Tässä muutama tutkimus aiheesta. Näyttää siltä, että hydroviljeltyjen ja mullassa kasvatettujen kasvisten ravintoarvot ovat varsin samanlaisia.
https://www.scirp.org/html/8-2701607_57359.htm
http://www.agriculturejournal.org/volume7number2/effects-of-soil-and-soil-less-culture-on-morphology-physiology-and-biochemical-studies-of-vegetable-plants/
https://www.researchgate.net/publication/272786163_Influence_of_Soilless_Culture_Substrate_on_Improvement_of_Yield_and_Produce_Quality_of_Horticultural_Crops
https://well.blogs.nytimes.com/2016/12/23/are-hydroponic-vegetables-as-nutritious-as-those-grown-in-soil/#:~:text=Traditionally%2C%20plants%20obtain%20nutrients%20from,is%20misted%20onto%20the%20roots.)
Jonkun arvion mukaan vain prosentti Suomen metsäalasta on koskematonta metsää. Niistä suuri osa suojelualueilla. Suojelualueista suurin osa on valtion mailla. Metsähallituksen hallinnoimiin kansallispuistoihin on rakennettu polkuja, siltoja yms. Liikuntavammaisten liikkuminen on otettu huomioon. Retkipaikkaa suunnittelevan kannattaa käydä läpi Kansallispuistoja esittelevä sivu https://www.luontoon.fi/kansallispuistot . Kohde-esittelyissä on kuvaukset alueen luonnosta ja historiasta sekä palveluista. Reitti- ja palvelukuvaukset kannattaa lukea huolella. Joidenkin kohteiden alueella pääsee liikkumaan pyörätuolilla.
Aarnimetsien suojelemiseksi perustettu yksityinen Luonnonperintösäätiö on hankkinut...
Suomen vanhin teatteri on Åbo Svenska Teater. "Ruotsista Suomeen siirtynyt C.G. Bonuvier rakennutti Turkuun 1810-luvulla tiettävästi maamme ensimmäisen varsinaisen teatteritalon aivan sen paikan tuntumaan, jossa Åbo Svenska Teaterin nykyinen toimitalo sijaitsee. Bonuvier’n puurakenteinen teatteri tuhoutui kuitenkin tyystin Turun suuressa palossa 1827." Linkki Åbo Svenska Teater kotisivulle. Suomen Kansallisteatteri (alkuperäiseltä nimeltään Suomalainen teatteri) on vuonna 1872 perustettu, vanhin suomenkielinen ammattiteatteri. Linkki Kansallisteatterin kotisivulle.
TIETO on Suomen kielen perussanakirjan mukaan: 1. Tietäminen, tosiasioiden tunteminen, tietoisuus. 2. Todellisuuteen, tosiasioihin perustuva käsitys jostakin. 3. Asia, seikka, joka jostakin tiedetään tai annetaan, saadaan tietää ; informaatio ; data. 4. Ilmoitus, tiedotus, sanoma, viesti, uutinen. 5. Opintojen tms. avulla hankittu tietämys, tietous, oppi ; viisaus. 6. Eräiden tieteenalojen ja oppiaineiden nimityksissä. Määrittely sanasta TIETO löytyy myös esim. Nykysuomen sanakirjasta.
Etymologisesti voidaan määritellä sana TIETO esim. Nykysuomen sanakirja : etymologinen sanakirja -teoksen mukaan: Johdos yleisitämerensuomalaisesta tietää-verbistä. Vastaavia johdoksia on myös lähisukukielissä, esim. karjala-aunuksen tieto, vatja tääto ja...
Tarkoittanet rautavihtrilliä eli rautasulfaattiliuosta. Tästä on lyhyt kuvaus ja sekoitus- ja käyttöohje seuraavassa osoitteessa:
http://www.merilappi-instituutti.fi/keke/tietoverkko/hirsirakennukset/M…
Panu Kailan erinomaisessa teoksessa "Kevät toi maalarin--perinteinen ulkomaalaus", 2000, ISBN 951-664-037-0, käsitellään myös rautavihtrilliä ja sen käyttöä. Tätä alansa perusteosta on tällä hetkellä saatavilla useastakin pääkaupunkiseudun kirjastosta. Saatavuuden voit selvittää osoitteesta http://www.libplussa.fi
Kyseessä on Jára Benešin ja Karel Hašlerin kappale Gramofooni ja muita ihmeitä (Ich hab' zu Haus ein Grammophon). Kansallisdiskografiassa sanoittajiksi mainitaan M. A. Numminen ja Palle.
Laulun voi kuulla M. A. Nummisen esittämänä esimerkiksi CD-levyiltä Klassikot: ne parhaat (1990), Love Records : kaikki singlet. 1 (2016), Kiusankappaleita. 1 : Singlet, ep:t ja erillisäänitteet 1966-73 (2000).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Emme ole löytäneet kirjaa, jossa olisi kannessa lapualaisen mökin kuva, mutta
kyseessä saattaisi olla Leea Virtasen kirja "Kun kello pysähtyi" (1974) tai
"Telepaattiset kokemukset" (1977). Molemmissa teoksissa on käytetty aineistona
Apu-lehdessä julkaistua keruukilpailua vuonna 1973 sekä lehdessä aiemmin vuonna
1958 olleen tarinakilpailun kertomuksia. Suomen Spiritualistinen seura puh./fax 09-1352046
tai Suomen Parapsykologinen Tutkimusseura ry puh. 09-488497 voisivat luultavasti
auttaa oikean teoksen jäljittämisessä.
Helsingin Sanomien aikakoneella löytyi uutinen, jossa kerrottiin Lindholm Oy:n höyläämön ja puutavaravaraston palosta. Juttu ilmestyi keskiviikon 13.7.1977 lehdessä. Uutisjutun mukaan: "Nopeasti kahlitsemattomaksi levinnyt suurpalo tuhosi tiistaina aamupäivällä Lindholm Oy:n höyläämön ja sen yhteydessä olleen puutavaravaraston Espoossa." Palo syttyi siis 12.7.1977.
Kollega Tampereelta ehdotti Pauli Matikaista, kirjasarjaan kuuluvat Meidän koulu, Meidän kesäloma ja Meidän talvi. Meidän kesälomassa hypätään seivästä ja Meidän talvessa kilpaillaan isien kanssa autoradalla. Voisiko olla kyse näistä?
Sanonta "rikas tyttörukka" lienee lainaa englanninkielisestä ilmauksesta "poor little rich girl". Näytelmäkirjailija Eleanor Gates julkaisi tämän nimisen kolminäytöksisen näytelmän vuonna 1912. Ensi-iltansa se sai tammikuussa 1913. Vuonna 1917 siitä tuli elokuvaversio, jonka pääosaa näytteli Mary Pickford. Irving Cummingsin ohjaamassa vuoden 1936 uudelleenfilmatisoinnissa pääroolissa nähtiin Shirley Temple. Suomessa Cummingsin elokuvaa esitettiin nimellä Rikas tyttörukka. Samaa nimeä käytettiin myös 1987 julkaistusta Charles Jarrottin elokuvasta Poor little rich girl : the Barbara Hutton story.Ilmausta "poor little rich girl" popularisoi ja sen kehkeytymistä vakiintuneeksi sanonnaksi edisti myös sen niminen Noel Cowardin kirjoittama...
Asia on ollut uutisissa vuosina 2007-2008, koska vuonna 2007 australialaistutkimuksessa todettiin, että tulostimista leviää väriaineen nanohiukkasia. Myös Työterveyslaitos teki oman tutkimuksensa ja totesi hiukkaspäästöt todellisiksi. TTL on kuitenkin ohjeistanut vain huolehtimaan huoneilman tuuletuksesta tilassa, jossa tulostinta käytetään. LähteetKaleva 1.9.2007: Lasertulostimet iso terveysriski https://www.kaleva.fi/lasertulostimet-iso-terveysriski/2259569Ilta-Sanomat 24.1.2008: Suomalaistutkimus vahvisti lasertulostinten hiukkaspäästöt https://www.is.fi/digitoday/art-2000001549110.htmlYle: TTL: Lasertulostimet tuottavat pienhiukkasia 24.1.2008 https://yle.fi/a/3-5820370Lääkärilehti: Lasertulostimet tuottavat pienhiukkasia 24.1....
Neljäs osa on nimeltään Langenneiden enkelten kaupunki. Se ilmestyy tämän vuoden syyskuussa.
Englannin kielellä neljättä ja viidettä osaa saa jo lainaksi HelMet-kirjastoista. Neljäs osa on nimeltään City of fallen angels ja viides osa on City of lost souls.
Kuulostaisi jonkinlaiselta matrikkelilta tai veteraanikirjalta. Selailin matrikkelikokoelmaa, ja julkaisuajan ja tuntomerkkien puolesta mikään käsillä olevista teoksista ei täsmää aivan yksi yhteen tuntomerkkeihin, mutta erilaisia viimeistään 1970-luvulla ilmestyneitä, henkilökuvia sisältäviä tummasävyisiä suurikokoisia teoksia kullan- tai hopeanvärisillä kirjaimilla on ainakin seuraavia:(1949). Isänmaan puolesta: Talvisodassa 1939-40 kaatuneiden upseerien elämäkerrasto. WSOY.Paloheimo, O. (toim.) (1975). Suomen jääkärien elämänkerrasto 1975. Jääkäriliitto.(1974-1975). Suomalainen reservin upseeri: 1-4. Upseeriteos.Kyseessä voisi olla myös jokin 1972 ilmestymisensä aloittaneen Suomen rintamamiehet 1939-45 -sarjan osa. Useimmista...
Matin muijan kuolema on suomalainen kansanlaulu. Painettuna se löytyy ainakin Johannes K. Lindstedtin kokoaman kirjan Laululipas : Suomen laajin kansan laulukirja toisesta niteestä (vuoden 1907 laitos). Hieman tästä poikkeava versio on julkaistu Erkki Ala-Könnin toimittamassa Alavuden laulukirjassa (1978).
1. Paitsi, että kirjastotyö on muuttumassa ja osin jo muuttunutkin, myös asiakkaiden tarpeet ovat muuttuneet. Aikuisten keskuudessa voi selvästi havaita suuria hämmennyksen tunteita kun he huomaavat, että eivät juurikaan tunne lasten ja nuorten median käyttötapoja tai eivät itse koe selviytyvänsä uusien medialaitteiden käytössä. Tiedonhaun- ja hallinnantaidot ovat kaikissa ikäryhmissä kovasti yksipuolistuneet ja myös kirjastoammattilaisten omissa taidoissa voisi olla parantamisen varaa. Esimerkiksi kirjastoammattilaisten käyttämät opetusmallit ovat tukeutuneet pitkälti kirjallisiin lähteisiin ja näkökulma tiedonhankintaan on ollut hyvin teknologispainotteinen. Sosiaalisen median myötä myös tiedonhankinnan kanavat ovat muuttuneet.
Tällä...
Kyllä, sekä sitruunassa että limetissä on kalsiumia, limetissä hieman enemmän. Sadassa grammassa sitruunaa on kalsiumia 26 mg, limetissä taas 33 mg. Sadassa grammassa appelsiinia kalsiumia on vielä enemmän eli 51 mg.
Aineistohaku Plussa-tietokannasta asiasanoja käyttämällä onnistuu kyllä, kunhan käytetyt sanat ovat oikeassa muodossa. Asiasanoitukset juju on siinä, että melkein kaikki sanat ovat monikkomuodossa. Siksi haku sanalla "sukunimi" ei tuota haluttua tulosta, kun taas asiasanalla "sukunimet" haku onnistuu huomattavasti paremmin. Samoin "etunimet" haulla saa paremman tuloksen kuin käyttämällä sanaa "etunimi". Jos taas käyttää pelkkää "nimet" asiasanaa, niin haun tulos on laaja käsittäen kaiken aineiston, jonka asiasanoituksessa kyseinen sana esiintyy.
Asiasanoitus ei aina ole niitä kaikkein helpoimpia tehtäviä, ja jos/kun aineiston paikantamisessa käytetään asiasanoja, niin pieni apu saattaa olla tarpeen. Jos asiasanoissa käytettävistä muodoista...
Kyllä yksityiset ihmiset voivat omistaa kokonaisia saaria. Saarten hinnat riippuvat tietenkin niiden koosta ja sijainnista. Yksi kuuluisimmista yksityissaaren omistajista on miljärdööri Richard Branson, joka omistaa Necker Island nimisen saaren Brittiläisillä Neitsytsaarilla. Kaikkien saarten omistajien ei kuitenkaan tarvitse olla miljonäärejä vaan esimerkiksi Suomesta saaren mökkeineen voi ostaa tällä hetkellä Turun saaristosta noin 200-250 000 eurolla. Voit katsella myynti-ilmoituksia esim. http://xn--saaristovlittj-eibeb.fi/fi/vapaa-aika Halvemmallakin saaria on toki tarjolla. Saaria myydään mm. Oikotien palvelussa ja kaikissa muissakin tontteja tai kiinteistöjä myyvissä palveluissa.
Ystävällisin terveisin,
Kati Vuontisjärvi
Rovaniemen...
Kyseessä on varmaankin kansansatu nimeltään Täinnahkaiset kengät. Satu sisältyy satukokoelmaan Kuningas rastasnokka : suomalaisia kansansatuja (toim. Tiina Kaila ja Kristina Segercrantz, 1988, s.17 - 26).
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa satukokoelman saatavuuden kirjastoverkkoalueesi toimipisteissä.
https://joki.finna.fi/Record/tiekko.167151
