Suomu on mukailtu saamenkielestä mutta sen alkuperästä ei voi sanoa varmaa koska nimi viittaa unohtuneeseen Vuotson/Sompion saamenkieleen.
Kuitenkin cuomus = suomu ja cuoma = kalannahka. Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus 2007)toteaa että Suomu-alkuisten paikannimien alkuperää ei tiedetä mutta ne voivat olla saamelaislähtöisiä.
Suomessa on käytössä alunperin saksalaisen kielialueen tapa merkitä sävelten nimiä. Muita saksalaista tapaa käyttäviä maita ovat Itävalta, Tsekki, Saksa, Tanska, Viro, Unkari, Norja, Puola, Serbia, Slovakia, Slovenia ja Ruotsi (1990-luvulle asti)
Wikipedia: Sävel (https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4vel)
Wikipedia: Ton (https://sv.wikipedia.org/wiki/Ton)
Wikipedia: Musical Note (https://en.wikipedia.org/wiki/Musical_note)
Tullikoira ei saa palkkaa, mutta sen hoidosta aiheutuneita kuluja katetaan Suomen valtion budjettirahoituksella ja lahjoituksilla.LisätietojaTulli: Tullikoira https://tulli.fi/tutustu-tulliin/tehtavamme/tullikoirat
Tekstejä, joita toivoo julkaistavan voi lähettää kirjakustantamon kustannustoimittajan arvioitavaksi. Voi myös lähettää teoksia arvioitaviksi esim. Nuoren Voiman Liiton arvostelupalveluun ks. Suomen kirjailijaliiton sivustolta ohjeita ja muitakin vinkkejä, ks. https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/aiotko-kirjailijaksi/
Etanolia syntyy ihmisen kuoltua ruumiin hajoamisen seurauksena. Sitä ei synny kaikissa tapauksissa ja suurimmassa osassa tapauksista alkoholi oli eläessä nautittua. Nautittuna alkoholi esiintyy myös virtsassa ja hajoamistuotteena syntynyt monissa eri elimissä. Tällaisiin tuloksiin päätyivät M G Gilliland ja R O Bost artikkelissaan Alcohol in decomposed bodies: postmortem synthesis and distribution J Forensic Sci 1993 Nov;38(6):1266-74. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/8263473/
"Blood alcohol (ethanol) concentrations in decomposed bodies can mean drinking during life and/or endogenous production after death. The correct interpretation is important in medicolegal cases. This retrospective study...
Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossun apina Herra Tossavainen on alkukielisessä teoksessa nimeltään Herr Nilsson.
https://www.astridlindgren.com/sv/karaktarerna/pippi-langstrump/herr-ni…
Voisikohan kyseessä olla 1980-luvulla ilmestynyt Valitse oma seikkailusi -sarja (Gummerus). Sarjassa on neljä osaa: Aikaluola, Matka meren alla, Matka avaruudessa ja Vampyyrien maa. Lukija vaikuttaa seikkailun kulkuun valitsemalla mieleisensä juonen eri numeroiden mukaan.
Sarjan kolme ensimmäistä osaa kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin, joten voit tilata ne halutettasi omaan lähikirjastoosi.
Teosten tarkemmat julkaisutiedot löydät Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta.
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01001&SERIESID=5706&PROFILESET=SNK3&DATABASE=4&DEPARTMENT=0&SORT=1&MAX=50&FMX=&FILETYPE=HTML&PL=0&SERIESID=5706
Toinen mahdollinen sarja voisi olla vuonna 1985...
Sähkölukot saavat usein virtansa paristoista, eikä sähkökatkos silloin ole ongelma. Sähkö- tai älylukoista tietoa esim. allaolevilta sivuilta.
https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame/avain-on-pian-historiaa-163864/
https://kaski.fi/alylukot/
Perusteellinen tietoteos aiheesta on Sähköinen oviympäristö -kirja, jossa on tietoa mm. määräyksistä, ohjeista ja suosituksista. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2310835__SS%C3%A4hk%C3%B6inen%20oviymp%C3%A4rist%C3%B6%20__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Voit hyvin tuoda kirjojasi tarjolle.
Useissa kirjastoissa on kierrätyshylly tai -kärry, johon voi tuoda maltillisen määrän hyväkuntoisia kirjoja tarjolle.
Palvelu on hyvin suosittu. Siksi hyllyt ja kärryt ovat usein täynnä. Kirjoja kannattaa tuoda siksi vähän kerrallaan.
Kaikkea kirjastosta lainattua aineistoa voi palauttaa palautuslaatikkoon omalla vastuulla. CD-levyihin on hyvä pistää kuminauha ympärille, ettei kotelo vahingossa avaudu. Kaikki palautettu aineisto tarkistetaan aamulla. Mikäli aineisto on vahingoittunut, asiakkaalle ilmoitetaan asiasta, ja tutkitaan onko asiakas velvollinen korvaamaan aineiston.
Larin-Kyöstin runoja on julkaistu useissa kokoelmissa. Teoksesta "Ota sun kaunis kantelees" (1985) löytyvät runot Onnen käki, Vaari ja vaarin kello, Käen kukkuessa ja Aittalaulu. Kristallikukkia-runo on julkaistu kokoelmassa "Lauluja vanhasta kaupungista: kokoelma runoja" (1912) ja Kahden vaiheilla -runo "Tän pojan kevätrallatuksia: Kyläisiä lauluja I" -teoksessa (1912). Sellaisesta runosta kuin Syysyö ei valitettavasti löytynyt tietoa. Sen sijaan runot Kesä-yö ja Syyslaulu löytyvät Larin-Kyöstin teoksesta "Lauluja vanhasta kaupungista: kokoelma runoja". Olisiko kyseessä voinut olla jompikumpi niistä?
Ainakin oheisen linkin takana näyttäisi olevan karttaversio, johon on syvyystiedot merkitty:
https://webapp.navionics.com/?lang=en#boating@11&key=eoi%60KsfelD
Myös Karttaselain-palvelussa on syvyyskarttoja (maksullisella puolella, mutta sinne saa ilmaisen kuukauden kokeilujakson):
https://www.karttaselain.fi/syvyyskartat
https://blog.karttaselain.fi/uutiset/karttaselaimen-web-versio-on-julkaistu/
”Verkkoselaimissa hyödynnettävissäsi ovat myös Karttaselaimen monipuoliset syvyyskartat sekä ilmakuvat. Traficomin toimittamien meri- ja järvialueiden syvyystietojen avulla saat erinomaista tietoa kalastuksen sekä veneilyn tueksi.”
Lisätietoja voi halutessaan kysyä myös Pohjois-Savon ELYltä:
https://www.jarviwiki.fi...
Käännöstyössä sanakirjojen ja sanastojen käyttö riippuu paljon kielestä, tarpeesta ja kontekstista sekä käännettävän tekstin laadusta ja lajista. Eräs monikansallisessa käännösfirmassa työskentelevä kokenut ammattikääntäjä kertoo, että ns. perustarepeisiin kääntäjät käyttävät yleensä (maksullisia) verkkosanakirjoja, joko yksikielisiä (esim. Oxford Endlish Dictionary, Duden, Kielitoimiston sanakirja) tai monikielisiä. Suosittu on esimerkiksi MOT-sanakirja, joka sisältää useita erityisalojen sanakirjoja, sekä ilmainen, monien eri alojen termejä yhteen kokoava TEPA-termipankki. Verkkotiedonhaku ja hakukoneiden käyttö korpuksena on myös yleistä nykykääntäjän työssä. Sanakirjojen, verkon hakukoneiden ja aineistopankkien lisäksi käytetään...
Minäkään en löytänyt tietoa siitä, että Replica-sarjaa olisi filmattu, vaikka löysin lyhyen maininnan siitä, että elokuvayhtiö Columbia Tristarilla on televisiointiin etuoikeus.
Marilyn Kaylla on runsas tuotanto ja siitä on suomennettu vain Replica-sarja. Hänen uusin kirjansa on nuorille tehty moderni satu Penelope, josta on tehty myös elokuva.
http://www.marilynkaye.com/What's%20New.htm
http://filmsdunia.blogspot.com/2008/02/penelope-2008-movie-trailer-free…
Ainakin yksi kloonityttöelokuva on kuitenkin olemassa: Anna to the infinite power (1983), joka on Suomessa käännetty muotoon Anna - voiman riivaama. Siinä klooni-ideassa on jotain samankaltaista, vaikka elokuvan Anna ei olekaan Replican Amy.
http://www.youtube.com/watch?v=...
Nimi Johans(s)on on patronyymi eli isännimeen perustuva nimi, joka tarkoittaa Johanin poikaa.
Läntisessä Suomessa ja Ruotsissa oli 1800-luvun puoliväliin asti tavallista, että varsinaisia sukunimiä ei käytetty, vaan etunimen perässä käytettiin patronyymiä tai joskus matronyymiä eli äidinnimeä. Patronyymit ovat vieläkin käytössä mm. Islannissa ja itäslavilaisissa maissa.
Johansson on Suomen yleisin ruotsinkielinen sukunimi. Nimen kantajia on tällä hetkellä - loppuvuodesta 2009 - 8739. Nimen variantti Johanson on huomattavasti harvinaisempi: 130 henkilöä.
Lähteet:
Blomqvist, Marianne: Vad heter finlandssvenskarna?, 2006.
Wikipedia. Http://fi.wikipedia.org
Väestörekisterikeskus. Http://www.vrk.fi/
Kuten itsekin toteat, hakuilmoituksessa todetaan kirjastonhoitajan koulutus "edellytykseksi". Ilmaisu tarkoittaa käytännössä, että muilla ei ole mahdollisuuksia.
Suomessa on koulutettuja ja muodollisesti päteviä kirjastonhoitajia työttömänä, joten on hyvin epätodennäköistä, ettei työtä hakisi kukaan muodollisesti pätevä. Sellaisessa hakutilanteessa kouluttamattomalla ei ole edes teoreettista mahdollisuutta jatkoon. Epäpätevä ei voi ohittaa muodollisesti pätevää.
Ainoa tilanne, jossa alalle kouluttamaton saattaisi saada edes lyhytaikaisen pestin, on sellainen, johon yksikään koulutuksen saanut ei ole hakenut toistuvista yrityksistä huolimatta. Pelkällä lukion käymisellä ei valllitsevissa työllisyysoloissa kuitenkaan taida olla...
Jos sisaruksilla on sama äiti mutta molemmilla on eri isä ja isät ovat veljiä keskenään, sisarukset ovat tosiaan sisarpuolia. Näin ollen heillä olisi 25 % yhteisiä geenejä äidin puolelta. Isien puolelta lapset puolestaan ovat serkkuja keskenään, joten yhteisiä geenejä on noin 12.5 %. Näin ollen yhteisiä geenejä lapsilla keskenään voi olla 37,5 %. Kysessä on kuitenkin aika karkea arvio ja todennäköisyyksiä käyttäen tehty laskutoimitus. Lopullisent tiedon asiasta antaisi parhaiten varmasti geenitesti.
Kiinnostava kirja geeneistä ja mistä olemme tulleet on esimerkiksi Adam Rutherford: Lyhyt historia meistä kaikista - ihmiskunnan tarina geenien kertomana.
Jos haluamaasi aineistoa ei ole hankittu Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmiin, voit tilata sen kaukolainaksi toisesta kirjastosta joko Suomesta tai ulkomailta kaukolainamaksua vastaan. Kaukopalvelutilauksen voi tehdä Kaukopalvelutilaus-lomakkeella, sähköpostitse kaukopalvelu(at)kuopio.fi, puhelimitse 044 718 2333, tai missä tahansa Kuopion kirjaston toimipisteessä. Sinulla tulee olla Kuopion kaupunginkirjaston kirjastokortti. Myös kaukolainan uusiminen tapahtuu Kuopion kaupunginkirjaston kautta sähköpostitse kaukopalvelu(at)kuopio.fi tai puhelimitse 044 718 2333.Kaukolainojen hinnat: - alueellisen kehittämistehtävän kirjastoista, Varastokirjastosta ja Eduskunnan kirjastosta 4 €/kpl- muista yleisistä kirjastoista, tieteellisistä...
