Voisikohan kyseessä olla Nuorten toivekirjastossa vuonna 1961 ilmestynyt Usko Moilasen Unohdettu kylä."Tämä kirja kertoo merkillisen, todellisuuteen pohjautuvan tarinan talvisodan ajoilta. Aivan pohjoisten rintamien tuntumaan, tiettömän korven keskelle, on jäänyt vähäinen metsäkylä, jonka asukkaat eivät päässeet pois sodan jaloista. 'Päällikkönään' Korpelan vanha vaari pikkuinen toimekas joukko – kolme äitiä ja monipäinen lapsiparvi – varustautuu pahimpaan: kylä uppoutuu sananmukaisesti hangen kätköön. Lumen peittämässä talossa ja pihatunneleissa eletään jännittävää Robinsonin-elämää: päivällä eivät yli jyristävät lentokoneet näe paikalla muuta kuin koskematonta erämaata, mutta hiljaisina öinä sukeltaa hangen alta esiin...
Sylvi Kekkosesta on kirjoitettu seuraavat elämäkerrat:
Mattsson, Anne: Sylvi Kekkosen elämäkerta, Helsinki, Art House, 2000, Juva, WS Bookwell
Vartio, Marja-Liisa : Sylvi Kekkosen muotokuva, Helsinki, Art House, 2000. 2. korj. painos.
Suhola, Aino: Luja ja urhoollinen sydän Sylvi Kekkosen elämä, Helsinki, Otava, 2000
Saure, Salme: Maamme ensimmäiset naiset, Jyväskylä, Gummerus, 1995
Pálmen, Aili (toim.)Sylvi Kekkosen muisto, Helsingissä, Otava, 1975
Seuraavissa teoksissa on myös tietoja Sylvi Kekkosesta:
Saure, Salme: Maamme ensimmäiset naiset, Jyväskylä, Gummerus, 1995
Maan äitejä--kirja Suomen tasavallan presidenttien puolisoista, Porvoo, WSOY, 1962
Tuli on korkeissa lämpötiloissa esiintyvä ilmiö, jossa ainakin osa kuumista kaasuista saa näkyvän hahmon liekkeinä. En löytänyt yksiselitteistä vastausta siihen, voiko kuuma kaasu toimia sähköä johtavana väliaineena, mutta todennäköisesti se muiden kaasujen tavoin ei sähköä johda. Myöskään puu ei johda sähkö juuri lainkaan, joten todennäköisesti sähkövirran lähteeseen koskettava palava puu ei aiheuta mitään havaittavia seurauksia. Ainakaan sähkö ei "syty palamaan", kysymys on aivan erilaisista fysikaalisista ilmiöistä.
Tilanne muuttuu, jos tulta viedään virtalähteeseen esimerkiksi öljyyn kastetulla kuparijohdolla. Kupari on paras tunnettu sähköjohde, joten jos se koskettaa virtalähteeseen, sieltä tulee varmuudella tömäkkä sähköisku....
Makupalat.fi -sivusto on hyvä paikka aloittaa etsintä. Makupalat on Suomen yleisten kirjastojen tuottama valikoitujen tiedonlähteiden paketti tiedonhakuun. Sivustolta löytyy esimerkiksi sukunimet-asiasanalla useita lähteitä. https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=sukunimet
Sukunimi-info -sivustolla on tietoa Snicker-sukunimestä. Sukunimi-info sisältää tietoja yli 20 000 Suomessa esiintyvästä sukunimestä. Tiedot on yhdistelty koneellisesti julkisista listauksista, tilastoista ja nimitutkimuksista. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/snicker.html
Sivulle on koottu myös useita linkkejä jatkotutkimukseen. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/linkit-Snicker~snicker
Kirkes-kirjastoista löytyvää...
Ruskea HelMet-kirjastokortti on vielä käyttökelpoinen. On kuitenkin mahdollista, etteivät asiakastietosi ole enää kirjastojärjestelmässä, jos et ole käyttänyt korttia kolmeen vuoteen. Silloin kortti täytyy uusia. Kortin uusimiseen tarvitaan kuvallista henkilöllisyystodistusta.
Voit käydä tarkistamassa asian missä tahansa HelMet-kirjastossa eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kirjastossa tai soittamalla johonkin niistä.
Kymenlaakson kirjastojen aineistotietokannassa
www.kouvola.fi/kirjasto/kyyti on noin 80 viittausta
vampyyrikirjoihin. Näistä viitteistä noin 60
viitettä Kouvolan kirjaston vampyyrikirjoihin, mukana ovat sekä aikuisten- että lastenkirjat, fiktiivisten teosten ohella myös tietokirjallisuutta kuten
rajatietoon luettavia teoksia.Viittauksia aikuisten
osaston vampyyrikirjoihin on noin 30 kpl
Heta Rytilän kokoamasta Kirjastopalvelu Oy:n
kustantamasta 20-sivuisessa Vampyyrikirjaluettelossa /
Vambyrbibliografissa on lueteltu vuoteen 1993 mennessä ilmestyineitä kirjoja.
Tietoa vampyyrikirjoista ja -elokuvista ja
liitteenä luettelot kauhusarjakuvista ja vampyyrielokuvista on Harto Hännisen ja
Marko Latvasen kirjassa VERIKEKKERIT. KAUHUN...
Kattotelineen vinkuminen tai viheltäminen liittynee varmastikin ilmavirtoihin (hydrodynamiikkaan), ilmanpaineeseen ja tämänkaltaisiin fysiikan ilmiöihin. Mitään tieteellistä julkaisua en nimenomaisesta asiasta onnistunut löytämään, mutta netistä löytyy aiheesta keskusteluja esim. ihan Googlesta hakemalla "auton kattoteline vinkuu" tai "car roof rack whistling".Vinkuminen/viheltäminen viittaa siihen, että telineessä (sen etureunassa) on jokin rako, josta ilma menee sisään telineeseen ja alkaa väristä, ja toinen rako, josta se puristuu ulos aiheuttaen viheltävän äänen. Täältä löytyy englanniksi vihellyksen fysiikkaa: https://physics.stackexchange.com/questions/54950/whistle-physics. Ilmiötä selittää ns. Bernoullin laki, joka kuvaa nesteen (...
Turun Unioninkatu kuuluu Telakkarannan alueeseen. Telakkarannan kaavaan suunniteltiin Kalmarin unioniin liittyvä sanastoa. Kaavoitusarkkitehti Iina Paasikiven mukaan Korppolaismäki, Turun linna ja niiden väliin jäävä Telakkarannaksi kutsuttu rantasiivu ovat valtakunnan historian kannalta niin merkittäviä, että nimeämisen lähtökohdaksi otettiin valtiollinen historia. Siinä sijaitsi ennen muinoin Suomen portti, ja sinne keskittyivät myös taistelut. Näitä muistetaan muun muassa seuraavin nimin: Kuningatar Margaretan laituri, Unioninkatu, Eerik Pommerilaisen ranta ja Kaarle Knuutinpojan rantatie.Turun Sanomat "Turun nimistöä ruokkivat historia, työ ja meri" 25.5.2008 https://www.ts.fi/teemat/1074284767
Jussi Aro on kääntänyt (J. Aro & A. Salonen & K. Tallqvist: Koraani, WSOY 2001) kohdan seuraavalla tavalla (17:31): Älä pidä kättäsi siteissä niskasi takana, äläkä myöskään ojenna sitä niin pitkälle kuin se ulottuu, ettet joutuisi istumaan moitittuna ja paljaaksi riistettynä.Koraanin kommentaarikirjallisuuden mukaan kielto on vertauskuvallinen. Ihmisen ei tule olla liian kitsas ikään kuin hänen kätensä olisi sidottu niskan taakse, mutta ihmisen ei myöskään tulisi liian runsaskätinen. Kohdassa on siis kyse vastuullisesta ja järkevästä rahankäytöstä.
Jokaisessa maassa ja kulttuurissa on erilaisia uskomuksia siitä, miksi ihmiset vilustuvat. Esimerkiksi Suomessa meillä on tapana sanoa, että vilustuminen liittyy lähes aina siihen että olemme kylmettyneet, olemme menneet ulos märällä tukalla tai emme ole pukeneet riittäväksi vaatteita pakkassäällä.
Sitkeästi elävistä uskomuksista huolimatta flunssa ei ole seurausta kylmettymisestä tai "vilustumisesta" vaan virustartunnasta. Tavallisin flunssan aiheuttaja on rinovirus, joka on syynä 30–50%:ssa sairastumisista. Rinovirus lisääntyy kylmässä nopeammin kuin lämpimässä. Ihmisen immuunijärjestelmä taas heikkenee kylmässä. Kun nenä viilenee kylmässä ilmassa, immuunisolujemme kyky kontrolloida viruksen lisääntymistä limakalvoilla heikkenee. Tämän...
Suomen lehdistön historia -kirjasarjan neljäs osa käsittelee paikallislehdistön historiaa. Teoksen mukaan Merikarvia-lehti oli vuosina 1941-1982 nimeltään Merikarvian Kunnallislehti.
Suomen lehdistön historia. 4 : Paikallislehdistön historia (Kustannuskiila, 1985)
Finna-haun mukaan Merikarvian Kunnallislehteä on tallella paperipainoksina vaihtelevasti joiltakin vuosilta. Vuoden 1943 vuosikertaa ei kuitenkaan näyttäisi löytyvän.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=merikarvian+kunnallislehti+…
Kansalliskirjasto ei ole digitoinut Merikarvian kunnallislehteä. Asiakaskäyttöön on ehditty digitoida kaikki Suomessa 31.12.1939 mennessä julkaistut lehdet. Lehdet ovat yleisökäytössä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa....
Yhdysvalloissa on Wilkinson Baking Company -niminen yritys kehittänyt tavalliseen supermarkettiinkin sopivan laitteen, joka paistaa leivät ja asettaa paistotuoreet tuotteet esille. Verkkosivujen perusteella se valmistaa vain yhtä tuotetta. Tarveaineet syötetään koneeseen ja se valmistaa taikinan ja paistaa vehnälimput. Prosessi on osin asiakkaiden nähtävissä.
https://www.supermarketnews.com/bakery/stop-shop-pilots-bread-making-ro…
https://thespoon.tech/four-years-after-ces-breadbots-robotic-breadmaker…
https://www.digitaltrends.com/home/breadbot-robotic-breadmaker-ces-2019/
Kyseessä voisi olla Sandy Doylen teos Ihmisrauniot :naiset, joita rakastamme vihata, haukkua ja pelätä...ja miksi (Oy Scanria Ab, 2017). Doyle tutkii kirjassaan erityisesti amerikkalaismedian tapaa riepotella naispuolisten julkisuuden hahmojen elämää ja ongelmia. Doylen esimerkit yltävät Charlotte Brontën ja Sylvia Plathin kautta Britney Spearsin kaltaisiin viime aikojen tähtiin.
https://www.adlibris.com/fi/kirja/ihmisrauniot-9789525182507
Laulu on suomalainen kansanlaulu, ja sen nimi on Laiva tummansininen. Sanat löytyvät Helmet-kirjastoista alla mainituista nuottikirjoista:
- Suuri kansanlaulukirja : 500 suomalaista kansanlaulua / Koonnut ja sovittanut Olli Heikkilä
- Suuri kansanlaulukirja : 500 suomalaista kansanlaulua / Koonnut ja sovittanut Olli Heikkilä
- Karjalaisia kansanlauluja Johanneksen seudulta / Toimittaneet Heimo Heimola & Simo Härkönen
- Karjalaisia kansanlauluja Koivistolta / toim. Sulo Jukanen, Niilo Villanen
- Merimies merta rakastaa. 3 : Kansanlauluja ja vanhoja merimieslauluja / Toimittanut Anneli Hongelin
Kyseessä on kreikan kielen kirjain M μ (mi, suomeksi myy). Ks. esimerkiksi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikan_kieli kohta Katso myös: Kreikkalaiset kirjaimet (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikkalaiset_kirjaimet )
- Tuulensuojaan: Yellow river, es. Christie (säv., san. Christie, Jeff) Epic 510626, alkuperäinen julkaisu single Yellow river / Down the Mississippi line (1970)
Ensimmäinen suomalainen versio Ei aikaa enempää -levy, 1970, Scandia KS840, levytyksen tuottaja todennäköisesti Jaakko Salo
- Mamy blue: ensimmäinen levytys Mamy Blue (italiaksi) / E' finita la primavera, es. Spagna, Ivana (Ricordi 2020047) 1971. Levytyksen tuottaja todennäköisesti Salermo, Massimo
Ensimmäinen suomalainen versio:
Mamy blue / Kun katsoo mua hän silmiin, esittäjä Kirka (Scandia KS 865) (v.1971) levytyksen tuottaja ja sovittaja Olli Heikkilä
- Moi moi vain: alkuperäinen levytys
Take me high / I'm loving you, es. Veres, Mariska (Hollanti) (PE 22091) v. 1975
Suomeksi...
Töölön kirjastossa saa apua tulostamiseen (esim. koronarokotustodistus Omakannasta). Omakantaan kirjautumisessa vaaditaan vahva tunnistautuminen (esim. verkkopankkitunnukset). Jos et käytä Omakantaa, voit saada koronatodistuksen tulostettuna terveydenhuollosta.
https://www.kanta.fi/koronapassi
Kyseisiä henkilöitä yhdistää pian elokuvan muodossa ajankohtaiseksi tuleva asia,
eli he kaikki olivat läsnä 20.7.1944 tapahtuneessa Hitlerin salamurhayrityksessä -
osa menehtyi, osa haavoittui. Herrojen virkanimikkeiden suomenkieliset vastineet
löytyivät yhdistelemällä tietoja muutamasta eri lähteestä. Tässä yhdenlaiset
suomalaiset vastineet:
Kenraali Heusinger: Pääesikunnan (OKW) operatiivisen osaston päällikkö (ja
pääesikunnan päällikön sijainen)
Kenraali Korten: Ilmavoimien (Luftwaffe) esikuntapäällikkö.
Eversti Brandt: Esikuntaupseeri, kenr.Heusingerin apulainen.
Kenraali Bodenschatz: Hermann Göringin yhteysupseeri Hitlerin päämajassa
Kenraali Schmundt: Asevoimien (Wehrmacht) henkilöstöpäällikkö
Everstiluutnantti Borgmann:...
Matti Rossin käännöksessä Warwickin repliikki kuuluu kokonaisuudessaan näin:
"Juokoon sitten maa myös meidän veremme.
Tapan hevoseni, ellen pääse pakoon.
Mutta miksi seisomme ja valitamme
tappioitamme kuin pelästyneet akat,
vaikka vihollinen riehuu; miksi katselemme
tätä tragediaa ikään kuin näyttelijät
siinä rehkisivät pilan päiten? Polviltani
minä vannon Jumalalle, etten lepää
enkä miekkaa pane tuppeen ennen
kuin kuolema on sammuttanut katseeni
tai kohtalo on suonut koston tyydytyksen."
Shakespeare, William: Henrik VI, kolmas osa. Suom. Matti Rossi. WSOY, 2007.
