Muistelet aivan oikein. Ainakin Helsingin Sanomissa on kirjoitettu Keskuskadun kiveyksen kuvioinnista pariinkin kertaan. 24.11.2009 kiveys oli vielä alkutekijöissään ja aidattuna. Laatoista ei löydy ihan samanlaista aina toistuvaa kuvioita, todettiin Hesarin jutussa. "Penrosen laatassa on vain kaksi osaa, josta kaikki muodostuu: nuoli ja leija. Niitä kun yhdistelee parin helpon säännön avulla, jatkuu kuvio luovasti loputtomiin."
6.8.2014 lehden sivuilla esiteltiin jo valmista kiveystä: "Keskuskadun kävelykadusta voi tulla matemaattisen hämmästelyn kohde."
Myös Tiedekeskus Heurekan edustalla on Penrosen laatoitus, kuten Simo Kivelä matematiikkablogissaan mainitsee http://simokivela.blogspot.com/2014/08/keskuskadun-...
Uusia nimiä otetaan almanakkaan ensisijaisesti niiden yleisyyden perusteella. Vuoden 2010 nimipäiväuudistuksesta lähtien rajana on pidetty sitä, että nimi on annettu vähintään 500 lapselle ensimmäiseksi etunimeksi uudistusta edeltäneen 50 vuoden aikana. Nimen yleisyys ei kuitenkaan ole ainoa kriteeri. Nimen tulee myös sopia hyvin kotimaiseen nimistöön.
Päätökset uusien nimien mukaan ottamisesta tekee Helsingin yliopiston rehtori. Asian valmistelevat yliopiston nimittämät nimiasiantuntijat, joista toinen huolehtii suomalaisista nimistä ja toinen suomenruotsalaisista nimistä. He esittelevät asian rehtorille, joka tekee siitä päätöksen.
Uudet almanakkanimet valitaan niiden yleisyyden perusteella. Siksi kansalaiset eivät käytännössä...
Lukuvuonna 1966/67 kansakoulun neljännellä luokalla oli 84 605 oppilasta ja viidennellä luokalla 51 712. Oppikoulun ensimmäisellä luokalla oli tuolloin 47 179 oppilasta.
Lähteet: Tilastollinen päätoimisto (eli Tilastokeskus), Kansanopetus 1966/67 ja Oppikoulut 1966/67.
Kansanopetukseen ja kansakouluihin liittyvät tilastojulkaisut on koottu tänne: https://www.doria.fi/handle/10024/90241. Oppikoulutilastot löytyvät täältä: https://www.doria.fi/handle/10024/90243.
Runo(t) Harpunsoittaja 1-2, joista jälkimmäinen alkaa esittämällänne tavalla, on Leinon suomentamana teoksessa
Maailman kannel (Otava 1913).
Saksankielisenä teksti löytyy nimellä Harfenspieler
monista Goethen kootuista teoksista. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa on teos
Goethe, Johann Wolfgang von, Goethes Werke in zwei Bänden / [Herausgeber Richard Friedenthal]. Erster Band / [Auswahl der Gedichte unter Mitwirkung von Erweiterte Neuaufl. München ; Zürich : Knaur 1957.
Teoksen sivulta 47 löytyy em. runo. Runo on Goethen teoksesta Wilhelm Meisters Lehrwerke. Tästäkin teoksesta on kokoelmissamme useita erilaisia versioita.
Harfenspieler
löytyy myös Internetistä esim. verkkosivulta http://www.zottel.org/index.html?http://www.zottel....
Richard III:
"Nyt nurpeuden talven meillä muutti/Aurinko Yorkin kesäks ihanaksi." (Paavo Cajander).
Hamlet-sitaatti on hankalampi: en löydä tekstistä riviä 201 1. näytöksen 1. kohtauksesta. Line 175 on viimeinen. Täsmennätkö kysymystä, niin lähetän käännösvastineet useasta eri käännöksestä.
Haalistumista aiheuttaa auringosta tuleva ultraviolettisäteily. Värimuutosten kannalta materiaalia ratkaisevampi tekijä ovat käytetyt värit. Kaikki värit eivät ole yhtä herkkiä ultraviolettisäteilylle. Erityisen alttiita hajoamiselle ovat tehdasvalmisteiset orgaaniset molekyylit, joihin monet teollisuusvärit pohjautuvat.
Myös loisteputket säteilevät ultravioletin aallonpituusalueella. Taidemuseoissa havahduttiin uhkaavaan vaaraan, kun todettiin, että tauluista oli hävinnyt väriloistoa - tutkijat osoittivat, että syynä olivat juuri loisteputket.
Lähde:
Leif Wedøe, Miksi pilvet eivät putoa? : luonnollisia selityksiä arkipäivän ilmiöille
Jamppa Tuomisen esittämään lauluun "Meren rannalla" ei ole olemassa nuottia. Laulun on säveltänyt Reijo Määttä ja sanat on tehnyt Rikhard Palm.
Muusikoiden-net palstalla on keskusteltu vuonna 2017 tästä kappaleesta: Muusikoiden.net - Keskustelu - Meren rannalla, Jamppa Tuominen
Jamppa Tuominen on esittänyt myös toisen "merenranta aiheisen" kappaleen: "Rannalla kyynelten meren" (säv. Jori Sivonen, san. Vexi Salmi). Tähänkään kappaleeseen ei ole julkaistu nuottia.
Kun varaamasi aineisto saapuu noutokirjastoon, sitä säilytetään sinulle varattuna 8 päivän ajan. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa omista tiedoistasi. Viimeisellä noutopäivällä ei ole vaikutusta laina-ajan pituuteen, vaan järjestelmä laskee laina-ajan alkavaksi lainaushetkestä lainasääntöjen mukaan. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa laina-ajat ovat seuraavat: yleinen laina-aika on 28 vuorokautta, kysytyn teoksen laina-aika voi olla 14 vuorokautta, lehden laina-aika on 14 vuorokautta,
videokasetin ja DVD-levyn laina-aika on 7 vuorokautta. Jos varattua aineistoa ei haeta viimeistään viimeisenä noutopäivänä, niin se lähtee seuraavana päivänä seuraavalle varaajalle tai takaisin omistajakirjastoon.
Kirjailijatason suosituksia voi saada tekoälyyn perustuvalta kirjallisuuden suosittelusivustolta. Se tarjoaa Eve Hietamiehen vastineeksi Anna-Leena Härköstä. https://www.literature-map.com/Tampereen kirjaston maksuttomassa Mitä lukisin? -verkkopalvelussa saa kirjaston lukuoppailta sähköpostitse toiveiden mukaan räätälöityjä lukuvinkkejä.https://www.tampere.fi/kirjastot/asiakkaana-kirjastossa/mita-lukisin-lukuvinkkeja-kirjastostaKannattaa katsoa kirjaston tietokannasta millä asiasanoilla itselleen mieluisa kirja on kuvailtu. Yösyöttö-kirjaa kuvaillaan mm. asiasanoilla isyys, vauvaperheet ja yksinhuoltajat. Kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta https://www.kirjasampo.fi sekä kirjaston omasta tietokannasta näillä asiasanoilla...
Kylläpä se 'humu' on sekä Seljan esikoiskokoelmassa Vielä minä elän (1942) että niissä hänen valittujen runojen kokoelmissaan, joihin Nuori varsa sisältyy (Runot, 1970; Aurinko tallella, 1988; Riikinkukon lapsi, 2010).
Erään kirjoittajan "Ruotsin viimeiseksi kalloja mittailleeksi akateemiseksi rasistiksi" luonnehtima Bertil Lundman toteutti kesällä 1950 Tjörnin saarella Länsi-Götanmaalla tutkimusprojektin, jonka yhteydessä hän mittasi 700 saarelaisen pääkallot. Tämän myöhäisempiä dokumentoituja ruotsalaisia rotubiologisia kallonmittauksia en tutkimistani lähteistä löytänyt. – Lundman luennoi Uppsalan yliopistossa 1960-luvulle asti. Tapio Tammisen Kansankodin pimeämpi puoli -kirja kertoo, että opiskelijoiden mukaan "miehellä oli aina mittanauha taskussaan, jotta hän voisi tarvittaessa mitata heidän päänmuotonsa".Lähteet ja kirjallisuutta: Gunnar Broberg, Statlig rasforskning : en historik över Rasbiologiska institutet Martin Ericsson,...
Kaarina Helakisa on riimitellyt "Little Tommy Tucker" -lorun suomeksi. Loru on suomenkieliseltä nimeltään "Pikku Tommi Takala" ja se löytyy esimerkiksi teoksista "Lasten kultainen riimikirja" (Otava, 1993) ja "Hanhiemon runoja" (Otava, 2000).
Loru alkaa näin:
"Pikku Tommi Takala
laulaa, jotta saisi ruokaa."
Saat koko lorun sähköpostiisi.
Teosten saatavuuden voit tarkistaa HelMet-tietokannasta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Lähde:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Tässä joitakin ehdotuksia.
Ovatkohan dekkaripuolella Elly Griffithsin kirjat tuttuja? Niiden päähenkilö Ruth Galloway on ammatiltaan arkeologi, joka päätyy mukaan rikosten selvittelyyn.
Uusista jännäreistä paljon mielenkiintoa on herättänyt ruotsalaisen Mariette Lindsteinin Ehdoton valta. Psykologinen trilleri kertoo Sofiesta, joka ajautuu mukaan karismaattisen johtajan perustamaan kulttiin ja tajuaa liian myöhään, että ulospääsyä ei ole. Kirjan kultti on kuvitteellinen, mutta tarinan pohjana ovat Lindsteinin omat kokemukset.
Downton Abbeyn ja Agatha Christien ystävää voisi kiinnostaa Jessica Fellowesin Mitfordin murhat. Se aloittaa sarjan, joka yhdistelee brittitunnelmaa, historiallisia henkilöitä ja todellisia rikoksia...
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ruotsinkielisillä sivuilla laumasuojasta käytetään sanaa flockimmunitet (https://thl.fi/sv/web/infektionssjukdomar-och-vaccinationer/information…).
Kyse on luultavasti Tammen kultaiset kirjat -sarjan kuvakirjasta Pikkuveikko, jonka suomenkieliset tekstit on kirjoittanut Marjatta Kureniemi. Kirja on ilmestynyt suomeksi ensimmäisen kerran 1964 ja siitä on otettu uusia painoksia ainakin vuosina 1975 ja 1993.
Alkuperäistekstissä runon kolmas säe kuuluu "...Nyt minä lähden ajelulle ..."
Kirja on lainattavissa HelMet-kirjastosta:
Wilkin, Esther
Pikkuveikko
Tammi, 1993
Ainoa pisaran putoamisesta kertova runo, joka löytyi, on Eino Leinon runo Hiljaa- pisara putoaa.
Ei siis naisrunoilijan runo, ei susia eikä kuutamoa.
Runoa haettiin paisti googlesta niin Lahden kaupungnkirjaston runotietokannasta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ohje/ .
Eino Leinon runo kuuluu:
Hiljaa - pisara putoaa.
Kuuletko kaislan taipuvan...
Ja kaislojen vieno kahahdus,
kuin kuiskaus, kuin rakkaus...
Esimerkiksi Olympiakomitean sivuilla kerrotaan valmentajan tehtäviin hakeutumisesta. Omaa urheilutaustaa pidetään suotavana. "Alusta alkaen on tärkeää lähteä kouluttautumaan. Valmentaminen on oma tieteen ja taiteen lajinsa, jossa on paljon mielenkiintoista opittavaa. Urheilijalla on usein paljon kokemusta valmentautumisesta, mutta valmentajan osaaminen ei synny vain urheilijakokemuksesta. Koulutuspolkuja on tarjolla monia."
Suomen valmentajat -yhdistyksen verkkosivuilla mainitaan viime päivien uutisoinnissa puhuttaneet kahdelle muodostelmaluisteluvalmentajalle annetut sanktiot epäasiallisesta käyttäytymisestä. Liitto peräänkuuluttaa epäkohtiin puuttumista ja edellyttää lisää ymmärrystä hyvästä valmennuksesta ja hyvästä valmentajuudesta....
VHS-tallenteiden digitointi on mahdollista kolmessa kirjastossa: pääkirjaston musiikkiosastolla, Ilpoisten kirjastossa ja Varissuon kirjastossa.
Aikoja voi varata kirjastojen neuvonnasta tai puhelimitse. Asiakkaalla tulee olla Vaski-kirjastojen voimassa oleva kirjastokortti. Uuden ajan voi varata vasta kun edellinen aika on käytetty.
Palvelu toteutetaan itsepalveluna ja digitointi on asiakkaalle maksutonta. Asiakas ostaa itse omat DVD-levynsä, joihin hän aineistoa tallentaa.
Puhelinnumerot:
Musiikkiosasto puh. 02- 2620 658
Ilpoinen puh. 02- 2620 764
Varissuo puh. 02- 262 0777
Lisätietoja Musaston blogista http://musasto.wordpress.com/2011/01/28/mahdollisuus-digitointiin-kolme…
Kuulostaa kovasti Lönnrotin teokselta Vaeltaja : muistelmia jalkamatkalta Hämeestä, Savosta ja Karjalasta 1828.Hämessä esimerkiksi neuvotellaan soutumatkan hinnasta näin: "Puolentoista tunnin soutumatkan jälkeen olin Paimelan rannassa. Kysyin soutajapojalta, mitä hän tahtoi vaivastaan. Hän virkkoi: 'antakaa iteh kunniastasi mitä arvaatte', mutta koska nämä kunnianmukaiset maksut eivät aina ole parhaita, vaadin häntä itseään määräämään. Silloin hän sanoi olevan tavallista, että maksettiin kaksinkertaiset kyytirahat järvien yli kuljettaessa, ja minun täytyi siis antaa hänelle 44 killinkiä, sillä minulla ei sattunut olemaan pienempiä pankkiseteleitä. Tällaiset vesimatkat, ajattelin muuten, pian tyhjentäisivät kukkaroni, minkä vuoksi päätin...
Chick lit –termiä on hankala suoraan suomentaa, usein suomenkielisessäkin puheessa käytetään alkuperäistä englanninkielistä termiä. Joskus tosin kuulee puhuttavan myös ”sinkkukirjallisuudesta”, sillä useimmiten chick lit –kirjojen päähenkilönä on juuri 20-30 –vuotias sinkkunainen.
Maria Säkön mukaan ”chick litille ei ole olemassa tarkkaa määritelmää. Joillekin se tarkoittaa miehenmetsästyksestä kertovaa höttöä. Jotkut niputtavat siihen lähes kaikki teokset nuorehkon naisen itsensä etsimiskirjoista arkisiin perhekuvauksiin.” (Ylioppilaslehti, 30.11.2007) Joidenkin keskeisimpien chick lit –kirjailijoiden (kuten Helen Fieldingin, Marian Keyesin, Sophie Kinsellan ym) romaaneissa päähenkilöt vanhenevat kirjailijoidensa mukana ja myös aiheet...
