Kysytty laulu on Otto Kotilaisen säveltämä Kyyhkynen kylpee. Tekstin tekijä on Hilja Haahti. Sanat ja melodianuotti löytyvät Vilho Ryyminin toimittamasta julkaisusta Nuoret laulajat : kansanopiston laulukirja (2. painos, Fazer, 1972). Yksinlaulunuotti, jossa on kunnollinen pianosäestys löytyy Kotilaisen nuottikokoelmasta Kolme laulua (Fazer, 192?).
Hilja Haahden (k. 1966) tuotannon tekijänoikeudet ovat yhä voimassa, joten tähän ei voi liittää koko tekstiä.
Nuottien saatavuuslinkit Outi-kirjastoissa:
https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=nuoret+laulajat+kansanopistojen+laulukirja+ryymin&
https://outi.finna.fi/Record/outi.210406#details
Pertti Reposen "Säkkijärven polkan" sanoituksessa lauletaan: "Säkkijärven ne naapurit sai, mutta jäi toki sentään polkka". Laulu alkaa: "Kun Säkkijärvellä polkka se soi". Reposen sanoituksen ovat levyttäneet esimerkiksi Hootenanny Trio ja Cumulus.Tunnetumpi sanoitus on Reino Helismaan sanoitus, jossa samassa kohdassa lauletaan: "Säkkijärvi se meiltä on pois, mutta jäi toki sentään polkka". Laulu alkaa: "On kauniina muistona Karjalan maa". Tämä sanoitus sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 6.
Kirjat kertovat seuraavaa.
Nimi Sari on muunnos nimestä Saara (toisten mielestä tämä ei tosin aivan varmaa). Saara on heprealaista alkuperää ja tarkoittaa ”ruhtinatar”. Nimi on alkuperäisessä muodossaan yli 4000 vuotta vanha ja se tunnetaan kaikkialla maailmassa. Raamatun alussa on tunnettu tarina Israelin kansan esivanhemmista Abrahamista ja Saarasta.
Nimimuoto Sari oli Suomessa kauan hyvin harvinainen. Sari tuli muotiin 60-luvulla ja yleistyi nopeasti. 1950-luvulla kastettiin jo noin 1000 Saria, mutta 1960-luvulla peräti n.15 000. Kaudella 1965 – 1974 Sari oli Suomen suosituin naisten etunimi. 1980-luvulta lähtien Sari on käynyt harvinaisemmaksi.
Anna on muunnos heprealaisesta nimestä Hannah, joka tarkoittaa ”armo” tai ”armahdettu”....
Hei,
Kielitoimiston sanakirjan mukaan kuuro tarkoittaa kuuloa vailla olevaa, kuulematonta tai välinpitämätöntä, piittaamatonta, tottelematonta sekä puuskaa, ryöppyä, lyhytaikaista (runsasta) sadetta.
Murresanakirjoistakaan ei ollut apua etsiessäni sanan muita merkityksiä. Olisiko niin, että Ismo Alanko on kyseisessä tekstissä vain riimitellyt ilman sen kummempaa kuuro-sanan merkitystä.
Kirjastonhoitaja tai -virkailija etsivänä on harvinaisempi hahmo dekkareissa.
Tapahtumapaikkana kirjaston on kyllä monissa kirjoissa ja kirjastolainen uhrina tai osallisena on myös yleinen.
Löysin vain kaksi:
Essi Aron Pimeässä kasvaneet, jossa kirjastonhoitaja Immi alkaa selvitellä rikosta.
ja Saraleena Aarnitaipaleen Kirjailijan murhan, jossa Kirjastonhoitaja Anna Maljakova ratkoo kollegansa murhaa.
TV-sarjoissa kirjastonhoitajat ovat aktiivisempia salapoliiseja esim. Auroran murhakerho.
Osa Susisaaren rakennuksista tuhoutui Krimin sodassa 1855, kun Britannian ja Ranskan sotalaivat pommittivat Viaporia eli Suomenlinnaa. Osa rakennuksista on kuitenkin edelleen jäljellä, ks. tarkemmin https://suomenlinna.fi/slhk/toiminta/alue-ja-rakennukset/
Tähän kysymykseen on vastattu myös maaliskuussa. Vastaus on edelleen sama kuin silloin: kustantajan kotisivuilta ei löydy tietoa jatko-osien suomentamisesta. Jos haluat kysyä asiaa suoraan kustantajalta, WSOYn sivuilla on palautelomake sitä varten.
Ohessa vielä maaliskuussa annettu vastaus:
Libba Braylta on ilmestynyt tähän mennessä kolme kirjaa, A great and terrible beauty, Rebel angels ja The sweet far thing. Ensinmainittu julkaistiin vuonna 2007 suomeksi nimellä Kauhun ja kauneuden valtakunta. Kaksi muuta ovat sen jatko-osia. Niiden ilmestymisestä Suomessa ei ole ainakaan vielä tietoa kustantajan verkkosivuilla (www.wsoy.fi).
Kertomasi kaltainen kysymys (tosin eri sähköpostiosoitteesta lähetetty) on tullut Helsingin kaupungin palautejärjestelmään 17.2.2016. Siihen on Hankinta- ja luettelointiosastoltamme vastattu 24.2.2016 seuraavasti:
"Hei,
kiitos palautteesta. Helsingin kaupunginkirjasto hankkii suomenkieliset kirjat pääsääntöisesti ennakkoon eri kustantajien antamien ennakkotietojen perusteella. Täydennyshankintaa teemme kysynnän eli käytännössä varausjonon perusteella. Käytännössä kaikki suomenkielinen yleinen kirjallisuus hankintaan kokoelmiimme.
Koska hankinta perustuu kustantajien kustannusohjelmaan, se määrittelee hankittavan aineiston. Tällä hetkellä on varsinkin suurten kustantajien (Otava, WSOY, Tammi, Gummerus) osalta tilanne se, että suurin osa...
Claes Anderssonin runo, joka alkaa rivillä "Kesät me muistimme" sisältyy kokoelmaan Vuoden viimeinen kesä : runoja vuosilta 1962-84 (1985, s.111). Runo on kokoelmasta Tillkortakommanden (1981) ja sen on suomentanut Pentti Saaritsa.
Hannu Salakka on kirjoittanut runon Kiurujen aikaan (teoksissa Ennen kaipasin tähän : runoja, 1983; Myös todellisuus on uskonto : runoja, 1986). Kiurujen kesä -nimistä runoa tai kokoelmaa Hannu Salakalta ei löytynyt.
https://finna.fi/
Japanin kielen oppikirjoja löytyy runsaasti Suomen yleisesti kirjastoista. Joten omasta kotikirjastostasi saat varmasti lainattua tai ainakin tilattua japanin alkeisoppikirjan. Suomen kielellä on julkaistu muutama ihan hyvä alkeisoppikirja. Kannattaa tutustua ainakin Kawatan "Japanin kieli"-teokseen, jonka saa myös kuuntelukaseteilla varustettuna sekä Takako Karppisen "Japanin kielen alkeet"-teokseen.
Suomeksi on ilmestynyt myös kaksi suppeahkoa sanakirjaa eli Tero Salomaan "Japani-Suomi-sanakirja" sekä Igarashin ja Kauppilan "Suomi-japani-suomi : 5000 sanaa ja sanontaa". Niillä pärjää varmasti opintojen alkuvaiheessa. Vaativampaa käyttöä varten kannattaa lainata tai ostaa laajempi englanti-japani- ja japani-englanti-sanakirja. Niitä...
Pieni punainen kana, joka on vanha englantilainen tarina, löytyy monista kirjoista ja myös
äänitteiltä. Se on ainakin näissä kirjoissa:
- Kincaid: Pieni punainen kana (1978)
- Satujen parhaita (1983)
- Zemach: Pieni punainen kana: vanha kertomus (1984)
- Craig, Satujen kyydissä unten maille (2000)
Ja näillä äänitteillä:
- Satuhetki (kasettina ja cd:nä)
- Scarry, Pieni punainen kana (kirja ja kasetti, 1991)
- Nallekerhon satu (cd, 2005)
Lähteet: Suomen kansallisbibliografia Fennica https://finna.fi ja pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistotietokanta Helmet www.helmet.fi
Enni Mustoselta ei ainakaan vielä ole julkaistu sen nimistä kirjaa.
Muutamasta blogista löytyi tieto, että sen niminen voisi olla Syrjästäkatsojan tarinoita –kirjasarjan neljäs osa, ja että kirja julkaistaisiin mahdollisesti ensi vuonna (2016). Sarjan kolmas osa, Emännöitsijä, julkaistiin tänä vuonna.
Eli kirjaa pääsee varaamaan toivon mukaan ensi vuonna.
Kysyin asiaa Helsingin yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen oppiaineesta. Heidän käsityksensä on, että valitsijamiehellä on oikeus äänestää, miten hyväksi näkee. Näin ei kuitenkaan tapahdu, koska siinä ei olisi järkeä valitsijamiehen oman poliittisen tulevaisuuden vuoksi.
Ikävä kyllä laulua ei ole tunnistettu. Alla olevassa blogissa sanat ovat otsikkona Scandinavian Music Groupin Valmis-kappaleen sanoille, mutta kysymiäsi sanoja ei kappaleessa ole:
http://maailmanauraa.blogspot.fi/2014/03/ala-kadota-aikaa-ala-vajoa-uud…
Prinsessan testamentti: lauluja huumeiden uhreilta (säveltänyt ja sovittanut Matti Rag Paananen) -levyllä on kappale nimeltä Älä kadota elämää, mutta senkään sanoitus ei täsmää.
Tunnistaisiko joku lukijoista laulun?
Suomen kaupunkilaitoksen historiaa käsittelevän kirjasarjan kolmannessa osassa käsitellään vuoden 1959 lakimuutosten vaikutuksia lyhyesti. Nämä ns. uudet kaupungit jäivät valtion ylläpitämän kihlakunnanoikeuden tuomiopiiriin, ellei kaupunginvaltuusto nimenomaan pyytänyt raastuvanoikeutta. Maistraattia ei ollut pakko perustaa, vaan sen korvasi järjestysoikeus. Poliisilaitoksen, vankilan ja ulosottotoimen maksoi valtio siirtymäajan aikana. Valtion osuus kansakoulumenoista määrättiin pysyvästi samaksi kuin kauppaloissa. Kaupunkien ja kauppaloiden käsittämä maa-ala kasvoi monikymmenkertaisesti, koska kaupungin- ja tai kauppalanperustamisessa usein koko maalaiskunta muuttui kaupungiksi tai kauppalaksi.
Tämä reformi ei miellyttänyt "...
Kyseessä on todennäköisesti teos Kerttulan suvusta. Tässä teoksen tarkat tiedot:
Tekijä : Kerttula, Eero
Kirjan nimi : Kerttulan suvusta : Sukututkimus vuosilta 1733-1988
Julkaisutiedot : S.L. : S.N., 1988
Julkaisutiedoissa merkinnät S.L. ja S.N. tarkoittavat, ettei kustantajaa ja kustannuspaikkaa tiedetä. Kyseisiä lyhenteitä voidaan käyttää myös lähdetiedoissa.
Toivottavasti näistä on apua. Jos kyseessä ei ollutkaan tämä teos, ole yhteydessä suoraan kirjastoon lisätietojen saamista varten.
Uuden kirjastokortin saatte mistä tahansa HelMet-kirjaston toimipisteestä odottaessa. Varatkaa mukaanne voimassa oleva henkilötodistus, ajokortti, passi tai kuvallinen Kela-kortti.
Kadonneen kortin tilalle tehty uusi kortti maksaa aikuisilta kolme euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjastot ottavat lahjoituksena vastaan hyväkuntoisia cd-levyjä. Koska kirjastojen hyllytila on rajallinen, lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kunkin kirjaston cd-kokoelmista vastaava päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Kannattaa kysyä vaikka lähikirjastosta, ollaanko siellä kiinnostuneita levyistä.
Kyseessä oli kaiketi amerikkalaisen King Features Entertainment -yhtiön Genesis-projekti. Tuottaja John Heynmanin ideoima dramatisoitu Raamattu-sarja kuvattiin autenttisilla tapahtumapaikoilla. Näyttelijöillä oli heprean kielen taito. Kallis jättihanke alkoi 70-luvun loppupuolella. Ensimmäinen Mooseksen kirja ja Luukkaan evankeliumi esitettiin Suomen televisiossa 10-osaisena sarjana, ensimmäinen jakso sunnuntaina 10.10.1982 TV1-kanavalla klo 17.00. Helsingin Sanomien ohjelmatietojen mukaan sarjan nimi oli ytimekkäästi "Raamattu".
Helsingin Sanomat 10.10.1982
En löytänyt suoraa vastausta tai vahvistusta sille, onko jossain maassa sijaissynnyttäminen kielletty laissa nimenomaan ihmiskauppaan vedoten. Muita esiin tulleita eettisiä argumentteja ovat sijaissynnytysten siirtyminen lainsäädännöltään tiukemmista maista ongelmamaihin, tasa-arvo (miesten oikeudet hedelmöityshoitoihin), raskauden riskit, äiti-lapsisuhde (synnyttävän naisen kiintyminen lapseen) ja sopimukseton tila (jos lapsella ei ole selkeästi määriteltyä holhoojaa) (Wikipedia).
Sijaissynnytyksiä koskevassa lainsäädännössä on suuriakin eroja eri maiden välillä. Yksinkertaistaen voi sanoa, että joissakin maissa sijaissynnytys on kielletty (esim. kaikissa Pohjoismaissa (Huupponen 2014)), toisissa se on sallittu, kunhan siihen ei liity...
