"Iäkäs" ei ole absoluuttinen ilmaisu, vaan sitä käytetään lähinnä ilmaisemaan sitä, ettei puheena oleva henkilö tai esine ole nuori, vasta tehty. Mitään täsmällistä ikää se ei ilmaise, joskaan sitä tuskin käytetään suomen kielessä tarkoittamaan keski-ikäistä tai sitä nuorempaa henkilöä. Suomessa on myös sanonta "onhan sillä jo ikää" eri muunnelmineen, jota käytetään suunnilleen samalla tavalla kuin sanaa "iäkäs". Esineitten kohdalla "iäkäs" tarkoittaa yleensä sitä, että esineen pitkä ikä näkyy myös ulkonäössä. Näin voidaan toki sanoa ihmisestäkin, vaikkei sitä ehkä pidetä täysin korrektina varsinkaan jos henkilö on itse läsnä.
Samaan sanaryhmään kuuluu "ikäisekseen", jota käytetään yleisesti myös tilanteissa, joissa ihminen toimii toisin...
Valitettavasti HelMet-kirjastoissa ei voi lainata pelkästään kirjastokortin numeron kertomalla. Se johtuu siitä, että kirjastokortin numero saattaa joutua helposti vääriin käsiin, jolloin joku voisi käyttää väärinkäyttää numeroa lainaamalla kirjoja toisen kortille.
Sen sijaan varaukset voi lainata kuvallisella henkilöllisyystodistuksella, jos kirjastokortti on jäänyt kotiin. Henkilöllisyystodistuksen on oltava virallinen, eikä esimerkiksi opiskelijakortti tai muut epävirallinen todistus käy lainattaessa.
Missään ei mainita Rönkköjen juutalaisia sukujuuria.
Esimerkiksi sukunimitiedon sivuilta ei löydy mitään mainintaa.
Suku tuntuisi olevan kotoisin Ylä-Savosta tai Kainuusta.
http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/ronkko.html
Jotkut Rönköt saattavat olla juutalaisia tai heillä saattaa olla juutalaisia sukulaisia.
Asiaa voisi kysyä Rönkköjen sukuseuran sivulta.
http://www.ronkko.info/
tai osoitteesta http://ronkkola.fi/
Useimmista suurvalta-ajan joukko-osastoista on laadittu historiateoksia, joista tiedot ovat löydettävissä. Teoksia löytyy suomalaisista kirjastoista Finna.fi -palvelun kautta. Yhtä kokoavaa ja täysin kattavaa hakuteosta joukkoyksiköistä en tunnista, vaikka esim. Herlitzin, Kjellanderin ja erityisesti Mankellin teokset voisivat olla lähellä haettua:Herlitz, C. (1967). Svenska arméns regementen: Regementstraditioner. Militärlitteraturföreningen.Kjellander, R. (2003). Sveriges regementschefer 1700-2000: Chefsbiografier och förbandsöversikter. Probus.Mankell, J. (1866). Anteckningar rörande svenska regementernas historia (2. uppl.). Lindh.Myös Hans Högmanin verkkosivuilla on oikein käyttökelpoinen kooste ruotsalaisista rykmenteistä...
Aivan kaikkia ehtoja vastaavaa elokuvaa ei löytynyt. Lähelle pääsisi yhdysvaltalainen Silmä silmästä (Jeremiah Johnson) vuodelta 1972. Siinä on talvikohtauksia, synkkyyttä ja intiaanien hautausmaa. Se on myös esitetty televisiossa vuonna 1984. Toisaalta elokuva nähtiin elokuvateatterissa jo tuoreeltaan ja sen pääosaa esittää Robert Redford.Lähteet:Silmä silmästä (1972) - IMDbJeremiah Johnson (film) - WikipediaJeremiah Johnson | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet
Joitakin romaaneja kaski- eli metsäsuomalaisista on kirjoitettu, ovat tosin jo aika vanhoja. Kirjat ovat ainakin Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa ja saatavissa kaukolainaan:
- Yrjänä Kailanen ja hänen poikansa / Schröder Gusta (1934)
- Henkipatot: Kertomus Värmlannin suomalaismetsistä
Kulomaa, J.K (1929)
- Pekka Huuskoinen / Schröder Gustaf(1919)
- Ruotsin salo-suomalaisia / Lindholm Valdemar(1908)
Kirja on Robert J. Leen kirjoittama ja kuvittama Nuket karkumatkalla vuodelta 1960. Kirjastoissa ei ole lainattavia kappaleita kirjasta, mutta Kansalliskirjastossa ja Turun yliopiston Feeniks-kirjastossa on varastokappaleita, joita voi lukea paikan päällä.
Kirjasta löytyy myös ääniversio Youtubesta.
Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämällä Maailma-info sivulla on joitakin linkkejä. Internet-osoite on: http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm . Eilen julkistetun linkkikirjaston (http://linkkikirjasto.kirjastot.fi/) kautta löytyvät taas osoitteet http://www.mapquest.com/, http://www.lib.utexas.edu/Libs/PCL/Map_collection/Map_collection.html ja http://geography.miningco.com/library/maps/blindex.htm .
Olen itse nauttinut viime aikoina muun muassa seuraavista kirjoista, ja väkivalta ja seksi eivät ole niissä näkyvissä rooleissa.Jane Austin - Ylpeys ja ennakkoluuloChris Stewart - Andalusialaiset sitruunatLouisa May Alcott - Pikku naisiaGail Honeyman - Eleanorille kuuluu ihan hyvää
Mount Rushmore - monumentista käytetään suomeksi nimitystä "kallioveistos" ja englanniksi "mountain carving".
Näitä termejä käytetään tietosanakirjoissa sekä englanninkielisillä verkkosivuilla.
J.K. Rowlingin kirjaa Harry Potter and the philosopher's stone on Turun kaupunginkirjastossa, saatavuustiedot aineistotietokannastamme http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139910783&ulang=… .
Koski HL:n kirkonkirjoja on mikrofilmattuna Hämeenlinnan maakunta-arkistossa, josta niitä voi saada lainaksi (niitä voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta). Mikrofilmien luku edellyttää lukulaitetta; Hämeenlinnan maakunta-arkistossa on mikrofilmien lukupaikkoja. Maakunta-arkistosta voi myös pyytää maksullisen sukuselvityksen.
Hämeenlinnan maakunta-arkisto: http://www.narc.fi/Arkistolaitos/hma/tietopalvelu.htm
Suomen Kansallisarkistosta Helsingistä löytyvät myös kirkonkirjat mikrofilmattuina: http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/tietopalvelu/sukututk…
Myös Hämeenkosken kirkkoherranvirastossa saattaa olla arkistoituna vanhat kirkonkirjat, josta tieto löytyy: http://www.evl.fi/sertika/perus/hameenkoskenseurakunta_fi....
Tartuntojen leviämisestä kirjaston kirjojen välityksellä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -sivustolla. http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=961def2c-24…
Vastauksen mukaan kirjaston kirjoja voi käyttää ilman huolta. "Hygienia-asioissa kannattaa olla aina tarkkana - sekä terveenä että sairaana. Kirjaston kirjoja voi kuitenkin käyttää huoleti."
Etsitty runo voisi olla Ivan Krylovin faabeli Kotka ja mehiläinen.
Kirsi Kunnaksen suomentamassa Krylovin faabeleita -valikoimassa tämän runon viimeiset säkeet ovat seuraavanlaiset:
"Tiedän kyllä, en saa kunniaa
mutta kennoja katsellessani ilon saan:
on siellä pisara minunkin hunajaa!"
Kyllä balalaikalla soitettua musiikkia löytyy edelleen ja myös tulevaisuudessa. Sitä voi kirjastojen hakujärjestelmistä etsiä yksinkertaisesti hakusanalla "balalaikka" tai yhdistämällä siihen muita hakusanoja kuten "balalaikka - perinnemusiikki - Venäjä".
Esimerkiksi pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta löytyy 96 CD-levyä, joissa balalaikka on mukana. Ei tietenkään aina soolosoittimena tai ainoana, mutta tästä ryhmästä varmaan löytyy sellaista musiikkia, jota kysyjä tarkoittaa. Balalaikkaa on käytetty perinteisen venäläisen kansanmusiikin lisäksi myös taidemusiikin piirissä, vaikka vähemmän. Jonkin verran löytyy myös levytyksiä balalaikkayhtyeellä tai -orkesterilla, jossa on erikokoisia balalaikkoja.
Rohkeasti vaan omaan kirjastoon...
Kuvailemiasi novelleja oli vaikea löytää. Tässä on kuitenkin muutama novelli tai novellikokoelma, jotka kuvaavat tai joiden voi tulkita kuvaavan skitsofreniaa. Romaaneja sen sijaan löytyi enemmänkin.
Novelleja:
Asikainen, Raija: Joku muu, novellikokoelmassa Joku muu (Like, 1991)
Atwood, Margaret: Poikkeustila-novellikokoelma (Otava, 2007). Sivuhenkilöllä on skitsofrenia.
Krohn, Leena: Läsnäolo, kirjassa Ettei etäisyys ikävöisi : 2 kertomusta (WSOY, 1995)
Romaaneja:
Anderberg Strollo, Åsa: Minna (Karisto, 2009) Nuortenkirja
Green, Hannah: En luvannut sinulle ruusutarhaa (Tammi, 1974)
Honkanen, Rauha: Vaiennettu potilas (Books on Demand, 2011)
Koistinen, Vuokko: Poikkiviivat (Kirjayhtymä, 1969)
Kozlova, Anna: F20 (Scanria, 2018)
Kärkkäinen...
Kysyin tietävämmiltä kollegoilta ja juuri noin kuin arvelitkin. Tarvitaan toiset tunnukset.
"Kirjastokortilla kirjautumisen lisäksi täytyy luoda itselleen vielä erikseen käyttäjätili ja kirjautua sisään myös sillä, mutta sen jälkeen voi latailla listoja."
meillä täällä Jyväskylässä on oppisopimuskoulutuksella opiskellut kirjastovirkailijoita. Kirjastonhoitajilla ja informaatikoilla on pääsääntöisesti jokin yliopistossa suoritettu tutkinto. Lainaan tässä aiempaa kysymystä tästä samasta palvelusta, missä käsitellään kirjastoalan koulutusta:
"Käytännössä suurin osa kirjastonhoitajan vakansseista edellyttää alempaa korkeakoulututkintoa sekä vähintään 60 opintopisteen laajuisia kirjasto- ja informaatioalan opintoja. Uusi kirjastolaki jättää kuitenkin paljon tulkinnan varaa rekrytoijalle, sillä selkeitä koulutuskriteerejä kirjastoalalle ei enää oikeastaan edes ole. Tästä johtuen myös kirjastonhoitajan vakansseihin voi tehtävänkuvasta riippuen liittyä hyvinkin erilaisia vaatimuksia."
"...
