Toivottavasti seuraavista teos- / artikkelitiedoista on hyötyä. Opinnäytetöitä saa yliopiston laitoksilta ainakin katsottavaksi ja niitä voi yrittää kaukolainata lähikirjaston kautta. Artikkeleita (viitteessä lukee ARTO) voi kysyä esim. yliopistonsa kirjaston kautta:
Tofferi, Heile, Illokutiivisen sävyn ilmeneminen englannissa / Heile Tofferi [Turku] , 1987. Pro gradu -työ : Turun yliopisto , englantilainen filologia.
Ropponen, Sirpa, Der illokutionäre Akt : ein sprechakttheoretischer Ansatz / Sirpa Ropponen. Helsinki : Helsingin yliopisto , 1999. Pro gradu -työ , Germaaninen filologia
Lähteenmäki, Mika, Ironian loogis-pragmaattisista malleista (artikkeli kokoomateoksessa). Puhekulttuurit ja kielten oppiminen : AFinLAn vuosikirja 1994....
Espoon kaupunginkirjasto ottaa vastaan lahjoituksena hyväkuntoisia kirjoja, joille on kysyntää kirjastokäytössä. Kirjasto ottaa vastaan lahjoituksia sillä ehdolla, että jos aineistoa ei oteta kirjastokäyttöön, kirjasto voi laittaa sen kierrätyshyllyynsä tai hävittää muuten.
Useissa kirjastoissa on myös asiakkaiden ilmoituksille tarkoitettuja ilmoitustauluja. Ne on yleensä tarkoitettu ei-kaupallisille ilmoituksille. Kysy tarkemmin siitä kirjastosta, jonne haluaisit ilmoituksen laittaa. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Taatelipaketin merkkiä ei nyt ole tiedossa, mutta lähetin kysymyksen Mauste-Sallinen Oy:hyn. Heillä ei kuitenkaan ollut tarkkaa tietoa 70-luvun taatelipaketista, sillä Sallinen on aloittanut pähkinöiden sekä kuivattujen hedelmien tuonnin vasta 80-luvun alussa. Silloin Sallisen maahantuoman taatelipaketin koko on ollut tuo 250g. Vastaaja oli kuitenkin netin reseptiikkaa selailessaan huomannut joissain ohjeissa olevan 200g taatelia. Esimerkiksi Marttojen taatelikakkuohjeessa lukee "1 pkt taateleja (noin 200 g)".
Lähteet:
Martat.fi. Reseptit.Taatelikakku. https://www.martat.fi/reseptit/taatelikakku/
Mauste-Sallinen.fi. https://mauste-sallinen.fi/
B. Virtasen luoja on sarjakuvataiteilija Ilkka Heilä, jonka Otavan kirjailijaprofiilissa mainitaan toimistotyön oravanpyörässä vuodesta toiseen sinnittelevän B. Virtasen saaneen alkunsa vuonna 1989. Tässä Seura-lehden haastattelussa Heilä kertoo kehitelleensä sarjakuvan alun perin Uusi Suomi-sanomalehden ja sarjakuvia levittävän Bulls Pressin kilpailuun - voitto meni sivu suun, mutta loppu on historiaa.
Reilun 30 vuoden aikana B. Virtanen on seikkaillut yli neljänkymmenen kotimaisen sanomalehden sivuilla ja ensimmäisen albumiversion julkaisi vuonna 1997 Arktinen Banaani; vuodesta 2019 lähtien julkaisija on ollut Otava. Lisäksi maaliskuusta 2022 alkaen B. Virtasen edesottamuksia voi seurata myös...
Ukrainankielisen wikipedian mukaan Jevhenija Kuznjetsova on syntynyt 30.6.1987.
https://uk.m.wikipedia.org/wiki/%D0%84%D0%B2%D0%B3%D0%B5%D0%BD%D1%96%D1…
Zdeněk Milerin luomasta myyrähahmosta ei liene tässä kyse. Olisitko siis katsonut espanjalaista animaatiota Furi ja maaginen metsä. Helsingin Sanomat esitteli vuonna 2004 tuolloin televisio-ohjelmistossa ollutta elokuvaa: "Päähahmo Furi on pieni, asiaankuuluvan suloinen myyrä, joka on rakastunut ystäväänsä Lindaan. Furi ei vain ole kovin rohkea, ja hän potee myös korkean paikan kammoa." Lehden kriitikko ei suhtautunut kovin arvostavasti animaatioon: "Mistä lähtien myyrät ovat olleet hitaita eläimiä? Hahmot eivät istu taustoihin, ja eritoten siniset (!) myyrät eivät oikein edes erotu, varsinkaan sinisävyisessä metsässä."
Helsingin Sanomat 17.12.2004
https://fi.wikipedia.org/wiki/Furi_ja_maaginen_mets%C3%A4
Kirjailija Maila Talvion ehdotusta mukaillen Suomen lipun päiväksi nimetyn liputuspäivän taustalla on Suomalaisuuden liiton 1920-luvulla käynnistämä kampanja Suomen lipun saattamiseksi yleisempään käytäntöön. Aiheesta laadittiin sanomalehtikirjoituksia ja vuonna 1926 järjestettiin lippujen alennusmyyntejä ja levitettiin lipputankopiirustuksia. Suunnitteilla oli myös Suomen lipun historiaa ja käyttöä käsittelevä julkaisu. Niin ikään pohdinnan kohteena oli luettelo niistä juhlista ja päivistä, jolloin tulisi liputtaa. Erityiseksi Suomen lipun päiväksi ajateltiin juhannusta tai toukokuun 16. päivää. Ehdolla oli myös tasavaltaisen valtiomuodon säätämispäivä 17.7. Lopulta valinta osui juhannukseen sillä perusteella, ettei päivä...
Goethen käännös "Finnisches Lied" löytyy painettuna esim. teoksesta Goethe, Johann Wolfgang von: Goethes Werke in zwei Bänden (ensimmäinen nide) tai Internetistä osoitteesta http://www.textlog.de/18439.html.
Josiel on suomalaisena nimenä harvinainen, en löytänyt siitä mainintaa nimikirjoista ja internetistä nimestä löytyi tietoa vain englanniksi:
http://www.hebrewbabynames.com/item.cfm?itemid=1882
Josiel on siis englantilaistettu muoto alunperin heprealaisesta nimestä Yosiel. Josiel muodostuu kahdesta osasta Josi (Yosef) ja El (Jumala). Nimeä on vaikea suomentaa, mutta se tarkoittaa jotakuinkin "Jumala lisää (God will add) tai Jumala korottaa (God will increase)".
Jokaisella kirjalla on oma yksilöllinen numeronsa. Suosittua kirjaa voi olla kirjastojen kokoelmissa yhteensä satoja kappaleita ja niillä on tietenkin jokaisella oma yksilöllinen numeronsa, jotta tiedetään mikä kappale milloinkin on kyseessä.
Jos kirja jää palautuksessa rekisteröimättä, niin tietenkin on mahdollista että se päätyy hyllyyn, vaikka on rekisterin mukaan vielä asiakkaalla lainassa. Mutta tällöinkin kirja joko löytyy etsittäessä hyllystä, tai jos se menee uudestaan lainaan, niin uusi laina kumoaa aina vanhan ja kirja poistuu edellisen lainaajan tiedoista automaattisesti.
Useimmissa Raamatun käännöksissä näytetään käyttävän sinuttelumuotoa, esimerkiksi
Lutherin käännöksen tekstissä Du/Dein, jota Mikael Agricola käytti kreikankielisen ja latinankielisen Raamatun tekstin ohessa, https://www.biblegateway.com/passage/?search=Matthaeus%206&version=LUTH…. Latinan kielessä teitittelyä ei ole.
Käännöksiä eri kielillä voi tutkia esimerkiksi Biblegatewayssa, https://www.biblegateway.com/
Aivan kaikki kielet eivät kuitenkaan ole päätyneet sinutteluun, esimerkiksi hollanninkielinen rukous teitittelee, https://www.cgkrijnsburg.nl/sites/default/files/kerkdienst/2021-03/VERK…
Valitettavasti en löytänyt syvällistä tutkimusta aiheesta, verkossa suurin osa asiaan liittyvistä löydöistä ovat...
World Wide Link Swedenin hakukone saattaa olla hyödyksi, kokeilkaa toki. Palvelun nettiosoite on alla. Alimmaisena on palvelun yhteystiedot.
http://www.wwlink.se/gateway/svenska/
World Wide Link Sweden AB
Tel: (46)-(0)8-540 885 00
E-mail: info@wwlink.se
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy työvoimatutkimukseen kuuluva tilasto "Työlliset ja palkansaajat sekä työllisten ja palkansaajien tehdyt työtunnit toimialan (TOL 2008) mukaan ja sukupuolen mukaan, 15-74-vuotiaat, 2000-2020": https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyti__vv/st….
Lisää työelämää koskevia tilastoja löytyy tämän listauksen kohdasta "työmarkkinat": https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyti/.
