Rohingyat ovat perinteisesti eläneet Myanmarissa, lähellä Bangladeshin rajaa sijaitsevassa Rakhinen osavaltiossa. Jatkuvien etnisten vainojen takia rohingyoita on kuitenkin pakolaisina monissa Myanmarin naapurimaissa. Kirkon ulkomaanavun kotisivuilla todetaan, että KUA tukee Myanmarissa maan sisäisissä konflikteissa kärsineiden tai maan sisäisiksi pakolaisiksi joutuneiden nuorten työllistämistä.
https://www.kirkonulkomaanapu.fi/missa-tyoskentelemme/myanmar/
Tässä joitakin kirjavinkkejä.
Brunow-Ruola, Marjo: Terveisin Neiti ja Clara
Kertomus tyttöjen ystävyydestä 1940-luvulla.
Larmola, Maija: Kesätukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista, Monosukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista, Jenkkikassi ja muita juttuja Kukkulan korttelista
Arkielämää ja lapsuutta 1920-50-luvuilla.
Levine, Karen: Hanan matkalaukku
Tosipohjainen, lapsille suunnattu tarina lasten kohtaloista holokaustin aikaan.
Moilanen, Paula: Keinuhevonen
1920-luvulla valmistetun keinuhevosen tarina vie vuoden 1945 kautta nykypäivään asti.
Morpurgo, Michael: Sotahevonen (alk. War horse)
Hevosen silmin kerrottu tarina ensimmäisestä maailmasodasta, rohkeudesta ja ystävyydestä.
Raustela, Lasse: Taivaansavut-sarja...
Voisiko kyseessä olla Kaarina Helakisan Ainakin miljoona sinistä kissaa vuodelta 1978? Nuotteja kirjasta ainakin löytyy, muista yksityiskohdista en uskalla sanoa, koska en ole lukenut koko kirjaa.
Ilmari Kiannon Punainen viiva -romaani (1909) ajoittuu Suomen historian merkittäväään ajanjaksoon, ensimmääisten eduskuntavaalien aikaan 1907. Vuoden 1906 lakiuudistus takasi äänioikeuden myös mm. naisille. Punainen viiva on ajankuvaus agitaattoreineen kaikkineen, mutta se voidaan nähdä myös Kiannon kannanottona tilanteeseen. Muuttuiko mikään tarpeeksi ensinkään? Teos nähdään köyhien Topin ja Riikan kautta..
Klassikoksi Puneaisen viivan tekee myuös teoksen rakenne, jossa karhu näyttelee osaansa.
Suomen valtiopolitiikan pitkä kaari | Ensimmäiset eduskuntavaalit 1907
Opetushallituksen Opintopolku-portaaliin on koottu korkeakoulujen antamia tietoja koulutuksistaan. Sen mukaan oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon (maisteri) suoritusaika on 5 vuotta: https://opintopolku.fi/konfo/fi/koulutus/1.2.246.562.13.000000000000000….
Tilastotietoa tutkintojen suoritusajoista en onnistunut löytämään. Tilastokeskus (https://stat.fi/tup/tilastotietokannat/index.html) tilastoi koulutusasioita monin tavoin, mutta ei tältä kantilta.
Lähdeteoksistamme ei löytynyt tietoa Karanen -nimestä, mutta se lienee samaa juurta kuin Kara. Sana "kara" merkitsee 'jotain kovaa', mutta myös 'pahansisuista, kiukkuista ihmistä'.
Lähde:
Mikkonen&Paikkala: "Sukunimet" (Otava, 2000)
Valitettavasti HelMet-kirjastoissa ei voi lainata pelkästään kirjastokortin numeron kertomalla. Se johtuu siitä, että kirjastokortin numero saattaa joutua helposti vääriin käsiin, jolloin joku voisi käyttää väärinkäyttää numeroa lainaamalla kirjoja toisen kortille.
Sen sijaan varaukset voi lainata kuvallisella henkilöllisyystodistuksella, jos kirjastokortti on jäänyt kotiin. Henkilöllisyystodistuksen on oltava virallinen, eikä esimerkiksi opiskelijakortti tai muut epävirallinen todistus käy lainattaessa.
Samuli Aikio kertoo nimestä kirjassaan Davvisámi báikenamat (2017) s. 174 seuraavaa:
(Teos on saameksi, käännös IP)
Suovditvárri, suomeksi Suonttavaara.
Hän kertoo alueen (järven ja vaaran) sijainnin ja nimeää alueen historialliset siidat (lapinkylät).
Suomenkielien muodon pohjana ei olisi sana suovdi-, vaan jokin muu sana. Inarinkielessä sana on säilynyt muodossa syebdee ja luulajansaameksi muodossa suobde, suobddeg ja tämä sana tarkoittaisi kaatuneen puun juuria tai tervaskantoa.
Suomenkielinen muunnos Suontta- on ollut veroluetteloissa lapinkylänimen perusmuoto.
Gananderin mukaan (1789/1960/2017)) alkuperäinen, vanha saamenkielinen sana on unohtunut, se ei ole jäänyt elämään eikä iskostunut kansankieleen. Suobdi-...
Hei
En kykene vastaamaan kysymykseesi, mutta ELY-keskuksen Liikenteen palautepalvelu-sivustolta saat asian tuntijoiden vastauksen. Tässä linkki sinne https://palautevayla.fi/aspa
Etsitty runo lienee Oiva Paloheimon Lapsen sydän, vaikka aivan sanatarkasti se ei kysymyksessä esitettyä vastaakaan:
- "Tänne, pohjaan sydämen,
äidinkuvan ihanan
hymys katse Jumalan."
---
Tuuli hiekan hajoittaa,
sydän äidin pitää saa."
Jeesus-lapsesta ja savilinnusta kertovasta vanhasta suomalaisesta legendasta on olemassa useita hieman toisistaan poikkeavia versioita. Esimerkiksi Savilinnut-niminen variantti löytyy Aatto Kaljusen, Briitta Karemon ja Taimi Metsikön Aapisesta (Valistus, 1959). Martti Haavion kirjassa Luojan linnut ja muita karjalaisia pyhäintaruja (WSOY, 1957) se esiintyy nimellä Luojan linnut. Kotikasvatuskeskuksen julkaisemassa kirjassa Vuorokeskusteluja (1922) sen on kuvaelmaksi muokannut Arvid Lydecken...
PIKI-kirjastojen kokoelmasta sopivia tarjokkaita voisivat olla esimerkiksi Kosketuksen kaipuu : kypsän iän seksuaalisuus ja Isadore Rubinin Ei koskaan liian vanha. Myös Kaarina Määtän Seniorirakkaus ja Antti Hervosen Vanhene viisaasti käsittelevät asiaa.
Urinator (alkuperäinen ääntäminen olisi jotenkin kuin uuriinaator, paino viimeistä edellisellä tavulla -na-). Kirjastoista löytyy sanakirja Pitkäranta, Reijo, Suomi-latina-suomi, josta kannattaa katsella käännöksiä.
Tarkoittanet Aljazeera-tv-yhtiötä. Osoite heidän englanninkieliselle sivulleen on: http://english.aljazeera.net/HomePage . Kanava ei kylläkään ole irakilainen eikä missään nimessä fundamentalistinen. Se perustettiin v. 1996 Qatarissa korvaamaan BBC:n lopettamat arabiankieliset tv-lähetykset. Suomalaiset tiedotusalan ja kansainvälisen politiikan asiantuntijat vertaavat Aljazeeraa CNN:ään tai jopa BBC:hen.
Ennen Irakin sotaa, jolloin kanava putkahti myös länsimaalaisten tietoisuuteen, Aljazeera oli saanut paljon vihamielistä kritiikkiä vanhoillisista arabimaista, koska se ensimmäisenä ryhtyi käsittelemään niissä esiintyviä epäkohtia ja vielä arabian kielellä.
Kun suurten kriisien aikoina pyrkii objektiiviseen tiedonvälitykseen, joutuu...
Guinness World Records Gamer's Edition -teoksen vuosien 2010-2015 editioita ei ole julkaistu suomeksi. Suomeksi on painettu Guinness World Records Gamer's Edition -julkaisut vuosilta 2008-2009 sekä 2016-2020.
Lähde: Finna.fi
Kyseinen Paimenten laulu on julkaistu nuottijulkaisuna esim. Lasten joulu: Tonttu Torvisesta Tiernapoikiin ( F-Kustannus 2012) ja Lasten joululaulukirjassa ( F-Kustannus 2008). Samoin laulu löytyy vanhemmasta teoksesta Lasten hengellinen laulukirja (1994). Kirjoja voi tiedustella lähikirjastosta.
En oikein löytänyt kuvaustasi vastaavaa vampyyrikirjaa. Muutama vaihtoehto tuli lähelle, mutta toinen on liian varhainen ja toisen kansikuva ei vastaa kuvaustasi.
Kuolemattomat hirviöt / Egerkrans, Johan, kirjoittaja, kuvittaja ; Korppi, Timo, kääntäjä, 2019, https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11527963
Kummitukset ja vampyyrit / teksti: Ulf Sindt ; kuvitus: Magnus Bard ; [suomennos: Henna Kettunen], Kirja Schildt 1998, https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.184481
Fantasiatieto / Allen, Judy Otava 2006, https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.362582
Pikku vampyyrikirjat ovat romaaneja, https://vaara.finna.fi/Search/Results?lookfor=pikku+...
Kirjastokortin ja siihen liitetyn tunnusluvun saaminen edellyttää, että käyt henkilökohtaisesti missä tahansa Helmet-kirjastossa. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, passi tai ajokortti.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Samaa asiaa on tiedusteltu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin. Vanhat vastaukset saat näkyviin palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanalla rahanarvo.
Suomen Pankin rahamuseon sivuilta löytyy rahanarvolaskuri, jonka avulla voi selvittää kuinka paljon tietyn vuoden rahasumma olisi nykyrahassa sekä vertailla eri aikakausina myytyjen hyödykkeiden hintoja keskenään. Laskuri löytyy osoitteesta http://www.rahamuseo.fi/multi_laskuri.html
Kirjastossa rahanarvoa käsitteleviä kirjoja löytyy luokasta 36.2 ja rahan historiaa ja numismatiikkaa luokasta 90.52.
Tartuntojen leviämisestä kirjaston kirjojen välityksellä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -sivustolla. http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=961def2c-24…
Vastauksen mukaan kirjaston kirjoja voi käyttää ilman huolta. "Hygienia-asioissa kannattaa olla aina tarkkana - sekä terveenä että sairaana. Kirjaston kirjoja voi kuitenkin käyttää huoleti."
Etsitty runo voisi olla Ivan Krylovin faabeli Kotka ja mehiläinen.
Kirsi Kunnaksen suomentamassa Krylovin faabeleita -valikoimassa tämän runon viimeiset säkeet ovat seuraavanlaiset:
"Tiedän kyllä, en saa kunniaa
mutta kennoja katsellessani ilon saan:
on siellä pisara minunkin hunajaa!"
