Satu löytyy ainakin kirjasta H.C. Andersen: Kuusen tarina. Kuv. Bernadette. Julkaisija Lasten Keskus 1990.
Voit tarkistaa kirjan saatavuuden Hämeenlinnan kirjastoista osoitteessa: http://webkirjasto.htk.fi/
Kirja on Alli Saarentaus-Salon Tiina itte yllättää vuodelta 1958.
Siinä 18-vuotias Tiina ottaa kesätyön puutarhaneuvojana ja ajelee myös polkupyörällä.
Elohiiri (myokymia) on yleensä toisessa alaluomessa tai jossakin silmän ympäristössä http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00… ja
http://www.tohtori.fi/?page=5331684&id=7415790
Neurologian kirjassa on kerrotaan, että kyseessä on tavallinen ja terveelläkin henkilöllä oleva tahaton lihasten nykiminen.
Helsingin sanomissa on monipuolinen artikkeli elohiirestä. Elohiiri voi johtua silmien lihasten kuormittumisesta, ehkä toisen silmän lihakset kuormittuvat enemmän http://www.hs.fi/elama/a1342927713291
Tämänhetkisen tiedon mukaan koronavirus ei tartu tuotanto- tai lemmikkieläimiin.
https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/lemmikki--ja-harraste-elaimet/usein-kysyttya-elaimet-ja-koronavirus-covid-19/
https://www.cdc.gov/coronavirus/2019-ncov/prepare/animals.html
https://www.sciencemag.org/news/2020/03/quarantine-cat-disinfect-dog-latest-advice-about-coronavirus-and-your-pets
Hei!
Kyseessä lienee tämä vuonna 1978 Saariselällä sattunut tapaus, jossa joukko saksalaisia oli luullut, että Suomen Lapissa saa valtion maille rakentaa ilman lupaa. Mökin rakennus jäi kuitenkin kesken, kun rakennuspuuhat tulivat tietoon. Tästä https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/07/08/jokamiehenoikeudet-kasvattivat-massaturismin-uhkaa-suomessa-1974 YLE:n uutisesta löytyy lisätietoa tapauksesta.
Kysymykseen on mahdotonta vastata täsmälleen. Jo käsite "suomalainen sauna" on moniselitteinen. Sauna on ollut tärkeä osa suomalaisten sekä suomensukuisten kansojen kulttuuria ainakin kivikaudelta eli paljon kauemmin kuin Suomi-niminen maa on ollut olemassa.
Rautakaudella, 400 - 800-luvuilla suomalaiset ja heidän kielisukulaisensa rakensivat savupirttejä, eli käytännössä savusaunoja, jotka toimivat myös asuntoina. Niitä oli nykyisen Suomen alueen ulkopuolella mm. Baltiassa, Karjalassa ja nykyisen Venäjän alueella.
Venäläisillä on perinteinen banja, joka on hyvin samankaltainen kuin suomalainen sauna. Myös muilla pohjois- ja keskieurooppalaisilla kansoilla oli ennen saunoja, mutta niiden käyttö loppui 1500-1600-luvulla kirkon vastustuksen...
HelMet-kirjastoissa eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen kokoelmissa on yhteensä 2 565 eri arabiankielistä kirjaa eli nimikettä. Luvussa ovat mukana myös sellaiset teokset, joissa on arabian lisäksi myös jotakin muuta kieltä, esimerkiksi sanakirjat. Arabiankieliset kirjat saa listattua, kun valitsee HelMet-haussa kohdan ”Hakusana(t)”, laittaa hakusanaksi tähden (*), rajaa kieleksi arabian ja aineistoksi kirjat. HelMet-haku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi.
Jos ihan fyysistä kirjoista puhutaan, niitä on vielä enemmän, sillä tiettyä arabiankielistä kirjaa saattaa olla useita niteitä kirjastoissa. Mikäli kaipaatkin juuri tuota fyysisten kirjojen määrää, voin tarvittaessa selvittää sitäkin. Se ei käy...
Runo on Jorma Eton ja nimeltään Suomalainen. Runo on alunperin ilmestynyt Eton kokoelmassa Ajastaikaa vuonna 1964. Se löytyy myös ainakin hänen kokoelmastaan Suomalainen ja muut valitut (1985). Pätkä runosta, aikalaisarvio ja muuta tietoa löytyy kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_42006
Carl von Linné antoi 1700-luvun puolessa välissä meduusa-nimen onteloeläimille, joiden kellomainen ruumis muistuttaa päätä niiden ympärillä liehuvine polttiaislokeroineen. Nimitys tulee antiikin taruston Medusasta, manalan naishahmoisesta hirviöstä, jonka hiukset olivat käärmeitä.
Suomessa meduusa-sanaa on käytetty eläintieteessä jo 1800-luvun loppupuolella.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Harvinainen Haijele näyttäisi meillä tulleen käyttöön etunimenä vasta 1900-luvun alkupuolella. Israelin tyttäret ilmestyi vuonna 1903, joten nimi voi hyvinkin olla Haahdin romaanin inspiroima. Haahti-kirjallisuudesta en onnistunut löytämään selitystä tai taustoitusta nimelle, mutta arvelisin, että se saattaisi olla kirjailijan kehittelemä muunnos heprean 'naispuolista sotilasta' merkitsevästä sanasta חיילת (translitteroituna 'hayelet').
Hebrew Learners’ Dictionary for Intermediate & Advanced Levels - Ahmet Murat Taşer - Google-kirjat
What do Israeli soldiers and the woman of Proverbs 31 have in common? (Hebrew Insight) (israelbiblicalstudies.com)
Satuja ja lyhyitä kertomuksia 9-vuotiaalle löytyy runsaasti!
Ohessa muutamia suosituksia erityyppisistä saduista.
Huumoria ja vauhtia:
Jukka Itkonen: Sorsa norsun räätälinä,, 2008
Margaret Mahy: Krokotiilin vauhtiparaati, 1987
Roald Dahl: Suunnattoman suuri Krokotiili, 2006
Päivi Alasalmi: Turhamainen aasi,
Teemu Saarinen: Konstaapeli Pamppu, 2003 2009
Viisautta ja pohdintaa:
Sylvia Plath: Salaperäinen puku, 1996
Maria Vuorio: Kuningattaren viitta ja muita kiperiä kysymyksiä, 2011
Tove Jansson: Näkymätön lapsi
Klassisia tarinoita:
Arthur-kuninkaan tarinoita (Kuningas Arthur ja Pyöreän Pöydän Ritarit), 1981
Ihanaa prinsessamaailmaa:
James Riordan: Maailman kauneimmat balettisadut, 1986
Lapin noitia ja muuta hurjaa:
Eeva-Liisa Kinnunen:...
Kollega tunnisti heti lapsuuden lempisatunsa, joka on Riikinkukko Janusz Grabianskin kuvittamasta Kauneimmat eläinsadut -kirjasta. Kaunis-on-hänen-pyrstönsä-kuin-auringonnousu-vuorella-aamusumussa on nimi, jonka tämä riikinkukko on antanut itselleen. Kirja on meillä Turun kaupunginkirjastossa varastossa, ja sen saa lainaan tekemällä siihen varauksen.
Etsimäsi kirjat voisivat olla Katri Mannisen Sikabileet (1996), Megakesä (1997), Bittitiikeri (1998) ja Supersivari (1999). Ne kuvaavat neljän ystävyksen, Augustan, Ullan, Samin ja Elisan elämää ja railakkaita nuoruusvuosia.
Seuraavassa valikoima käsityöläishistoriaa käsittelevia teoksia, tutkimuksia, elämäkertoja ja muistelmia, joissa on enemmän tai vähemmän tietoa ja kuvauksia entisaikojen oppipoika-kisälli-mestari -järjestelmästä: Frans Leijon: Kuurosokean ihmeellinen elämäSalmi, Hannu[2025]Palkitun tietokirjailijan koskettava tositarina kuurosokeasta isosedästään. Frans Leijon (1878-1947) menetti jo pienenä näkönsä ja kuulonsa. Poika unohti oppimansa sanat ja juoksi nelinkontin villilapsena, johon kukaan ei saanut yhteyttä. Kuin ihmeen kaupalla Frans pääsi Pietarsaaren kuurojenkouluun, jossa hän oppi viittomakieltä ja pistekirjoitusta. Hänestä tuli taitava käsityöläinen ja kuurojen yhteisön arvostettu jäsen. Hän osoitti rohkeudellaan, miten...
Kyseessä on kirja nimeltään ja sitä on saatavilla.
Halonen, Merja. Hiusalan ergonomiaa. Jyväskylä : Eduxes, 2002. (Kopijyvä). Painos 3. p. 2007
Tarkista kirjan saatavuus pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
tai yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta:
http://finna.fi
Valitettavasti en löytänyt muita suoraan työhösi liittyvää kirjallisuutta. Mutta toki voit hakea kirjallisuutta suoraan seuraavilla hauilla - työtavat ergonomia - ja - työhyvinvointi
Helmet- tietokannasta
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Pam ajaa hiusalan EU-direktiiviä
http://www.pam.fi/fi/info/pam-lehti/Sivut/Hiusalandirektiivitoisikampaa…
Netistä löytyy hiusalan ergonomiasta ja työhyvinvoinnista hakusanoilla - hairdresser...
Etsimäsi sarja on varmaankin Napaseutu: https://fi.wikipedia.org/wiki/Napaseutu
Tätä 18-osaista komediasarjaa esitettiin MTV3:lla 1994. Käsikirjoitus Raila Leppäkoski ja Neil Hardwick, ohjaus Hardwick.
Sarjan päähenkilöitä olivat Alma (Ritva Valkama) ja hänen tyttärensä Bertta (Sanna-Kaisa Palo).
Tällä hetkellä sarjan uusintaesityksistä ei löydy tietoja, mutta MTV:n asiakaspalveluun voisi jättää toiveen: https://www.mtv.fi/ota-yhteytta
Täydennysosista ei ikävä kyllä suoraan pysty saamaan vastausta kysymykseenne. Missään täydennysosassa ei ole minkäänlaista mainintaa, mistä divisioonasta se on koottu (ei myöskään osien luettelointitiedoissa). Eli sama osa koostuu eri divisioonien miehistä.
Ainoa keino on, että menette Tampereen kaupunginkirjaston käsikirjastoon, missä kaikki osat ovat siellä tutkittavissa (osaa 4 ei koskaan ole julkaistu). Myös lainakappaleita on lainattavissa kaupunginkirjaston varastosta.
Naisten Ääni (näytenumero ilm. 1905, varsinaisesti alkoi ilmestyä
1906) oli suomalaisten naisasianaisten lehti. Päätoimittajana toimi vuoteen 1927 Naisasialiitto Unioniin kuulunut Maikki Friberg. Lehti ilmestyi vuoteen 1949. Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy lehden vuosikerrat mikrokorteilla.
Leena Laulajaisen ja Kristiina Louhin kuvakirjassa Valkoinen karhu ja Joulutähti karhu lentää tähdeltä toiselle etsimässä kadonnutta Joulutähteä. Matkallaan se kohtaa muiden muassa Kravun, joka leikkaa tähtiä, lasivuoren huipulla asuvan Yksisarvisen sekä Lohikäärme Huhin, joka kirjoittaa uudenvuodenkortteja. Kirjassa on 24 lukua, ja sitä voi lukea joulukalenterin tapaan joulua odotellessa.
