1. Turun kapunginkirjastossa on yli 3800 venäjänkielistä kirjaa, tässä luvussa ovat mukana myös tilatut kirjat, jotka eivät vielä ole tulleet kirjastoon.
Kirjoja on pääkirjaston lasten-ja nuortenosastolla, kirjallisuusosastolla ja joitakin pääkirjaston musiikkiosastolla sekä Varissuon kirjastossa. Varissuo on tämän kesän suljettu remontin vuoksi. Lisäksi kokoelmissa on mm. venäjänkielisiä lehtiä ja äänikirjoja sekä musiikkiäänitteitä.
Jos haluat tietää vain kaunokirjallisuuden lukumäärät, voit hakea venäjänkielisten romaanien luokalla 84.71 tai 80.71 (ns. kokoomateokset), runoluokalla 82.71 tai näytelmäluokalla 83.71:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=…
Yllä linkki Vaski-verkkokirjaston...
Finlex ja Suomen laki ovat kahden eri sisällöntuottajan samasta lähdemateriaalista toimittamaa aineistoa.
Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu. Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy.
Painettua Suomen laki -teosperhettä ja sen perustana olevaa tietokantaa toimitetaan, ylläpidetään ja kehitetään Alma Talentin Suomen laki -toimituksessa. Alma Talentin Suomen laki -palvelu on maksullinen.
https://www.almatalent.fi/kirjat-ja-sisaltopalvelut/suomen-laki
Baumin kirjassa Dorothy äimistelee pyörremyrskyn jälkeistä olinpaikkaansa sanaakaan sanomatta. Kysymyksen sitaatin on Dorothyn suuhun tuonut vasta Noel Langleyn, Florence Ryersonin ja Edgar Allan Woolfin käsikirjoittama ja Victor Flemingin ohjaama elokuva Ihmemaa Oz (The wizard of Oz, 1939). Vuonna 2009 julkaistun DVD-version suomenkielisellä tekstitysraidalla repliikki on käännetty näin: "Toto, minusta tuntuu, ettemme ole enää Kansasissa. Olemme varmaan sateenkaaren tuolla puolen!"
Kappaleen alkuperäinen nimi on "In the year 2525" ja sitä esitti 60-luvulla Zager & Evans.
http://www.jacquedee63.com/intheyear2525.html
Suomeksi kappale ilmestyi nimellä "Vuonna 2525" esittäjänä Robin.Suomalaiset sanat teki Jussi Kylätasku.Kappale löytyy esimerkiksi levyltä Kultainen 60-luku.Levyn saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Suomenkielistä Nissan Patrolin korjausopasta ei valitettavasti ole julkaistu.
Kirjastojen yhteisellä Frank-monihaulla (http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/) löytyy seuraava englanninkielinen teos:
Imhoff, Tim: Nissan Patrol & Ford Maverick
Sparkford : Haynes, 1997
Ulkoasu [294] s. : kuv. ; 27 cm
Sarja Haynes repair manual ; 72760
Huomautus 1988-1997. - Models covered: All Nissan Patrol and Ford Maverick models 1988 through 1997.
ISBN 1-56392-383-1 (nid.)
Lisäksi löytyy yksi ranskankielinen kirja:
Nissan Patrol et Patrol GR : moteurs Diesel 6 cylindres 2.8 jusqu'à avril 1998
Boulogne : E.T.A.I., 2000
Ulkoasu xxii, 101, 7 s. : kuv. ; 28 cm
Sarja Revue technique automobile
ISBN 2-7268-5413-3 (nid.)
Halutessanne voitte saada nämä...
Kyseessä voisi olla Liisa Karakorven kirjoittama ja Pirjo Lindbergin kuvittama kirja Lentävä Lallero. Se on ilmestynyt Lasten oman kirjakerhon kuukauden kirjana vuonna 1986 (kirja nro 134). Tarinan pääosissa ovat Reittu-poika ja Hurja-koira.
En onnistunut löytämään täydellistä listaa tällaisista nimistä ja ei sellaista liene olemassakaan, sillä sanojen käyttö muuttuu ajan saatossa. Kyse on kielitieteen termein "proprin appellatiivistumisesta", eli kielenilmiöstä jossa erisnimi saa yleisnimisen merkityksen. Maria Sarhemaa on tutkinut tätä ilmiötä nimien Urpo, Uuno ja Tauno kohdalla. Aiheesta on tehty myös muutamia pro gradu-töitä.
Tässä artikkelissa syiksi mainitaan esimerkiksi ihmisluonnon taipumus leukailuun ja lempinimien keksimiseen. Usein kyseessä ovat vanhahtavat nimet. Myös viihde ja slangi tuottavat sanojen appellatiivistumista. Näihin voi tutustua esimerkiksi Heikki Paunosen slangisanakirjasta.
Myös se miltä sana kuulostaa voi vaikuttaa sen käyttöön, näin lienee...
Rääppä on elokuvan "pahiksen" eli vastustajan Hornansarven apulainen. Monissa Disney-elokuvissa pahiksella on apuri, jolla on kerronnassa monta tehtävää. Apuri voi paitsi suorittaa konkreettisia tehtäviä, myös korostaa isäntänsä tai emäntänsä pahuutta tai vaarallisuutta. Apurille puhuessaan pahis avaa samalla ajatuksiaan ja suunnitelmiaan myös katsojalle. Vastaavia hahmoja ovat esimerkiksi Aladdin-elokuvan Jago tai Leijonakuninkaan hyeenakolmikko Shenzi, Banzai ja Ed.
Suomenkielisen nimen taustasta en onnistunut löytämään tietoa. Animaation suomennoksen on tehnyt Pekka Lehtosaari. Yleisesti ottaen animaatioiden käännökset on tehtävä niin, että puhutut sanat näyttävät edelleen sopivilta hahmojen suunliikkeisiin. Rääpän alkuperäinen nimi on...
Historiallisia romaaneja löytyy monenlaisia, ja osa on tosiaan sävyltään selkeästi viihteellisempiä. Lukemiesi kirjojen ja kirjailijoiden perusteella suosittelisin tutustumaan ainakin Laila Hirvisaaren (ent. Hietamies) tuotantoon. Häneltä löytyy useampi sarja, joista omia suosikkejani ovat Lappeenranta/Lehmusten kaupunki ja Kannas -sarjat. Myös Pirjo Tuominen on kirjoittanut laajan tuotannon historiallisia romaaneja. Ann-Christin Antell on ollut viime vuosien uudempi tulokas, joka on kirjoittanut Turkuun sijoittuvaa Puuvillatehdas-sarjaa. Häneltä on juuri ilmestynyt myös uuden sarjan avaus. Ruotsalaisen Katarina Widholmin Betty-sarjaa on luonnehdittu ruotsalaisten vastineeksi Enni Mustoselle. Muita sellaisia, joita olen itse lukenut, ovat...
Naisten liikkumisesta taiteessa en löydä juuri mitään julkaisuja. Jos käsität taiteen laajemmin kuin kuvataide, asiasanoilla "aiheet" "liikkeet" "naiset" löytyi kirja:
Arjen säikeet: aikakuvia arkielämään, sivilisaatioon ja kansankulttuuriin. 2000, jossa on esimerkki kaunokirjallisuudesta.
Asiasanoilla "kuvataide" "naiset" ja "aiheet" "naiset" löytyy joitakin kirjoja Joensuun aineistorekisteristä: http://jokunen.jns.fi/
esim.
Alastomat ja naaimoidut : naisen kuva suomalaisessa taiteessa : Kvinnobilden i den finska konsten : Images of woman in finnish art = Nakna och maskerade = The nude and the masked. 1998.
Mummokirja/ [valokuvat:] Natalia Baer ; [toimittaneet:] Anna-Liisa Haavikko, Liisa Vihmanen
Helsinki : Kirjapaja, 2004
- valokuvia ja...
Jos tälle tuntemattomaksi jääneelle murhaajalle annettu nimi Rainbow Maniac pitäisi esimerkiksi Wikipedian artikkelia varten suomentaa, nimi kirjoitettaisiin yhteen. Sanan "maniac" käännöksestä riippuen siis "Sateenkaarimaanikko", "Sateenkaarihullu" tai "Sateenkaarimielipuoli".
Heikki Poroila
Fraasia "arvoton näytelmä" on käytetty jo todella kauan. Maininta siitä löytyy Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista sanomalehdistä jo yli 100 vuoden takaa. Tässä hakutulos sieltä
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22arvoton%20näytelmä%22&orderBy=RELEVANCE
Se kuka fraasin mainitsi ensimmäistä kertaa, onkin hieman hankalampi selvittää. Kenties Mika Waltari, jonka teoksesta Vieras mies tuli taloon ko. fraasi löytyy fuoden 1938 painoksesta.
https://books.google.fi/booksid=18koAQAAMAAJ&q=%22arvoton+näytelmä%22&dq=%22arvoton+näytelmä%22&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwjuzcfy6qTsAhWotYsKHa74DB8Q6AEwBnoECAMQAQ
Biokaasulla toimivia krematorioita on olemassa. Esimerkiksi Intiassa Madurain kaupungissa sijaitseva krematoria toimii biokaasulla:
https://www.thehindu.com/news/cities/Madurai/biogas-plant-being-built-atthathaneri-crematorium/article23878552.ece
Kurtti (Kurtin kylä) sijaitsi vuonna 1918 Suomen puolella, silloisen Kuolajärven (nykyisin Salla) pitäjän alueella.
Useammissa lähteissä tuodaan esiin se, että brittiläiset todella pommittivat sekä tulittivat Kurttia elokuussa 1918, jopa kahtena peräkkäisenä päivänä, 24.8. ja 25.8. Suomi protestoi asiasta virallisesti edustajansa välityksellä Lontooseen, joten tämäkin seikka tukee sitä tosiasiaa, että iskut tulivat Suomen puolelle ja että Suomen rajaa loukattiin.
Jo mainitun Jukka Nevakiven "Muurmannin legioona"-teoksen lisäksi pommitusretkestä sekä sen sotilaallis-poliittisista taustoista ja intresseistä kirjoitetaan muun muassa Jouko Vahtolan teoksessa "Suomi suureksi - Viena vapaaksi", O.V. Itkosen teoksessa "Muurmannin suomalainen...
Kertomastasi tulee mieleen Richard Adamsin teos Ruttokoirat (WSOY, 1978), jossa kaksi koiraa vaeltelevat nummilla karattuaan koe-eläinlaboratoriosta. Toinen koirista, kettuterrieri, on alunperin kuulunut miehelle, joka kuoli auto-onnettomuudessa. Tämän jälkeen miehen omaiset myivät terrierin koe-eläimeksi.
Olisiko lukijoillamme muita ehdotuksia?
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on yhteensä 50 henkilöä, joilla on sukunimi Uunimäki. Nykyisin Uunimäki-nimi on käytössä 32 henkilöllä, joista 14 on miehiä ja 18 on naisia. Aiemmin Uunimäki-nimi on ollut käytössä 8 henkilöllä, ja 10 Uunimäki-nimistä on kuollut.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Lähetin kysymyksesi Suomen Rautatiemuseon tietopalveluun ja sieltä kerrottiin mm. seuraavaa.Vielä vuonna 1985 Helsingin rautatieasemalla on työskennellyt kengänkiillottajana Leo Ivanow. Hänestä on ollut juttu Rautatieuutiset-lehden numerossa 15/1985 ja juttuun liitetty kuva on nähtävissä myös FInna-palvelussa. https://finna.fi/Record/srm.166928380713100?sid=5071649670Ivanow on työskennellyt asemalla ainakin vielä heinäkuussa 1990. Tuolloin Helsingin Sanomissa ollut hänestä uutinen, jossa hänen on kerrottu olleen ”Suomen ainoa ammattimainen kengänkiillottaja”: https://www.hs.fi/ihmisia/art-2000002991145.html (maksumuuri).Heinäkuussa 1996 edelleen Helsingin Sanomissa on ollut sitten juttu kesätyönään rautatieasemalla...
Alpo Jaakolan Leipätyttö-patsaan paljastustilaisuus järjestettiin Loimaalla 22.8.1982. Loimaan Lehdessä 24.8.1982 on julkaistu uutinen paljastustilaisuudesta. Uutisen mukaan paljastutilaisuudessa esitettiin Pirkko Jaakolan runo Savilaulu Loimaan leivänkantajalle. Runo on julkaistu kokonaisuudessaan uutisen yhteydessä.
Musiikkipitoista aamuohjelmaa Torstai on toivoa täynnä esitettiin 4.10.1984 alkaen. Sitä lähetettiin torstaiaamuisin kolmessa jaksossa (6.15–6.55, 7.15–8.00 ja 8.15–9.00). Ohjelmaa tekivät Kirsi Eklund, Seppo Konttinen, Juha Kulmanen, Timo Marttinen ja Ulla-Maija Määttänen (Katso 40/1984). Viimeisen kerran ohjelmaa kuultiin 28.2.1985.Joulukuun 1986 ja syyskuun 1987 välisenä aikana torstaisin samalla ohjelmapaikalla kahdessa jaksossa kuuden ja kahdeksan välillä esitettiin Erkki Kuparin toimittamaa ohjelmaa Toivoa täynnä.
