Spiraalikävelyä, jossa Helsinkiä kierretään ympäri spiraalimaista reittiä, on mainostettu Yliopisto-lehden numerossa 5 (2024). Bongasin kuitenkin Facebook-ryhmästä "Käveltävä Helsinki", että tapahtuman järjestäjä on huomauttanut, että Yliopisto-lehteen on lipsahtanut väärät päivämäärät: lehden mukaan spiraalikävelyt järjestettäisiin 11.8. ja 18.8. mutta todellisuudessa kävelyt järjestetään peräkkäisinä lauantaina 10.8.2024 ja 17.8.2024. Yliopisto-lehdessä spiraalikävelyn yhteystiedoksi ilmoitetaan järjestäjän Facebook-tili "facebook.com/mauri.korkka", ja siellä 10.8. kävelyn kerrotaan lähtevän Herttoniemen metroasemalta klo 5:20 ja 17.8. kävelyn kerrotaan lähtevän klo 5:37 Talvipuutarhan porteilta.
Löysin vastauksen ei niin tiedonhaullisesti viralliselta sivulta. https://donna.vuodatus.net/sivut/pieni-donna-suomi-donna-sanakirja Mainittiin että se voi tarkoittaa hyvin tarkkana olemista.
Internetistä löytyi englanninkielinen sivusto, jonka mukaan Hesus on muokattu nimestä Jesus.
http://www.quickbabynames.com/meaning-of-Hesus.html .
Väestörekisterikeskuksen tiedot nimestä Jesus. Miehen nimenä Jesus on alle 118 henkilöllä ja alle 31 naisella.
Nimeä ei löydy Helsingin yliopiston nimipäiväalmanakasta http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/NimAll2012.pdf
Sain apua vastaamiseen Eduskunnan kirjastosta:Historiallisen aikakauskirjan artikkelissa Kivuton murros? : naisten oikeus akateemisiin opintoihin 1800- ja 1900-luvun taitteen Suomessa / Heini Hakosalo Historiallinen aikakauskirja 104 (2006) : 4, s. 397-407 kerrotaan, että- naisia alkoi ilmaantua yliopistojen lukusaleihin 1860-luvulla. Asiasta ei tehty virallista päätöstä, sillä yliopistojen statuutit eivät yleensä puhuneet naisten opinnoista mitään. Topeliuksen historian luennot saattoivat olla ensimmäisiä, joita naiset kuuntelivat artikkelissa kerrotun tarinan mukaan. Keisarillisen Majesteetin armollisessa kirjeessä 1871 no 11 s. 9 annetaan naisille oikeus käyttää opetusta Yliopiston lääketitieisessä tiedekunnassa. 1901 Keisarillisen...
Myönteisesti sävyttyneestä mieskirjallisuudesta tulee mieleen muutamia teoksia, joiden on sanottu jättävän jälkeensä hyvän olon tunteen.
Kotimaiset kirjailijat:
-Kalle Isokallion Venttiili-Ville (Tammi). Juha Pikkarainen on kirjoittanut siitä laajan arvion, jonka voi lukea Ylen sivuilta osoitteesta http://yle.fi/uutiset/kalle_isokallio_venttiili-ville/6424484 .
Kirjailija Kalle Isokallion tuotantoon kannattaisi tutustua lähemminkin. Sieltä voi löytyä muitakin miehen menestystarinoista kertovia kirjoja.
-Ilmari, K (nimimerkki): Arvovaltakisa (Mielikirjat Kustannus-Shop). Kirjan sisällönkuvailun voi lukea Kirjasammosta osoitteesta http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_… .
-Antti Tuurin jotkut kirjat kertovat...
Kotikirjaston kokoa ei ole määritelty missään. Kirjastoja voi olla hyvin monen kokoisia ja kotikirjastoista puhuttaessa omistajansa näköisiä. Laajana kotikirjastona voitaneen pitää tuhansia tai jopa kymmeniätuhansia iteitä käsittäviä kirjakokoelmia, jollaisista silloin tällöin lukee tiedotusvälineissä.
Aiheesta on kysytty myös Kysy.fi-palvelussa.
http://www.kysy.fi/kysymys/kotikirjasto
Oppisopimusvaihtoehtoon liittyvien asioiden selvittäminen kannattaa alkaa ottamalla yhteyttä oppisopimustoimistoon. Hämeenlinnan seudun osalta katso https://www.kktavastia.fi/oppisopimustoimisto/
Kirjastoissa on tällä hetkellä oppisopimuksella kirjastovirkailijaksi opiskelevia, mutta tulevaisuuden oppisopimuspaikkoja ei voi ennustaa esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston osalta. Ainakin Hämeenlinnan kaupunginkirjastoon on tullut sellaisiakin oppisopimusopiskelijoita, jotka eivät entuudestaan ole olleet töissä juuri tässä kirjastossa.
Nykyisin useimmilla kirjastonhoitajilla on takanaan yliopisto-opintoja informaatiotutkimuksesta vähintään kirjastonhoitajan pätevyyteen vaadittava määrä. Oppisopimuksella ei suoraan kirjastonhoitajaksi...
Melodia on Franz Lisztin yksinlaulusta "O Lieb, S298", josta hän on tehnyt myös pianosovituksen. Kirjastojen luetteloissa tästä sovituksesta käytetään nimeä "Liebesträume, S541. Nro 3, O Lieb". Teosluettelonumeroon S541 näitä "Lemmenunelmia" sisältyy kolme ja tämä on se kolmas.
Margit Sandemon kirjasarja "Jääkansan tarina", joka koostuu 47:stä kirjasta, löytyy muut osat paitsi osat 21 ja 22 Lohjan kirjastosta, Virkkalan toimipisteestä. Kirjasarjaa voi lainata ja sen voi noutaa itse valitsemastaan toimipisteestä. Puuttuvat osat voi saada kaukolainaksi. Voit ottaa yhteyttä lähimpään kirjastopisteeseen ja sopia asiasta.
Koko sarjan osanimet löytyy osoitteesta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4kansan_tarina
Meidän tietokannastamme voi tarkistaa saatavuuden:
http://lohja.kirjas.to
Veikko Huovisen novelli Viinankätkijä julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Mikäpä tässä (1969). Sittemmin se on julkaistu myös kokoelmassa Vapaita suhteita (1974).
Mikäpä tässä Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123176005999526
Vapaita suhteita Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123176005999526
Kolmas maailma -antologian ilmestymisen aikoihin "tellu" oli yksi television kutsumanimistä, joka sittemmin on jäänyt vähemmälle käytölle. Tellukeskus tarkoittaa siis televisiokeskusta. Guadalupe Amorin kertomuskokoelmassa Galería de tîteres (1959) ilmestyneen tarinan alkuperäinen nimi on Televicentro.
Leimallisesti savolainen sana "tellu" ei millään muotoa ole ("töllö" taitaisi osua lähemmäs), mutta puhekielisenä se on kaiketi ollut riittävän epämuodollinen Matti Rossin suomennokseensa tavoittelemaa murteellista sävyä ajatellen. Murresanakirjoista "tellun" voi löytää ainakin Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirjasta Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii.
Suomalaisten sukunimien oikeinkirjoitus ei ollut vielä vakiintunut, ja kirjoitusasuja sopeutettiin ruotsinkieliseen kirjoitusasuun. Lisäksi nen-loppuisia sukunimiä usein lyhennettiin kirjoittaessa. Katso lisää: Suomen sukututkimusseuran blogi: https://www.genealogia.fi/l/blogi/horjuva-ortografia-mita-se-on/
Nyt viitattaneen jääkiekko-otteluun talviolympialaisissa Itävallassa 10.2.1976.Ottelu päättyi peliajalla Tšekkoslovakian voittoon 7-1. Kuitenkin Tšekkoslovakian kapteenin, Frantisek Pospisilin, dopingnäytteestä löytyi kodeiinia, ja ottelu tuomittiin Puolan voitoksi 1-0. Czechoslovakia Forfeits for Drug Use. The New York Times, February 13, 1976, Page 53.Jääkiekko talviolympialaisissa 1976. Wikipedia.
Neljäs osa on nimeltään Langenneiden enkelten kaupunki. Se ilmestyy tämän vuoden syyskuussa.
Englannin kielellä neljättä ja viidettä osaa saa jo lainaksi HelMet-kirjastoista. Neljäs osa on nimeltään City of fallen angels ja viides osa on City of lost souls.
Tähän ei löytynyt kirjallisuudesta selkeää vastausta, joten kysyin neuvoa alan asiantuntijalta. Kapteeni Jussi Pajunen, ilmatorjuntaupseeri ja sotatieteiden tohtori kertoi seuraavaa:
"Yksiselitteistä vastausta ei ole, koska yksikkötyyppejä ei ollut vielä vakioitu. Tämä johtui osittain suuresta kalustokirjosta. Kysymyksestä ei tullut esiin se, koskeeko kysymys raskaita vai kevyitä ilmatorjuntapattereita vai molempia.
Yleispätevänä vastauksena voisi esittää sen, että ilmatorjuntapatteriin kuului yksikkötyypistä ja ajankohdasta riippuen yleensä 3-6 ilmatorjuntatykkiä. Tästä poikkeuksen teki jatkosodan lopulla kokeiltu suurpatteri, jossa oli 12 ilmatorjuntatykkiä.
Yleisenä trendinä oli se, että raskaat ilmatorjuntapatterit siirtyivät kohti...
Voisiko kyseessä olla "Robinson : jännittävä henkiinjäämispeli" (Young Genius 1999)?
Siinä päähenkilö on tosin ihminen, ei eläin.
Muita vanhoja autiolle saarelle sijoittuvia pelejä ovat myös
"Bing-Bong-saaren aarre : pääosissa Moppi ja Jehu" (2001)
Moppi ja Jehu etsivät Bing-Bong-saarelle piilotettua aarretta. Saaren prinsessa Leila apunaan he taistelevat merirosvokapteeni Kenkkua vastaan.
ja
"Gilbert ja kemystinen saari" (1999)
Lohikäärme Gilbert on joutunut mystiselle saarelle, jolta hän voi selviytyä vain kemian taitojensa ja mielikuvituksensa avulla.
Matin muijan kuolema on suomalainen kansanlaulu. Painettuna se löytyy ainakin Johannes K. Lindstedtin kokoaman kirjan Laululipas : Suomen laajin kansan laulukirja toisesta niteestä (vuoden 1907 laitos). Hieman tästä poikkeava versio on julkaistu Erkki Ala-Könnin toimittamassa Alavuden laulukirjassa (1978).
