Lauri Pohjanpäältä on käännetty ruotsiksi yksi runokokoelma: Pilgrimerna : finsk lyrik. Siinä runoa ei ollut.
Runoa ei löytynyt myöskään näistä antologioista:
- Finsk dikt I svensk tolkning / Mörne, Kihlman (1933)
- Finsk lyrik 1 (1926)
- Finsk lyrik 2 (1932)
- Ung finsk lyrik / i tolkningar av Joel Rundt (1938)
- Modern finsk lyrik (1947)
Pohjanpään runoja on myös sävelletty, mutta niidenkään joukosta kysymääsi runoa ei löytynyt.
Lähteidemme avulla emme käännöstä löytäneet, mutta on mahdollista, että se on ilmestynyt jossakin antologiassa, tai esimerkiksi lehdessä.
Väinö Linnan Tuntematon sotilas (1954) käännettiin italiaksi vuonna 1956. Teoksen käänsi Mario Merlini ja sen nimi on italiaksi Croci in Carelia.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Koska kyseessä on näin vanha teos, sitä kannattaa etsiä esimerkiksi verkkoantikvariaateista. Googlettamalla teoksen nimellä löytyy ainakin muutamia verkkokauppoja, joissa teosta on myynnissä.
Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajat eivät ole lakimiehiä, joten meiltä ei saa mitään lakiin liittyvää tulkintaa. Tässä kuitenkin muutama poiminta Suomen laista.
1. Suomen rikoslain 17 luvun 12 § säädetään, että :
"Joka
1)luvattomasti avaa haudan tai ottaa sieltä ruumiin tai sen osan, ruumisarkun tai hautauurnan,
2) käsittelee hautaamatonta ruumista pahennusta herättävällä tavalla tai
3) turmelee tai häpäisee hautaa tai kuolleen muistomerkkiä,
on tuomittava hautarauhan rikkomisesta ..."
Laissa ei ole määritelty mitään voimassaoloaikaa.
Suomen säädöskokoelma: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=rikoslaki#L17
2. Estonia-laivan hylyn alue on...
Säkeet ovat melko lähellä ruotsalaisen Carl Michael Bellmanin Så lunka vi så småningom -nimisen kappaleen käännöstä. Kyseinen kappale on Fredmanin laulu nro 21, ja laulusta on ainakin kolme suomennosta:
1. Reino Hirviseppä: Juokaamme veikot/Kesteissä (alkusanat "Niin pannaan hölkäks hiljalleen")
2. Liisa Ryömä: Laulu 21 (alkusanat "Näin hummatessa huoletta")
3. Jukka Tabermann: Fredmanin laulu 21 (alkusanat "Niin pikku hiljaa poistumme")
Jukka Tabermannin käännöksessä mainitaan säkeet "onko hautakuoppa liian syvä, niinpä siis ota ryyppy hyvä".
Lähteet:
https://emakbakea.files.wordpress.com/2018/12/Bellman.pdf
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ennen_viimeist%C3%A4_maljaa
http://www.songcoleta.com/lyrics/fredmanin_laulu_numero_21_(vesa-...
Hei!
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy Joe Watersin teos Cause marketing for dummies vuodelta 2011. Siinä on kerrottu näiden yleishyödyllisten yhteisöjen markkinoinnista. Peter Druckerin teos Voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden johtaminen vuodelta 2008 on yleisempi kirja aiheesta. Kirjojen saatavuustiedot voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku;jsessionid=6B84939855FC88…
Yliopistokirjastojen yhteisestä Linda-tietokannasta löytyy paljon enemmän tutkimuksia aiheesta, esimerkiksi teos The non nonprofit : for-profit thinking for nonprofit success / Steve Rothschild ; foreword by Bill George.
Rothschild, Steve. San Francisco : Jossey-Bass, cop. 2012.
Tekstiaineisto
Linda...
Hei
Kirjastot.fi:n kautta ei voi lainata kirjoja. Jos haluat lainata kirjan Lahden kaupunginkirjastosta suosittelen menemään lähikirjastoosi ja pyytämään heitä kaukolainaamaan kirjan. Tämä saatta olla maksullinen palvelu.
Runo, johon kysymyksessä viitataan, lienee Oksasen (August Ahlqvist) Sotamarssi vuodelta 1889. Marssi julkaistiin vuonna 1891 Savokarjalaisen osakunnan juhlalehdessä Koitar ja 1898 Oksasen Säkenien viidennessä ja laajennetussa laitoksessa. Näissä Porrassalmen taistelun (1789) muistoksi kirjoitetun runon alkusäkeet kuuluvat seuraavasti: "Syttynyt on sota julma, / Vihan liekki leimuaa; / Punainen on Pohjan kulma, / Verta, tulta ennustaa."Julkaistu Sotamarssi kuitenkin poikkeaa SKS:n arkistossa säilytetystä käsikirjoituksesta jonkin verran. Huomattavin poikkeama on se, että alkuperäisversion "punainen on kaakon kulma" oli painetussa tekstissä muutettu muotoon "punainen on Pohjan kulma". Samoin säe "vieras valta täältä pois" oli saanut asun "...
Jos sisällissotaa ja sen jälkiselvittelyjä ei huomioida, rauhan aikana ei suoritettu teloituksia. Pääsääntöisesti sotaväen rikoslain vakoilua koskeva säännös 67 § koski ulkomaalaisia, ja vakoiluun syyllistyneet suomalaiset tuomittiin maanpetoksesta (siviilit) tai sotapetoksesta (sotilaat). Käytäntö oli hieman horjuva pitkään Neuvostoliitossa oleskelleiden Suomen kansalaisten kohdalla.
Vuosina 1939-1946 tuomittiin yhteensä 681 kuolemanrangaistusta, joista ainakin 528 pantiin täytäntöön. Valtaosa tuomituista (522) ja teloitetuista (443) oli Neuvostoliiton kansalaisia. Tuomituista Suomen kansalaisia oli 157, joista 85 teloitettiin. Heistä 67 oli sotilaita, 15 siviilejä ja kolme kuului Neuvostoliiton armeijaan. Maanpetoksesta ja Suomen...
Silmäilin läpi Suomen pääministereinä toimineiden henkilöiden tiedot Wikipediasta ja kirjastossa sähköisenä käytettävissä olevasta Kansallisbiografiasta. Neljän pääministerin kohdalla ei ollut mainintaa lapsista:
Rafael Erich
Johannes Virolainen
Kalevi Sorsa
Anneli Jäätteenmäki
Suomalaisen spekulatiivisen fiktion joukosta löytyy runsaasti dystopia-kirjallisuutta, mutta hyvin vähän kirjallisuutta mikä olisi samanlaista kuin Orwellin 1984. 1984 sijoittuu totalitaristiseen valvonta-yhteiskuntaan, jossa valtio kontrolloi ihmisten elämää ja määrittää tarkasti heidän asemansa. Suomessa dystopiakirjallisuutta on alettu kirjoittamaan verraten myöhemmin ja sen vuoksi myös pohdiskeltavat aiheet ovat muuttuneet. Eniten esiintyy esim. ilmastonmuutosta käsittelevää dystopiaa.
Lähinnä tätä teosta on kenties Maarit Verrosen "Karsintavaihe" kirja, jonka kuvaamassa yhteiskunnassa työnteko on pakollista ja pitkälle kontrolloitua. Työ määrittelee asuinpaikan ja aseman yhteiskunnassa, minkä vuoksi monet käyttävät psyykenlääkkeitä...
MTV-uutiset uutisoi (8.4.2016) "jauhomakkaroiksi" kutsutuista makkaroista. Uutisen mukaan kutsumanimi johtaa harhaan. Kotimaiset grilli- ja lenkkimakkarat eivät sisällä vehnäjauhoja, vaan niissä käytettävä jauho on aina ollut ja edelleen on perunatärkkelystä eli perunajauhoa. Siksi ne myös yleensä ovat gluteenittomia:
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/jauhomakkaroihin-liittyy-sitkea-uskomus-tama-on-totuus-makkaroissa-kaytettavista-jauhoista/5832704#gs.kggk7k
Pikaisella silmäyksellä Finelin (eli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankin) sivuilta löytyvien makkaroiden ravintoainekoostumustietojen mukaan lähes kaikki makkarat ovat gluteenittomia
https://...
Kaivattu kirja lienee Ira J. Morrisin Kuningaskunta laulusta : historiallinen romaani keskiajan Burgundista (WSOY, 1965). Sen jatko-osa on Noidan poika (WSOY, 1968).Laulu, josta kysymyksessä muistellut säkeet ovat peräisin, esitellään Kuningaskunta laulusta -kirjan yhdeksännessä luvussa, jossa sen teksti on ranskaksi; suomennos löytyy viimeisen luvun lopusta. Samat säkeet esiintyvät Noidan pojan alussa."Kumarran ja katoan / ja murhemielin vaellan, / vaarojen tietä taivallan / Ranskan halki ja Navarran. // Hänelle silti kertokaa : / rakastan häntä; mainitkaa / vain nimi sen ken toivottaa / kaikkea hyvää puolestaan."Kuningaskunta laulusta | Kirjasampo
Hallitus päätti 30.3. jatkaa koronavirustartuntojen leviämisen hidastamiseksi ja riskiryhmien suojelemiseksi aiemmin päätettyjä rajoitustoimia 13. toukokuuta 2020 saakka.
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-jatkaa-poikkeusoloihin-liittyvia-toimia-13-toukokuuta-saakka
Teoksessa Neandertalilainen : kadonnutta perimää etsimässä / Pääbo Svante perehdytään ihmisen geeniperimän tutkimukseen sekä sen vertailuun neanderthalilaisen perimän kanssa. Teos on varsin kiehtova ja siitä käy ilmi mm. se, että geenien analyysistä, perimän yhtäläisyyksistä ja eroista on vallalla monenlaisia käsityksiä ja tulkintoja tutkijoiden kesken. Kysymys vaatii ihmisen perimän tutkimuksen asiantuntijuutta. Siihen voisi saada apua esimerkiksi Helsingin yliopiston Organismi- ja evoluutiobiologian tutkimuslaitokselta.
Tieteellisiä kysymyksiä voi esittää myös Tietysti.fi-sivuston Kysy tieteestä-osassa.
"manspread" on suomeksi "äijähaara", viittaa miesten tapaan istua julkisessa liikennevälineessä jalat levällään tilaa vieden. Sen vastapari on "shebagging", naisten tapa viedä tilaa kantamuksillaan ja laukuillaan, jotka asetetaan viereiselle istuimelle, jotta siihen ei istuisi kukaan muu. Sille ei liene suomenkielistä vastinetta.
"mansplain" tarkoittaa alentuvaa, kaikkitietävää tapaa selittää asioita. Alkuosa "man" (mies) perustuu ajatukselle, että tällainen käytös hyväksytään helposti miehiltä. Suomeksi se on "miesselittäminen".
Laski tarkoittaa talousjätteistä syntyvää likavettä. Sana juontuu ruotsin likavettä tarkoittavasta slask-sanasta, joka taas liittyy ruotsin onomatopoeettiseen slaska-verbiin ("läiskyttää").https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_7e1a1a89ea32997ef54e1da9477ffabf&list_id=1&keyword=laski&word=laski
Voit ostaa prepaid-SIM-kortin myös Isossa-Britanniassa. Lisätietoa esim. näiltä sivustoilta:
Wise Europe: https://wise.com/gb/blog/how-to-buy-sim-card-in-uk
London Cheapo: https://londoncheapo.com/technology/uk-sim-card-options-london/
Veden alla oleminen ei vastaa avaruudessa olemista, eikä vedenalainen ympäristö ole verrattavissa avaruuden tyhjiöön. Avaruudessa tyhjiö tarkoittaa lähes täydellistä ilman ja paineen puutetta. Veden alla sen sijaan paine kasvaa syvemmälle mentäessä.Astronautit pystyvät kuitenkin simuloimaan avaruuden painottomuutta veden alla painottomuuslaboratorioissa. Neutraalipainoharjoittelu auttaa astronautteja kehittämään taitoja, kuten työkalujen käyttöä ja liikkumista avaruuspukujen kanssa.Astronauttien harjoittelusta painottomuuslaboratoriossa voi lukea lisää mm. ESA:n sivuilta: https://www.esa.int/Science_Exploration/Human_and_Robotic_Exploration/A…
