Pieni punainen kana, joka on vanha englantilainen tarina, löytyy monista kirjoista ja myös
äänitteiltä. Se on ainakin näissä kirjoissa:
- Kincaid: Pieni punainen kana (1978)
- Satujen parhaita (1983)
- Zemach: Pieni punainen kana: vanha kertomus (1984)
- Craig, Satujen kyydissä unten maille (2000)
Ja näillä äänitteillä:
- Satuhetki (kasettina ja cd:nä)
- Scarry, Pieni punainen kana (kirja ja kasetti, 1991)
- Nallekerhon satu (cd, 2005)
Lähteet: Suomen kansallisbibliografia Fennica https://finna.fi ja pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistotietokanta Helmet www.helmet.fi
Artikkelien valintaa lähteiksi vaikeuttaa se, että viitetietokannoista etsittäessä valinta on tehtävä mm. otsikon ja asiasanojen perusteella. Tässä kuitenkin artikkeleja, jotka on valittu juuri otsikoiden ja asiasanojen perusteella.
Aleksi-tietokanta:
-Tiilikainen, Seppo: Tragedia lomaparatiisissa. Suomen kuvalehti 2005 (1) s. 6-9.
-Tappavat hyökyaallot iskivät Aasiaan. Helsingin sanomat 27.12.2004
-Leake, Jonathan: Geologi varoitti monta kertaa suurkatastrofista Indinesiassa. Aamulehti 3.1.2005.
Arto-tietokanta:
-Den onaturliga naturkatastrofen. Finlands natur 2005 (5) s.8-9.
-Korja, Annakaisa: Indonesian luonnonkatastrofi - tietoa maanjäristyksistä ja hyökyaalloista. Geologi 2005, 57, s. 37-46.
HS-arkisto:
-Tutkijat varoittavat...
Nykysuomen etymologisen sanakirjan (Kaisa Häkkinen, 2004)) mukaan kieltää-verbi on tosiaan johdos ikivanhasta kieli-sanasta. Sillä on vastineita kaikissa suomen kielen lähisukukielissä. Kirjan mukaan verbin alkuperäinen merkitys on ehkä ollut 'puhua, toimia kielen avulla', ja vasta myöhemmin se on erikoistunut tarkoittamaan vain tietynlaista puhumista, eli myöntämisen vastakohtaa.
Suomen sukukielissä kieli kieltää siis samalla tavoin kuin suomen kielessäkin. Muista kielistä ei vastaavaa ilmiötä ainakaan pikaisesti tarkastelemalla löytynyt.
Huutolaislasten asema vaihteli melkoisesti. Oli hyviä taloja ja ei niin hyviä.
Tarkoitus oli tarjota lapselle katto pään päälle ja ruokaa työsuoritusta vastaan. Työ saattoi olla hyvinkin rankkaa ja ruoka huonoa.
Osa taloista yritti hyötyä huutolaisista mahdollisimman paljon ja siksi pojat ehkä olivat helpommin kaupattavia.
Huutolaislasten ottaminen loppui virallisesti jo 1922, mutta maaseudulla tapa jatkui vielä 1935.
Kirkko ja kaupunki
Google scholar -haulla löytyy paljon erilaisia tutkimuksia Huutolaislapsista esim. Myytyjen lasten tarinoita ja Huutolais-Juhasta eliittikoululais-Eemeliin
Huutolaislasten kohtaloista varmasti riippui, halusivatko he enää aikuisina olla yhteydessä sukuunsa. Osallahan ei enää ollut lähisukua...
Kyse on luultavasti Tammen kultaiset kirjat -sarjan kuvakirjasta Pikkuveikko, jonka suomenkieliset tekstit on kirjoittanut Marjatta Kureniemi. Kirja on ilmestynyt suomeksi ensimmäisen kerran 1964 ja siitä on otettu uusia painoksia ainakin vuosina 1975 ja 1993.
Alkuperäistekstissä runon kolmas säe kuuluu "...Nyt minä lähden ajelulle ..."
Kirja on lainattavissa HelMet-kirjastosta:
Wilkin, Esther
Pikkuveikko
Tammi, 1993
Ainoa pisaran putoamisesta kertova runo, joka löytyi, on Eino Leinon runo Hiljaa- pisara putoaa.
Ei siis naisrunoilijan runo, ei susia eikä kuutamoa.
Runoa haettiin paisti googlesta niin Lahden kaupungnkirjaston runotietokannasta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ohje/ .
Eino Leinon runo kuuluu:
Hiljaa - pisara putoaa.
Kuuletko kaislan taipuvan...
Ja kaislojen vieno kahahdus,
kuin kuiskaus, kuin rakkaus...
Runo on Maaria Leinosen Jossain kokoelmasta Päivä kaunistuu illan runoksi (Kirjapaja, 1994). Tämän lisäksi runon voi löytää esimerkiksi Leinosen koottujen runojen toisesta osasta Matka on laulu ja valikoimasta Surun sisar on lohdutus.
Kysymyksen lainaus on peräisin Olaus Magnuksen pääteokseksi mainitun Pohjoismaiden kansoja ja niiden historiaa käsittelevän Historia de gentibus septentrionalibus -kirjan ruotsinkielisestä laitoksesta (Historia om de nordiska folken). Ensimmäinen latinankielinen painos Olauksen suurtyöstä on vuodelta 1555. Se jakautui 22 kirjaan ja 476 lukuun. Sitaatti on peräisin 20. kirjan ensimmäisestä luvusta.
Kokonaisuudessaan teosta ei ole suomennettu - Suomea koskevat osat kyllä. Pohjoisten kansojen historia : Suomea koskevat kuvaukset (Otava, 1973) sisältää maatamme käsittelevät tekstit Kaarlo Hirvosen kääntäminä. Kaksiosaisen Suomalaiset Pohjoisten kansojen historiassa -teoksen (Amanita, 2001) suomennoksen on laatinut käännöstyöryhmä, johon...
Kyseisessä Hectorin kappaleen sanoituksissa näkyy tosiaan molempia, eli Jussia ja Reksiä huutamassa "Kommarit hirteen!". Se kumpi näistä on yleisempi on vaikea sanoa, mutta kappaleen alkuperäisessä äänityksessä vuonna 1974 ilmestyneellä Hectorock 1-levyllä huutaja on Jussi. Joten alunperin kappaleessa huutaja on Jussi.
Toisaalta vuoden 1991ilmestyneellä live-levyllä Hector: In Concert 1966-1991 - 25 years on tour, Hector laulaa "Reksi huutaa". Eli mies on itse käyttänyt niin Reksiä, kuin Jussia laulaessaan kappaletta. Mahdollista on, että kappaleen sanat ovat vuosien varrella eläneet ja muuttuneet huomaamatta tai sitten Hector on tarkoituksella muuttanut kyseisen lauseen. Se kumpi on yleisempi on aika vaikea selvittää. Alunperin huutaja...
Chick lit –termiä on hankala suoraan suomentaa, usein suomenkielisessäkin puheessa käytetään alkuperäistä englanninkielistä termiä. Joskus tosin kuulee puhuttavan myös ”sinkkukirjallisuudesta”, sillä useimmiten chick lit –kirjojen päähenkilönä on juuri 20-30 –vuotias sinkkunainen.
Maria Säkön mukaan ”chick litille ei ole olemassa tarkkaa määritelmää. Joillekin se tarkoittaa miehenmetsästyksestä kertovaa höttöä. Jotkut niputtavat siihen lähes kaikki teokset nuorehkon naisen itsensä etsimiskirjoista arkisiin perhekuvauksiin.” (Ylioppilaslehti, 30.11.2007) Joidenkin keskeisimpien chick lit –kirjailijoiden (kuten Helen Fieldingin, Marian Keyesin, Sophie Kinsellan ym) romaaneissa päähenkilöt vanhenevat kirjailijoidensa mukana ja myös aiheet...
Hain tietoa kirkollisista pyhistä liputuspäivinä itsenäistymisen alusta lähtien. Niissä lähteissä, mitä meillä on täällä käytettävissä (valtiopäiväaiakirjat, lait ja kirjallisuus) en löytänyt asiasta mitään. Ensimmäisessä laissa Suomen lipusta 40/1918 säädetään, millainen lipun tulee olla ja laissa 283/1920 säädetään lipun käyttämisestä mm. suhteessa muihin lippuihin. Kirkollispyhinä liputtamisesta ei niissä ole mitään. Sisäministeriön sivulla liputuspäivät ja -ajat https://intermin.fi/suomen-lippu/liputuspaivat kerrotaan viralliset liputuspäivät ja vakiintuneet liputuspäivät. Kirkolliset juhlapäivät eivät ole liputuspäiviä. Ei edes juhannus, jolloin liputetaan Suomen lipun päivän kunniaksi. Liputtaa voi muulloinkin kuin...
Jyväskylän kirjastosta kerrottiin, että Liisi Harmiosta löytyy tietoa näistä teoksista:
- Koulun kello soi : opettajat muistelevat, luku Maj-Lis Harmio: Muistikuvia Jyväskylän kaupungin jatkokoulun, kansalaiskoulun ja kunnallisen keskikoulun kotitalousopetuksesta (s. 248-257), 1980
- Jyväskylän Norssi 70 vuotta: : historiikki ja matrikkeli, 1986
Tässä joitakin tietoja:
Harmio (aik. Höglund) Gunvor Maj-Lis (Liisi), s. 1909 Jyväskylä-, KTO,
Jyväskylän Tyttökoulun kotitalouden tuntiopettaja/ Jyväskylän kaupungin kansakoulun jatkokoulun kotitalouden talousopettaja 1935-,
Jyväskylän Yhteislyseon kotitalousopettaja 1948-1960,
Kunnallisen keskikoulun kotitalouden lehtori 1960-1970
Molemmat kirjat ovat mm. Piki-...
Marketta Luutonen on tehnyt väitöskirjan Kansanomainen tuote merkityksen antajana: tutkimus suomalaisesta villapaidasta. Väitöskirjan toinen pääkohde on juuri jussipaita. Jussipaitoja tehtiin tummanpunaharmaana. Myöhemmin valmistettuja paitoja, joiden värit olivat sininen ja harmaa kutsuttiin anttipaidaksi. Sini-harmaan version nimitys anttipaita juontaa juurensa siihen, että ensimmäisenä näitä paitoja valmistanut kutomo sijaitsi Isontalon Antin mailla. Alahärmäläinen Kleemolan kutomo oli alkanut valmistaa näitä siniharmaita paitoja 1950-luvun alussa, koska puna-harmaa väritys ei miellyttänyt kaikkia ja körttiläisille tummempi paita kävi paremmin kaupaksi. Jussipaidasta on valmistettu myös mustan ja harmaan yhdistelmää, jolle ei kuitenkaan...
Jos kuolleella henkilöllä ei ole perillisiä, eikä hän ole tehnyt testamenttia, hänen omaisuutensa menee perintönä valtiolle. Valtiolle meneviä kuolinpesiä hoitaa Valtiokonttori. Henkilön kuoltua on siis aluksi selvitettävä hänen perillisensä. Perilliset selvitetään tekemällä täydellinen sukuselvitys, minkä voi tehdä kuka tahansa. Virkatodistuksia voi myös ryhtyä keräämään jokainen, jonka intressissä on löytää kuolinpesään oikeudenomistaja, joka voi päättää kuolinpesän asioista. Vuokrasopimuksen irtisanomisesta ja asunnon tyhjentämisestä huolehtii sukuselvityksessä löytynyt perillinen. Mikäli sukuselvityksestä ilmenee, ettei perillisiä ei ole, tulee tehdä ilmoitus perillisittä kuolleesta henkilöstä Valtiokonttoriin. Valtiokonttori määrää...
Kirjassa ei kerrota Matin ja Liisan tarkkaa asuinpaikkaa. Siihen viitataan vain Korventaka nimellä. Linkki Kirjastot.fi.Sivustolla matinjaliisanasema.fi arvellaan heidän lähteneen Vieremältä rautatietä katsomaan. Linkki sivulle. Oletus varmaan pohjautuu sille, että Vieremän seudut olivat Aholle tuttuja. Hänen isänsä asui aikanaan Kyrönniemen pappilassa. "Kyrönniemi on vanha Iisalmen kappalaisen pappila. Vuosina 1876-1883 pappilassa asui rovasti Theodor Brofeldt eli paikkakunnalla arvostettu Ukko Ruuhveltti. Hän on myös kirjailija Juhani Ahon isä." Linkki Vieremanseurakunta.fi.
Laulu on nimeltään "Antaa palaa vaan" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Juha Vainio. Laulu alkaa: "Kirkonkylä, apteekki ja posti sekä saha". Laulussa sahapomo Backman ja pyromaani Pylvänäinen tekevät "tietyt sopimukset".
Laulu sisältyy nuottiin Vainio, Juha: "Tulta päin : Junnun laulukirja" (Fazer Songs, 1986). Nuotissa on laulun melodia, sointumerkit ja sanat. Äänitteenäkin laulu löytyy, esimerkiksi 10 CD-äänilevyn paketista Vainio, Juha: "Legendan laulut : kaikki levytykset 1963-1990" (Warner Music Finland, 2014).
Kyseessä lienee yhtyeen The Kristet Utseende kappale Janne, albumilta Sug och Fräls (2008). Ajankohta sopii ja bändi on ruotsalainen. Kertosäkeessä lauletaan ’här kommer Janne, han är sexmaskin/han är så fin så fin så fin’.
Kyselin kolleegoilta vinkkejä ja eräs heistä sanoi:" Kaikki jotka osaavat liikua itse, osaavat tanssia ja kaikki jotka saavat ääntä aikaan, osaavat laulaa." eli toivoa on.
Samoilla linjoilla on myös Savon Sanomien Veikko Virtanen:"Vaan eipä silti huolta: vaikka rytmitaju on toisilla parempi kuin toisilla, kykyä on mahdollista kehittää harjoittelun kautta. Olennaista on hahmottaa soitinten äänten joukosta kappaleen taustalla käynnissä oleva säännöllisyys. Mitä enemmän musiikkia kuuntelee, sen paremmin siitä oppii hahmottamaan asioita. Ei muuta kuin jalalla koreasti!" https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3014534
Pikaisella googlettamisella löysin seuraavat kurssit: Helsingin aikuisopisto biletansseja tumpeloille, Ladyt: Joogaa...
