Etsimäsi runo kuulostaa Väinö Mäkelän runolta "Pikku miehen sadepäivä", joka löytyy mm. näistä teoksista:
Minäkin lausun : lasten ja nuorten lausuntaohjelmistoa. WSOY, 1949
Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta. WSOY, 1993
Tämän runon haluaisin kuulla. 3. Tammi, 2000
HelMet-kirjastojen lainoja voi uusia soittamalla mihin tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteeseen. Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/, kun klikkaat haluamasi kirjaston kohdalla linkkiä ”Yhteystiedot”. Uusimista varten tarvitaan kirjastokortin numero.
Lainoja voi uusia myös Internetin kautta HelMet-verkkokirjastosta osoitteesta http://www.helmet.fi, jos lomapaikassa on nettiyhteys. Uusimiseen Internetin kautta tarvitaan kirjastokortin numero ja siihen nelinumeroinen pin-koodi. Pin-koodin saa tarvittaessa hankittua mistä tahansa HelMet-kirjastosta, kunhan varaa mukaan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Uusiminen...
Koirakoulun ensiapuopas neuvoo näin: "Yleisoireet: Koira makoilee kyljellään, läähättää, on haluton liikkumaan
Ensiapu: Koiran syömästä määrästä riippuen. Mikäli koira on syönyt niin paljon esimerkiksi
kuivamuonaa säkistä, että sen olo on tuskainen voi koiralle juottaa parafiiniöljyä koiran koosta riippuen ½ - 2 dl. Kuivamuonan ollessa kyseessä suolalla oksennuttaminen ei ole hyvä vaihtoehto sillä kuivamuona imee itseensä runsaasti nestettä ja koiran voi olla vaikea oksentaa.." Kompassi koirakoulu
Etsimäsi kohta Titus Liviuksen teoksesta "Ad urbe condita" on teoksen kahdeksannesta kirjasta. Marja Itkonen-Kailan suomentama "Rooman synty" käsittää vain kaksi ensimmäistä kirjaa Titus Liviuksen suurteoksesta. Muutakaan suomennosta tuosta alkuaan noin 8000-sivuisesta teoksesta ei ole, joten valitettavasti joudut kääntämään kohdan itse.
Lähteet:
http://mcadams.posc.mu.edu/txt/ah/Livy/Livy08.html
http://books.google.fi/books?id=Ndw_AAAAYAAJ&pg=PA214&lpg=PA214&dq=%22E…
http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=Perseus%3Atext%3A1999.02.0…
https://finna.fi
Livius, Titus: Rooman synty. Suom. Marja Itkonen-Kaila.WSOY, 1994.
Kysymääsi asiaa voi selvittää eri maiden kansalliskirjastojen kautta.
Suomen kansalliskirjasto Fennican mukaan suomeksi on julkaistu kaksi Mirko Hanakin kuvittamaa kirjaa, Ystäväni metsänväki ja Perhonen, hassu varpunen. Kirjojen julkaisuajat ja kääntäjät selviävät Fennica-tietokannasta:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?limit=0&hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FNLF%2F%22&hiddenFilters%5B%5D=-building%3A%221%2FNLF%2Farto%2F%22&dfApplied=1&lookfor=mirko+hanak&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22
Ruotsin kansalliskirjaston (Sveriges Nationalbibliotek) Libris-tietokannan mukaan Mirko Hanak on kuvittanut kirjat Stora sagoskatten: sagor från hela Europa ja Skriet från vildmarken:...
Yksittäiset työnantajat, kuten Fordin autotehtaat aloittivat Yhdysvalloissa vapaat lauantait 1900-luvun alkupuolella. Presidentti Franklin Roosevelt allekirjoitti vuonna 1938 yleisen työaikasäädöksen (Fair Labor Standards Act of 1938), joka takasi suurelle osalle työntekijöistä 40 tuntisen ja viisipäiväisen työviikon.
Lisätietoja Wikipediasta: https://en.wikipedia.org/wiki/Workweek_and_weekend
Teemme kirjastossa tiedonhakuja pyynnöstä mm. artikkelihakuja tietystä aiheesta. Pääsääntöisesti hakutulokset ovat viitteitä eli tieto missä lehdessä ja koska ao arvostelu on ollut. Asiakkaalle jää tehtäväksi tulla kirjastoon selaamaan ao lehdet ja ottamaan niistä esim. kopiot itselleen. Osa vanhemmista lehdistä saattaa olla selattavissa vain mikrofilmeinä kuten sanomalehdet. Mm. Aleksi-tietokannassa ei pysty hakemaan kustantajalla lainkaan vaan esim. arvostellun teoksen nimellä tai sen tekijällä. Samoja tietokantoja pääsee selaamaan myös asiakas itse kirjaston työasemilla.
Poikkeuksen viiteluettelotietokannoista tekee Media-arkisto, jossa ao artikkeli on suoraan luettavissa ja esim. tulostettavissa. Media-arkistoon pääsee samoin...
William Jamesin teos "Uskonnollinen kokemus moninaisuudessaan" (The varieties of religious experience: A study in human nature, 1902, suom. Hannes Leiviskä) ilmestyi vuonna 1914 Gummeruksen kustantamana. Ainoa paikka, josta sitä siis voi ostaa, ovat antikvariaatit. Teosta näyttäisi olevan myytävänä ainakin joissakin nettiantikvariaateissa. Antikvariaatit löytyvät helposti esimerkiksi googlettamalla teoksen nimellä.
https://finna.fi
http://fi.wikipedia.org/wiki/William_James
1960-luvulla Ville Vallattoman sunnuntaisarjoja julkaistiin ainakin Seura-lehdessä. Ainakaan Sarjainfo-lehden numerossa 2/2005 ilmestynyt Ville-artikkeli ei mainitse muita.
"Ville Vallaton on merkillinen ilmiö. Suomessa hahmon tunnistavat kaikki, mutta vain harva on sarjaa alkuperäismuodossaan lukenut. Seura julkaisi Villen sunnuntaisarjoja iät ja ajat ja hahmolla on ollut myös oma sarjakuvalehtensä. Ironista kyllä, nämä olivat ne sarjan osa-alueet, jotka Hank Ketcham useimmiten jätti assistenttien käsiin. Hän itse keskittyi piirtämään sarjan päivittäistä sanomalehtiversiota, yhden ruudun pilakuvaa. Meillähän yksiruutuisista lehtisarjoista ei oikein tunneta muita kuin Gary Larsonin Harhama, mutta tässä samaisessa muodossa myös Ville...
Kyseisessä Hectorin kappaleen sanoituksissa näkyy tosiaan molempia, eli Jussia ja Reksiä huutamassa "Kommarit hirteen!". Se kumpi näistä on yleisempi on vaikea sanoa, mutta kappaleen alkuperäisessä äänityksessä vuonna 1974 ilmestyneellä Hectorock 1-levyllä huutaja on Jussi. Joten alunperin kappaleessa huutaja on Jussi.
Toisaalta vuoden 1991ilmestyneellä live-levyllä Hector: In Concert 1966-1991 - 25 years on tour, Hector laulaa "Reksi huutaa". Eli mies on itse käyttänyt niin Reksiä, kuin Jussia laulaessaan kappaletta. Mahdollista on, että kappaleen sanat ovat vuosien varrella eläneet ja muuttuneet huomaamatta tai sitten Hector on tarkoituksella muuttanut kyseisen lauseen. Se kumpi on yleisempi on aika vaikea selvittää. Alunperin huutaja...
Hei!
Sergeanne Golonin Angelika-sarjan kirjat löytyvät hienosti listattuina aiemmasta vastauksesta: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=e60e2fc1-4a36-49e…
Heilikirjastoista on tällä hetkellä saatavilla kymmenen osaa kahdestatoista. Kirjat löytyvät yleensä varastoista kuntonsa vuoksi, koska uusia painoksia ei ole aikoihin saatu. Kaksi meiltä puuttuvaa osaa voi tilata kaukolainaksi muualta Suomesta.
Antikvariaateista Angelikoja näyttäisi vielä löytyvän vaihtelevasti, joten yritämmepä täydentää myös omaa Heili-kokoelmaamme kattamaan koko sarjan.
Pahoittelemme, jos asiassa on sattunut erehdys ja maksu on jäänyt pyyhkimättä asiakastiedoista, vaikka se olisi maksettu kassaan. Kirjastojen kassajärjestelmä ja kirjastojärjestelmä ovat kaksi erillistä järjestelmää, joten maksu kirjautuu kirjastojärjestelmään vain, jos se on muistettu merkitä kassan lisäksi myös sinne. Varsinkin isompia maksuja kirjastoille maksettaessa voisi olla hyödyllistä säilyttää (ja tarvittaessa pyytää) kuitti suoritetusta maksusta, jolloin jo suoritetun maksun voi osoittaa esittämällä kyseisen kuitin. Joka tapauksessa asia on nyt korjattu, eikä tiedoissanne ole enää ko. myöhästymismaksua.
Suosittelen selvyyden vuoksi kirjoittamaan pantoum-ilta.
Kielitoimiston ohjepankissa http://www.kielitoimistonohjepankki.fi neuvotaan seuraavasti:
"Jos yhdyssanan osana oleva vierassana on hankalasti hahmottuva tai sen arvellaan olevan lukijalle tuntematon, yhdysmerkkiä kannattaa selvyyssyistä käyttää. Muuten vierassanaa ei tarvitse erottaa yhdysmerkillä:
par-tulos
no-näytelmä
rockmusiikki
muotishow"
"Hautaan asti humppaaa" on Eläkeläiset -yhtyeen huumoriversio ruotsalaisen hard rock -yhtye Europen tunnetuimmasta kappaleesta "The Final Countdown". Europe-yhtye julkaisi hittikappaleensa helmikuussa vuonna 1986.
Europe: "The Final Countdown":
http://fi.wikipedia.org/wiki/Final_Countdown
Eläkeläiset: "Hautaan asti humppaa" -kappale YouTubessa:
http://www.youtube.com/watch?v=U0XG-qg5BAc
Kysymäsi Raatteen marssi löytyy Sodan ja rauhan lauluja: opus 18 -nuottijulkaisusta. Se on ilmestynyt Miesäänisten laulukuntien ohjelmisto -sarjassa.
Nuottijulkaisu löytyy mm. Rovaniemen musiikkikirjaston kokoelmista: https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.920295#componentpar…
Hain tietoa kirkollisista pyhistä liputuspäivinä itsenäistymisen alusta lähtien. Niissä lähteissä, mitä meillä on täällä käytettävissä (valtiopäiväaiakirjat, lait ja kirjallisuus) en löytänyt asiasta mitään. Ensimmäisessä laissa Suomen lipusta 40/1918 säädetään, millainen lipun tulee olla ja laissa 283/1920 säädetään lipun käyttämisestä mm. suhteessa muihin lippuihin. Kirkollispyhinä liputtamisesta ei niissä ole mitään. Sisäministeriön sivulla liputuspäivät ja -ajat https://intermin.fi/suomen-lippu/liputuspaivat kerrotaan viralliset liputuspäivät ja vakiintuneet liputuspäivät. Kirkolliset juhlapäivät eivät ole liputuspäiviä. Ei edes juhannus, jolloin liputetaan Suomen lipun päivän kunniaksi. Liputtaa voi muulloinkin kuin...
Viipurin alueella ilmestyi vuonna 1923 ainakin neljä sanomalehteä: Kansan työ, Karjala, Maakansa, sekä Wiborgs Nyheter. (Suomen lehdistön historia, osat 1,2,5,6 ja 7) Lehdet löytyvät Turun yliopiston kirjaston kokoelmista. http://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/kirjastot-ja-aukioloajat/Sivut/ho…
En osaa sanoa minkälaiset tapahtumat ylittivät 1920 -luvun lehdissä uutiskynnyksen, ehkä tapauksesta voi löytyä jotain lehtiä selaamalla.
Entisen Viipurin läänin asiakirjoja säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Sitä kautta voit mahdollisesti löytää lisää tietoa isoisästäsi. http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/mikkelin-maaku…
Kyseessä on varmaankin Leena Laulajaisen lastenkirja Viivi, Ruusunen ja kiinalainen kello. Kirjan tyttö on Viivi eli Vivian Meri Virtanen (melkein 10), joka haluaa kanarialinnun mutta saa papukaijan. Hänen isänsä on luotsi Kaarle Akseli Virtanen, jolla on liikaa töitä. Ruusunen on Myrskytuulen puhuva laivapapukaija. Isännöitsijä Hypotenuusa pelaa shakkia kaktuksensa kanssa ja Kyheröinen on tornikyyhky joka tietää kaiken kelloista.
Mikäli kysymyksessä tarkoitetaan itsenäisen Suomen historian ensimmäistä pääministeriä, oli hän Pehr Evind Svinhufvud.
Kun bolshevikkit kaatoivat lokakuun (1917) vallankumouksessa Venäjän väliaikaisen hallituksen, ei Suomen senaatti tunnustanut heitä enää Suomen korkeimman vallan haltijoiksi. Suomen senaatti totesi Suomen ja Venäjän valtioyhteyden lakanneen. 15.11.1917 eduskunta julistautui Suomen korkeimman vallan haltijaksi, ja valitsi 27.11 itsenäisyyssenaatin, jonka puheenjohtajana eli pääministerinä Svinhufvud toimi.
Lisää aiheesta voi lukea Suomalaisen kirjallisuuden seuran Kansallisbibliografiasta:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/501
