Kansallisbiografian artikkelin mukaan Erna Tauro osallistui 10.11.1965 Yleisradion järjestämään laulukilpailuun kahdella teoksella, joista toiseksi sijoittui "Den gamla brudkläderskan" Evert Huldénin sanoihin ja kolmanneksi "Höstvisan" Tove Janssonin sanoihin. Kilpailun voitti Kari Rydmanin laulu "Mitä sanoisin sinulle tänään".
Kilpailusta on hieman erilaisia tietoja eri lähteissä. Kirsti Gaddin artikkelin mukaan Yleisradio järjesti tämän laulelmakilpailun vuonna 1967 ja "Höstvisa" sijoittui toiseksi ja "Brudkläderskan" kolmanneksi. Myös "Stora sångboken" -nuotin mukaan kilpailu järjestettiin vuonna 1967 Cay Idströmin aloitteesta ja "Höstvisa" sijoittui toiseksi. Boel Westinin kirjoittamassa Tove Janssonin elämäkerrassa...
Kyseessä on toinen runo Johanna Wolfgang von Goethen Matkamiehen yölauluista (Wandrers Nachtlied). Valter Juva on suomentanut Matkamiehen yölaulut runoantologiaan Sata runoa : Valikoituja maailmankirjallisuudesta (1916).Teos on digitoitu Gutenberg-projektiin. Voit lukea sen alla olevasta linkistä.https://www.gutenberg.org/cache/epub/18411/pg18411-images.htmlJa tässä suomennos:Rauhaa huippuin ylhäinsä nää!Puut vuorten jylhäinhämyyn jää;vait uinuu maat,ei linnut oksilla lennä.Aavoille ennä,rauhan jo saat!Tässä linkissä on alkuperäinen teksti: https://www.projekt-gutenberg.org/goethe/gedichte/chap082.html
Sana muistuttaa latinan kielen sanaa 'stella', joka merkitsee tähteä. Sanan eri kielisiä johdannaisia löytyy alla olevasta linkistä:
http://www.myetymology.com/latin/stella.html
Runo Linnunrata on vuodelta 1852, ja se löytyy Uuno Kailaan suomennoksena Topeliuksen teoksesta Runoja. Runoja sisältyy esim. Z. Topeliuksen Koottujen teosten osaan XI (4. p. v. 1949). Kyseinen runo on teoksessa sivulla 211. Kirjaa löytynee Helsingin seudun kirjastoistakin, mutta ainakin meillä Lappeenrannan maakuntakirjastossa se on, joten voit pyytää kaukolainaksi.
Veijo Meren tuotannossa Vuoksen taakse perääntymistä itä-Kannaksella 1944 kuvaa romaani Sujut (Otava, 1961). Esseekokoelmassaan Kuviteltu kuolema (Otava, 1974) Meri kuvailee kuulemaansa anekdoottia, joka antoi inspiraation romaaniin: "Suutari, alikersantti. Tuli yksikköönsä Juustilaan lomalta. Vääpeli varasi ostotupakat. Kaveri sanoi menevänsä paskalle eikä häntä sen jälkeen tavattu." (Miten Manillaköysi syntyi)Sujujen alikersantti Ojalan lähtö ei ole aivan näin yksioikoisen suoraviivainen, enkä teoksesta onnistunut kysymyksen sitaattia löytämään. Muuten Ojala kyllä toimii paljolti kuvatulla tavalla: "Tieto lähdöstä tuli lähtökäskynä. Alikersantti kirjoitti tupakkalaatikon kanteen: Me lähdemme nyt, mutta me palaamme vielä. Hän pani...
Ruotsin kansallisarkistossa on joitain kuvia Estonian sisätiloista: https://sok.riksarkivet.se/estonia/ms-estonia/bildgalleri.Franz Airiman -niminen käyttäjä on ladannut Flickr-kuvapalveluun kuvia risteilystä, joka tehtiin Viking Sallylla (myöhemmin Estonia) 31.7.1987, ks. https://www.flickr.com/photos/19034378@N05/albums/72157654607399020/ ja https://www.flickr.com/photos/19034378@N05/albums/72177720320621519/ . Kuvissa näkyy myös sisätiloja.Estonia-onnettomuuden tutkinnan loppuraportissa on kaksi kuvaa Estonian sisätiloista, ks. https://onse.fi/estonia/chapt06_2.html#1Tuomas Rimpiläisen kirjoittamassa kirjassa Viking Sallyn veriteko on joitain sisäkuvia laivan Sally-ajoilta.
Hei!
Teoksessa Suomennoskirjallisuuden historia, osa 1. SKS 2007 käsitellään Anni Swania. Lisää tietoa voi hakea Suomen Nuorisokirjallisuuden kirjaston Onnet tietokannasta, osoitteesta
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/tutkimus.htm
Tarina Miska-karhusta on venäläinen kansansatu. Yhden vanhan kuvakirjaversion siitä onnistuin löytämään. Ingeborg Meyer-Reyn kuvittamasta saksankielisestä Mischka, der Bär -kirjasta julkaistiin vuonna 1969 suomenkielinen laitos nimellä Miska-karhu.
Kirjassa mummo elelee mökissään lastenlastensa Darjan ja Marjan kanssa. Miska-karhu sieppaa tytöt yksitellen taloonsa piioiksi, mutta heidän onnistuu paeta takaisin isoäitinsä luo.
EOL:stä on tehty historiikki ”Etelä-Suomalaisen Osakunnan Laulajat 1931 – 1981” Kirjan lopussa on tiedot kuoron ohjelmistosta. Jokaisen laulun kohdalla on mainittu, kuka on ollut kuoron johtajana kappaletta esitettäessä. Tästä voi edelleen päätellä, mitä lauluja kuoro on laulanut ennen vuotta 1945.
”Ave Mariaa” ohjelmistoluettelossa ei ole. Mutta Ave Maria eli rukous Ave Maria, gratia plena, Dominicus tecum jne. ei myöskään sisällä antamiasi sanoja.
Sen sijaan luettelosta näkyy, että kuoro on laulanut 1930 - 1940 -luvulla Heikki Klemetin sovitusta laulusta "Ave maris stella" ("Terve meren tähti"), joka on Neitsyt Marialle omistettu hymni. Laulu sisältyy tunnettuun kokoelmaan ”Piae Cantiones”, joka sisältää vanhoja latinankielisiä...
Sakkomaksu on 20 cnt vuorokaudessa eli kuukaudessa sitä ehtii kertyä vain 6 euron verran, mikä on myös yksittäisen lainan sakkokatto. Lainausoikeuden menettää vasta, kun maksuja on kertynyt 30 euroa. Sakkomaksut realisoituvat velaksi vasta kun laina on palautettu. Sitä ennen laina on vain "myöhässä". Mitään maksuhäiriömerkintöjä ei tällaisista ehdi tulla. Kirjasto ryhtyy jossain vaiheessa perimään lainaa takaisin ja silloin syntyy lisäkustannuksia, mutta maksuhäiriömerkintöjä tulee vasta, jos rupeaa perintätoimiston kanssa ryppyilemään.
Jos oman lainan varausjono ei ole pitkä, kannattaa aina silloin tällöin vilkaista, olisivatko jonottajat kadonneet ja lainan voisi uusia.
Heikki Poroila
Tilasto vuodelta 2018:
Brasilia, Kongo, Indonesia, Kolumbia, Bolivia, Malesia, Peru, Madagascar, Papua Uusi Guinea ja Kamerun
Tämä listaus löytyy Mighty Earth sivulta https://www.mightyearth.org/2019/04/30/heres-what-deforestation-looks-l…
Maailman Pankin karttaesitys
https://www.geospatialworld.net/blogs/world-banks-interactive-map-shows-deforestation-severe/
Otavan kirjallisuustiedon (Otava, 1990) mukaan P. G. Wodehousen tuotannossa on seuraavia Jeeves -kirjoja :
The Man with Two left Feet (1917), Verraton Jeeves (The Inimitable Jeeves, 1923), Antaa Jeevesin hoitaa (Carry On, Jeeves, 1925), Suurenmoista Jeeves (Much Obliged, Jeeves, 1971). Suomeksi on julkaistu myös valikoima parhaita Jeeves tarinoita nimellä Pip-pip, sir (1969). Tarinat on valinnut Paavo Lehtonen tekijän laatimasta antologiasta The World of Jeeves.
Seuraavalta sivustolta löytyy P. G. Wodehousen koko tuotanto ja julkaisuvuodet:
http://www.pgwodehousebooks.com/simplebiblio.htm
Lukitus on HelMetin uusi toiminta, jonka avulla voi lukita varauksen esimerkiksi lomamatkan ajaksi siten, ettei varaus tule kirjastoon sinä aikana mutta että varaus pysyy yhä varausjonossa. Jos kaikki edellä olevat varaukset kuluvat loppuun, lukittu varaus pysyy varausjonon ensimmäisenä. Ohjeet lukituksen käyttämiseksi löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/search*fin/+&030512.
Tiistaina vuoltavat tikut (merkityksessä puunsälö, puupuikko, päre) liittyvät pääsiäisen aikaan, palmusunnuntaita seuraavan hiljaisen viikon eli piinaviikon päiviin. Piinaviikon jokaisella arki- ja pyhäpäivällä oli lempinimet, joita on lausuttu hokemina: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai, sukkasunnuntai ja lopulta pälkkäpääsiäinen. Nimillä on sekä kristinopillisia että maatalon töihin liittyviä selitteitä, mutta käytännössä tärkeämpää lienee ollut alkusointu ja poljento. Vanhalla kansalla näihin päiviin liittyi erilaisia uskomuksia, esimerkiksi tikkutiistaina vuoltuja sytyketikkuja pidettiin erityisen hyvinä ja onnea tuottavina.
Lähteet:
Pääsiäinen : juhlatietoa, kuvia ja...
Laulun nuotinnos on julkaistu teoksessa Laulajan kirja : kauneimmat melodiat, tekniikkaa ja tulkintaa (F-kustannus, 2017, 978-951-1-31444-8).
Teos löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista.
Saatavuuslinkki
Jorvaksentie kulki alun perin Lauttasaaresta Jorvakseen. Myöhemmin Jorvaksentietä ryhdyttiin kuitenkin korvaamaan uudemmalla moottoritiellä, ja nykyään virallisesti Jorvaksentieksi kutsutaan enää kantatien 51 Kirkkonummen puoleista osuutta.Tiiviin kuvauksen Jorvaksentien historiasta voi lukea muun muassa Matti Grönroosin Suomen tiehistoriaa käsittelevältä verkkosivulta: https://www.mattigronroos.fi/w/index.php/Kantatie_51Painetuista lähteistä Jorvaksentien vaiheista voi lukea esimerkiksi Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin vuonna 1987 julkaisemasta "Tienpitoa Uudellamaalla : tienpitoa vuoteen 1920 : Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiiri 1920-1985".
Kansalliskirjasto ylläpitää Asteri-nimitietokantaa, joka sisältää kotimaiseen julkaisutuotantoon liittyvien toimijoiden eli henkilöiden ja yhteisöjen kuvailut (ns. auktoriteettitietueet). Tällä tekijätietojen auktorisoinnilla on mahdollista erottaa samannimisiä toimijoita. Toimijatiedot löytyvät Finto-palvelun KANTO - kansalliset toimijatiedot -sanastosta.
Puutteellisten tietojen korjauspyyntöjä voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen toimijakuvailu-posti@helsinki.fi.
KANTO - Kansalliset toimijatiedot: https://finto.fi/finaf/fi/
Tietopaketti Kantosta: https://www.kiwi.fi/display/Toimijakuvailupalvelu/Tietopaketti+Kantosta
Hei vaan!
Kirjaston henkilökunta haluaa palvella asiakkaita niin hyvin kuin mahdollista. Sen takia meidänkin täytyy välillä istua koulun penkille ja opiskella uusia asioita! Ja kerrata ja parantaa vanhojakin jo muinoin opittuja asioita.
Koska haluamme palvella kaikkia asiakkaitamme samalla tavalla tasavertaisesti ja yhdenmukaisesti, joudumme sopimaan toimintatavoistamme yhdessä. Sen takia koko henkilökunta joutuu olemaan kerran vuodessa samaan aikaan koulutuksessa.
Toivottavasti pärjäät yhden päivän ilman kirjastoa ja tervetuloa käymään taas heti perjantaina!
Aineiston varaaminen toisista HelMet-kirjastoista on nykyisin ilmaista kaikissa pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa.
Kaukolaina muualta Suomesta tai muista Pohjoismaista maksaa neljä euroa. Pohjoismaiden ulkopuolelta tilattu kaukolaina maksaa enemmän riippuen kaupungista ja siitä, mistä aineisto tilataan. Alla olevasta linkistä aukeaa HelMet-kirjastojen kaukopalveluhinnasto, josta näet tarkat hinnat.
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
