Voisiko kyseessä olla tanskalaisen Henning Köien säveltämä Nisse-polkka? Suomenkieliset sanat lauluun kirjoitti Saukki (Sauvo Puhtila).
Laulun kertosäkeessä on etsityn kaltaisia riimejä: Hupsis tupsis huppelirupsis / piirissä pyörivät puppelijupsis ... Hupsis tupsis pimpelipompeli / hiiri se kissalle takkia ompeli
Pääkirjaston tummatukkainen scifi- ja fantasiapesialisti vastaa, että kyseessä on erittäin suurella todennäköisyydellä Jim Butcherin kirjoittama The Dresden Files. Teokset kertovat paranormaaleja tapauksia Chicagossa tutkivan Harry Dresdenin seikkailuista. Muihinkaan teoksiin antamasi tuntomerkit eivät sovi. Sarjan teoksia löytyy tällä hetkellä Turun pääkirjaston spefihyllystä kiitettävästi, mutta ajantasainen tilanne kannattaa toki tarkastaa Vaski-tietokannasta.
Numerosarja ja kirjain sen edessä on ompelukoneen sarjanumero. S 590927 viittaa Singerin malliin 15K, jota valmistettiin heinä-joulukuussa vuonna 1906.
Lista Singer-ompelukoneiden sarjanumeroista
Kyseessä lienee ranskalaisen Régine Deforgesin trilogia, johon kuuluvat kirjat Sininen polkupyörä, Viettelysten Pariisi ja Rakkauden riemukaari.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10401
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aube2247c8-bf31-4606-8d3f-e3ef83f33145
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6797
Nopeimmin saat tietoa R L Stinestä Wikipediasta osoitteesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/R._L._Stine. Suomenkielisen Wikipedian sivulta löytyy kätevästi linkki myös Wsoy:n kirjailijaesittelyyn ja englanninkieliseen Goosebumps-tietokantaan. Oman kirjaston hyllystä saattaa lisäksi löytyä teoksia ulkomaisista lasten- ja nuortenkirjoista, muun muassa Mervi Kosken toimittama Ulkomaisia nuortenkertojia 1: Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan.
Kyseessä voisi olla britti Gerald Durrellin omaelämäkerrallinen kirja Eläimet ja muu kotiväkeni tai sen jatko-osa Eläimellistä menoa Korfussa. Molemmat teokset on käännetty suomeksi ensi kertaa 1970-luvulla. Yleisissä kirjastoissa ne ovat yleensä aikuisten osastolla eläintieteen luokassa, mutta ovat hyvinkin voineet olla koulukirjastossa saatavilla. Kuvauksesi täsmää näihin teoksiin ja ensimmäisestä löytyy ainakin kohtaus, jossa tavataan kultakuoriaisia kasvattava mies.
Kyseessä voisi olla Ayana Mathisin romaani Huonetta ja sukua (WSOY, 2014). Toinen vaihtoehto voisi olla Mildred D. Taylorin Ukkonen, kuule huutoni mun (WSOY, 1979).
Eila Kivikk'ahon runo "Satua" alkaa: "Kiukunharmaat pilvimöykyt, mikä teitä vaivaa?" Runo sisältyy Kivikk'ahon kokoelmaan "Viuhkalaulu" (WSOY, 1945) ja myös hänen "Kootut runot" -teokseensa, josta on useita painoksia, sekä Marjatta Kurenniemen ja Hellin Tynellin toimittamaan kirjaan "Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville" (Valistus, 1962).
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi sanotaan, että Jemina on hepreaa ja tarkoitaa kyyhkystä. Pertti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa kerrotaan, että nimi yleistyi Englannissa 1600-luvulla, kun kuningas Kaarle II tytär sai nimekseen Charlotte Jemina Henrietta. Seuraava nousu oli 1800-luvulla, kun Walter Scottin romaanissa esiintyi sen niminen henkilö. Suomessa nimi yleistyi 1990-luvulla ja otettiin v. 2000 almanakkaan.
Jesse on alkuaan hebreaa ja merkitsee "Jumala on olemassa" Riihosen mukaan. Lempiäinen kertoo kirjassaan, että Jesse on Iisain kreikkalainen muoto. Suomen almanakassa Jesse on ollut vuodesta 1995.
Etunimistä löydät tietoa edellisten kirjojen lisäksi esim.
Chastnaya-Leppäniemi: Valitse lapselle nimi
Kiviniemi: Iita...
Tekijänoikeuslaki ei tunne "peliä" teoslajina, ei myöskään "tietokonepeliä". Lain ensimmäisessä pykälässä on puhutaan "kirjallisista ja taiteellisista teoksista", jotka saavat pykälän loppukaneetin mukaan ilmetä millä tavalla tahansa.
Tekijänoikeusneuvosto on vuosia sitten linjannut, että laissa mainitulla tietokoneohjelmalla tarkoitetaan ns. ohjelmistotuotetta (kuten PhotoShop), ei muihin teoslajeihin ensisijaisesti kuuluvia tuotteita, joiden käyttämiseen tarvitaan tietokoneohjelmaa. Tietokonepelit eivät siten ole lain tarkoittamia tietokoneohjelmia vaan jotain tarkemmin määrittelemättömiä "audiovisuaalisia tuotteita".
Oikeus pelata tai peluuttaa ei näyttäisi olevan millään lailla tekijänoikeudellisesti relevantti asia. Pelaaminen ei ole...
Piano-Laurila Tampereella vuokraa sekä tavallisia että sähköpianoja kuukausivuokralla alkaen n.34,-/kk (väh. 10 kk). Vuokrapianot viritetään lähtiessä.Pianoja vuokrataan myös viikonlopuksi. Kuljetuksen maksaa asiakas. Sähköpianon kuljetus sisältyy vuokrahintaan. GSM 0500-332007
Vuokrauksesta ja vuokraehdoista lisää:
http://yritys.soon.fi/piano-laurila/
Myös seuraavista osoitteista voi tiedustella vuokrapianoa:
http://www.pianopiiri.fi/index.cfm?sid=293
http://www.pianokellari.fi/
Jatkosodan aikainen sotasairaala 52 sijaitsi Vilppulassa.
Jatkosodan historia -kirjan kuudennesta osasta löytyy kartta, jossa esitetään sotasairaaloiden sijoitus sodan alussa. Vastaava kartta kesäkuun 1944 tilanteesta on esimerkiksi Anne-Marie Franckin kirjassa Pikku sisar.
Lähteet:
Jatkosodan historia. 6
Mauno Turunen (toim.), Lääkkeen tie sodissamme vuosina 1939-1945 : sotiemme lääkehuolto ja kenttäapteekkareiden muistelmia
Anne-Marie Franck, Pikku sisar : Suomen punaisen ristin apusisaret jatkosodassa
Hei! Tässä muutama hänestä kertova kirja, jotka ovat lainattavissa alueesi kirjastoista!Tässä on hänen uusin elämänkertansa:Thomson, Graeme: Under the ivy: the life and music of Kate Bushhttps://helmet.finna.fi/Record/helmet.2584371?sid=5015062310Sama kirja suomennettuna:Thomson, Graeme ; Haapala, Laura, kääntäjä: Kate Bush ja musiikin lumohttps://helmet.finna.fi/Record/helmet.2056626?sid=5015062145 Tässä toinen, hieman vanhempi elämänkerta:Jovanovic, Rob: Kate Bush : the biographyhttps://helmet.finna.fi/Record/helmet.1743707?sid=5015062310Joka löytyy myös suomennettuna:Jovanovic, Rob ; Sumari, Anni, kääntäjä: Kate Bush : elämäkertahttps://helmet.finna.fi/Record/helmet.1788242?sid=5015062145 Tässä vielä valokuvakirjaBush,...
Kansallisarkistoon valtion viranomaiset siirtävät 40 vuotta vanhemmat pysyvästi säilytettävät asiakirjansa. Esim. Kansallisarkistossa Hämeenlinnassa säilytetään valtion alue- ja paikallishallinnon virastojen ja laitosten arkistoja, kirkollisia ja eräitä kunnallisia arkistoja, yksityisiä arkistoja sekä asiakirjajäljennöksiä (mikrofilmitallenteita).
Vaalimainontaa - ehdokaslistoja ja vaalimainoksia - kerätään ja säilytetään Kansalliskirjaston Pienpainatekokoelmassa. Sivulta https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/pienpainatteet löytyy linkki Luettelo pienpainatekokoelman ryhmistä.
Kattavaa listausta lienee mahdotonta tehdä, mutta tässä muutamia tietokirjoja ja tutkimuksia aiheesta:
Minna Huotilainen: Näin aivot oppivat
Jo Boaler: Rajaton mieli: opi, elä ja kehity ilman esteitä
Petri Paavilainen: Kuinka ajatukset syntyvät: aivotutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä
Minna Huotilainen & Leeni Peltonen: Tunne aivosi
Handmade Wellbeing Handbook: Facilitating art and craft workshops for older people in care settings
Eija Vähälä: Luovan käsityöprosessin yhteydet psyykkiseen hyvinvointiin
Voit myös itse etsiä kirjallisuutta esimerkiksi asiasanoilla taidekasvatus, henkinen hyvimvointi, luovuusterapia, luova toiminta, osaaminen ja aivotutkimus.
Larin-Kyöstin runo "Kirkonhiirien joulu" löytyy teoksesta "Larin-Kyösti, k. (1916): Sydänpäivän lauluja. K. J. Gummerus."Tässä runon sanat: Kirkonsakastissa pöydän päässä huojui hiirivaari hajasäärin, pitkää nälkää nälvi hiirimuori, poijat rippisaarnaan vastas väärin. »Hohhoo», huokas vanha hiirimuori, »muinoin jouluks saikin kyrsää, kuhaa, nyt saa jyrsiä vain kirjankantta,tääll' ei muuta saa kuin yskää, nuhaa». »Jättihän se ennen ristirahvas kirkonpenkkiin jonkun leivän murun, huono aika...» virkkoi hiirivaari, »lapsistaankin saa vain vaivan, surun.» »Rusthollien laiskat rotat lihoo, niill' on herkut sekä herranpäivät, hengen hiiret saavat purra kynttään, ihme...
Läntisellä pallonpuoliskolla tarkoitetaan Greenwichin meridiaanista länteen sijaitsevaa maapallon puoliskoa. Koko Amerikan manner sijaitsee läntisellä pallonpuoliskolla, kuten myös osia Afrikasta, Etelämantereesta, Euroopasta ja Oseaniasta. Näyttää siltä, että ainut Aasiaan kuuluva paikka läntisellä pallonpuoliskolla on Venäjän koillisnurkassa sijaitseva Tšukotkan autonominen piirikunta.
Löysin Pähkinänsärkijästä englanninkielisen musiikkisadun (kirja ja cd-levy samassa paketissa), mutta en suomenkielistä vastaavaa. Tämän englanninkielisen julkaisun nimi on Nutcracker : an enchanting version of the classic musical story ja se on vuodelta 1997.
Tšaikovskin baletti perustuu Alexandre Dumas vanhemman versioon E. T. A. Hoffmannin sadusta Nussknacker und Mausekönig (suomeksi Pähkinänsärkijä tai Pähkinänsärkijä ja hiirikuningas tai Pähkinän rusentaja ja hiirikuningas). Tämä satu löytyy monesta eri julkaisusta ja myös erillisenä julkaisuna, esim. Hoffmann, E. T. A.: Pähkinänsärkijä, suomentanut Salme Setälä, kuvittanut Matti Kota (Gummerus, 1982). Tarina löytyy myös mm. seuraavista kirjoista:
Davidson, Susanna: Balettiaarre...
