-Leppäniemi: Valitse lapselle nimi
Kiviniemi: Iita...
Helsingin kadunnimet 1 -julkaisussa kerrotaan, että Jakomäen alueen nimi on muodostettu vanhasta, jo 1760-luvulta tunnetusta paikannimestä Jacobacka. Wikipediassa taas kerrotaan Maanmittaushallituksen arkistossa olevan merkinnän alueesta nimeltä 'Jacobacka' vuodelta 1692. Ensimmäinen karttamerkintä nimeltä mainiten on Ruotsi-Suomen isojaon ajalta 1775.Jos tieto Jakobacka nimisestä paikasta vuodelta 1692 pitää paikkansa, niin nimi on ollut olemassa jo ennen isojakoa tai myöhäisempää uusjakoa.Jakomäenkallio on kymmeniä metrejä merenpinnan yläpuolella, joten ehkä alueen jakava kallio on antanut paikalle nimen?Helsingin kadunnimet 1Jakomäki – WikipediaKaupunginosan historia - Koillisseura - Jakomäki-Suurmetsä
