Eila Rantonen on kirjoittanut tutkielman aiheesta Maahanmuuttajat ja kirjalisuus.
Hän mainitsee mm.Joseph Owidin, Ella Ojanlan, Raisa Lardotin ja Arvi Pertun. "Vaikka Suomessa ulkomaalaistaustaisia kirjailijoita on lukumääräisesti vähän verrattuna Ruotsiin, myös täällä on debytoinut lukuisia kirjailijoita, jotka ovat muuttaneet Suomeen eri puolilta maailmaa, kuten Umayya Abu-Hanna, Roman Schatz, Alexis Kouros, Philippe Quicheteau, Wilson Kirwa, Tao Lin, Yousif Abu al Fawez, Farzaneh Hatami Landi ja Maritza Núnez. Lisäksi monet maahanmuuttajat ovat julkaisseet suomalaisissa antologioissa yksittäisiä runoja ja novelleja." Eila Rantonen
Uudempia kirjailijoita ovat Pajtim Statovci, Nura Farah ja Koko Hubara.
Tästä listasta puuttuu...
Kyseessä on todennäköisesti Pentti Haanpään novelli Lumirimppa. Se löytyy esimerkiksi teoksista Tuuli käy heidän ylitseen (1927), Kertomuksia ja tarinoita (1956), Juttuja (1985) ja Pentti Haanpään parhaat (2018).Kirjasampo: Tuuli käy heidän ylitseen https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123176050836976
Virsitutkija Suvi-Päivi Koski kertoo artikkelissaan 20.12.2018 :"Sitä lauletaankin jo yli 300:lla kielellä ainakin arabiaksi, englanniksi, hepreaksi, hindiksi, koreaksi, persiaksi, malajiksi, swahiliksi, turkiksi, zuluksi ja venäjäksi." https://helsinginseurakunnat.fi/oulunkylanvanhakirkko/uutiset/jouluyojuhlayo-juhlavaaherkkyyttajo200vuotta
Sanoituksia löytää netistä hakemalla englanniksi (Silent Night words in Arabic)
Shira net sivustolla sanat on translitteroitu englanniksi. http://www.shira.net/music/arabic-christmas.htm#Silent
Net hymnal org sivustolla sanat ovat arabiaksi kirjoitettuna. http://nethymnal.org/non/ar/silnitar.htm
Somaliankielistä käännöstä oli hieman hankalampi löytää, mutta Christmas...
Kirjastopalvelu välittää kirjoja kirjastoihin Suomessa. Heidän yhteystietonsa löytyvät heidän sivultaan https://www.kirjastopalvelu.fi/yhteystiedot.
Voit tarjota kirjaasi myös Kirjavälitykseen, https://www.kirjavalitys.fi/. Kirjavälitys välittää kirjoja kirjakauppoihin.
Kirjastot.fi-sivuilla on Kirjallisuus-kanavalla Pienkustantajien uutuuksia –palsta , jossa pienkustantajat voivat julkaista ilmoituksia uusista teoksistaan, https://www.kirjastot.fi/forum/404.
Kirjaa kannattaa markkinoida myös suoraan kirjastoihin. Kirjastojen yhteystietoja löydät Kirjastohakemistosta, https://hakemisto.kirjastot.fi/.
Helpoin tapa etsiä isotekstisiä kirjoja Helmetistä on kirjoittaa ”isotekstiset kirjat” sanahakuun, jonka jälkeen näytölle tulee kaikki isotekstiset kirjat uutuusjärjestyksessä.
Kyseessä saattaisi olla Evalisa Agathonin kuvakirja ”Nömpiä harmittaa” (Kirjalito, 1976), johon on suomenkielisen tekstin laatinut Laila Niukkanen. Tarkkaa tietoa ei löytynyt, onko kirja suora suomennos, jonkinlainen mukaelma vai Niukkasen suoraan suomeksi kirjoittama. Useimmat Evalisa Agathonin kuvittamat lastenkirjat ovat kuitenkin käännöksiä.
Valitettavasti tuota kirjaa ei näytä olevan muualla kuin Tampereen pääkirjaston varastossa, joten en ole voinut tutkia sitä tarkemmin. Kirjaa ei löytynyt Fennica-haun mukaan edes Kansalliskirjaston kokoelmista. Jos haluat saada tuon kirjan lainaan, voit saada sen Tampereelta kaukolainana Helsinkiin. Kaukolainatilaus onnistuu osoitteesta http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp löytyvällä...
Kainet verkkokirjastoon voi kirjautua kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella salasanalla eli pin-koodilla, jonka saa kirjastosta.
Kirjastokortin numero on tuo viivakoodin alla oleva pitkä sarja, Kajaanissa se alkaa 205A...
Pin-koodin saa kirjastossa asioidessa, varaa henkilöllisyystodistus mukaan. Sähköpostilla tai puhelimella emme sitä voi antaa.
Tapio Wirkkalan suunnittelemaa Wirkkala-puukkoa, tai Wirkkala-vuolua, valmistettiin Hackmanin Sorsakosken tehtaalla vuosien 1961 ja 1979 välillä. Puukkoa valmistettiin kahta eri kokoa (18-senttistä ja 22-senttistä), ja ainakin suurinta Wirkkala-puukkoa valmistettiin myös Fiskarsille. Fiskarsin mallissa Tapio Wirkkalan nimi on kirjoitettu terään tehtaan nimen viereen, Hackmanin mallissa sen alapuolelle. Valitettavasti Hackmanin Wirkkala-puukkojen valmistusmääristä ei löytynyt käytettävissä olevista lähteistä mainintaa. Sen sijaan Lapin Puukko Ky valmisti kolmea erilaista Wirkkalan puukkomallia vuosien 1977-1978 aikana. Ensimmäinen puukko oli ponsikahvainen ja sitä valmistettiin kahtena eri versiona: sormisuojalla ja ilman...
B. Virtasen luoja on sarjakuvataiteilija Ilkka Heilä, jonka Otavan kirjailijaprofiilissa mainitaan toimistotyön oravanpyörässä vuodesta toiseen sinnittelevän B. Virtasen saaneen alkunsa vuonna 1989. Tässä Seura-lehden haastattelussa Heilä kertoo kehitelleensä sarjakuvan alun perin Uusi Suomi-sanomalehden ja sarjakuvia levittävän Bulls Pressin kilpailuun - voitto meni sivu suun, mutta loppu on historiaa.
Reilun 30 vuoden aikana B. Virtanen on seikkaillut yli neljänkymmenen kotimaisen sanomalehden sivuilla ja ensimmäisen albumiversion julkaisi vuonna 1997 Arktinen Banaani; vuodesta 2019 lähtien julkaisija on ollut Otava. Lisäksi maaliskuusta 2022 alkaen B. Virtasen edesottamuksia voi seurata myös...
Kolmen nyt jo aikuisen tyttären isänä sanoisin, että kaikki Mauri Kunnaksen kirjat sopivat mainiosti lukutaitoisille seitsenvuotiaille. Itse asiassa niitä voivat lukutaidottomatkin vallan hyvin katsella suurella mielihyvällä, koska kuvia on paljon ja ne ovat täynnä kekseliäitä ja opettavaisia yksityiskohtia. Koirien Kalevalassahan (1992) Kunnas on tehnyt omia muunnelmiaan Akseli Gallén-Kallelan tutuista maalauksista, joten kirja soveltuu mainiosti myös kuvataiteen historian opiskeluun. Kunnaksen kirjoissa on paljon toimintaa, mutta ei väkivaltaa vaan huumoria. Olen myös aika varma siitä, että jos koululaiset jollain saa kiinnostumaan Aleksis Kivestä, niin Seitsemän koiraveljestä (2002) on ehdoton suosikki.
Heikki Poroila
Runon tekijä on Pia Perkiö. Runo on julkaistu Perkiön kokoelmassa Tulla kohdatuksi, kuulluksi (Katharos 2006). Se löytyy myös hänen Kuin olisi jo kevät: valittuja runoja -kokoelmasta (Kirjapaja 2020).
Koska rippikoulu on evankelis-luterilainen ja siten Suomen valtauskonnon mukainen, emme tapaa puhua tässä yhteydessä manipulaatiosta vaan kirkon opetuksesta.
Uskonnon opettamiseen kuuluu olennaisena osana vähintään jonkinlainen kevytmanipulaatio tai opettelu.
Näin on ollut alkukirkosta lähtien.
Apua uskontojen uhreille:
https://yle.fi/uutiset/3-10809923
Kyseessä lienee kansansatu, josta on useita versioita. Se tunnetaan mm. nimellä "Mökintyttö ja kuningas" sekä "Viisas torpantyttö". Samaa satua on aiemminkin etsiskelty palvelussa, tässä vastaus vuodelta 2021: https://www.kirjastot.fi/kysy/luen-aale-tynnin-runoa-kalastajan?languag…
Marjatta Kurenniemen Mustikkasadussa kerrotaan, että Mustikkarouvan mökki maalattiin siniseksi, koska punaväri oli kulunut mansikoihin, vadelmiin, omeniin, puolukoihin ja lasten poskiin. Mustikkasatu on Kurenniemen satukokoelmassa Sadepäivän satuja (Osakeyhtiö Valistus, v. 1948).
Tuon kolikon arvoksi annetaan teoksessa SUOMEN rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas / [työryhmä: Hannu Männistö ... et al.]. - 9. p. - Helsinki : Suomen numismaattinen yhdistys, 2004 (Vaasa : Waasa Grapics) 5 – 450 € kunnosta riippuen. Kuntoluokitus on tarkemmin selostettu teoksessa sivulla 4. Yleisimmin tarjolla on kuntoluokkaan 1 kuuluvia rahoja, joiden arviohinta on 7 €. Kirjaan voi tutustua mm. Metson käsikirjastossa ja lainattaviakin kappaleita löytyy. Teoksen saatavuuden voi tarkastaa Internetistä osoitteesta www.tampere.fi/kirjasto/piki.
Tekijänoikeuslaki ei tunne "peliä" teoslajina, ei myöskään "tietokonepeliä". Lain ensimmäisessä pykälässä on puhutaan "kirjallisista ja taiteellisista teoksista", jotka saavat pykälän loppukaneetin mukaan ilmetä millä tavalla tahansa.
Tekijänoikeusneuvosto on vuosia sitten linjannut, että laissa mainitulla tietokoneohjelmalla tarkoitetaan ns. ohjelmistotuotetta (kuten PhotoShop), ei muihin teoslajeihin ensisijaisesti kuuluvia tuotteita, joiden käyttämiseen tarvitaan tietokoneohjelmaa. Tietokonepelit eivät siten ole lain tarkoittamia tietokoneohjelmia vaan jotain tarkemmin määrittelemättömiä "audiovisuaalisia tuotteita".
Oikeus pelata tai peluuttaa ei näyttäisi olevan millään lailla tekijänoikeudellisesti relevantti asia. Pelaaminen ei ole...
Nimet Valentin ja Valentina pohjautuvat roomalaiseen suvunnimeen Valentinus, jonka lähtökohta on latinan ’vahvaa, tervettä’ merkitsevä sana valens.
Nimet Eeva ja Eva pohjautuvat heprean ’elämää’ ja ’elämän antajaa’ tarkoittavaan sanaan havva. Nimestä on käytössä myös muunnos Eevi.
Muinaissaksalainen nimi Vilhelm merkitsee ’lujatahtoista kypäränkantajaa’. Nimestä on useita muunnoksia, esim. Viljami, Ville ja Vilho. Myös nimi Vilhelmiina ja sen lyhentymät Vilma ja Miina ovat samaa alkuperää. Myös kirjoitusasut Wilhelm, Wilma ja Wilhelmiina ovat käytössä.
Lähteet:
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/...
Kyseessä voisi olla kotimaisten novellien antologia Mielen maisemat (Laatusana, 1993). Sen sisältämät novellit näet esim. Kirjasammon sivuilta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aucb1448d9-ca88-4480-8613-8….
Kysy kirjastonhoitajalta – palvelussa on aiemmin vastattu kysymykseen kahvipaahtimo Veekoo Tirrosen perustajasta Heikki Tirrosesta sekä kahvipaahtimon historiasta. Mikael Anderssonin kirjassa Kupillinen kahvia? (Wanhanajan Puoti -yhdistys ry, 2005) on sivulla 55 kuva Veekoo Tirrosen purkeista. Tekstin mukaan vanhoissa kahvipakkauksissa on usein kuvattu eksoottisia aiheita kuten maisemakuvia kahvin alkuperämaista. Anderssonin kirja samoin kuin aiemmassa vastauksessa mainittu Jorma Sipilän teos "Yhä jalompaa kahvijuomaa! : Suomen kahvi- ja vastikepaahtimot sekä sikuritehtaat" (Edita, 2007) on saatavissa Keskikirjastoista.
Vanhat suomalaiset peltipurkit-blogissa on kuvia ja tietoa muutamista Veekoo Tirrosen kahvipurkista.
Myös tekemällä...
