Ilmatieteen laitoksen sivuilla kerrotaan helteen määritelmästä seuraavasti: "Kun päivän ylin lämpötila on yli 25 celsiusastetta, voidaan Suomessa puhua helteestä. Käytäntö on voimassa myös useassa Pohjoismaassa. Esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa puhutaan tällöin "kesäpäivästä" ja Norjassa on käytössä lisäksi epävirallisempi termi "pohjoismainen kesäpäivä", jolloin päivän ylin lämpötila kohoaa yli 20,0 °C:een. Muista Euroopan maista myös Saksassa on ennen virallisesti käytetty helteeseen verrattavaa termiä, jolloin päivän ylimmän lämpötilan tuli kohota yli +25.0 celsiusasteen. Nykyäänkin tätä määritelmää käytetään kansankielessä puhuttaessa hellepäivistä. Etelä-Euroopassa helteelle ei yleensä ole annettu tarkempaa määritelmää. Usein...
Risto Aukee on 1980-luvulla julkaissut seuraavat äänikasetit:
"Lääketieteellinen rentoutus-suggestiokasetti tupakasta vieroitukseen"
"Kohonneen verenpaineen hoitoäänite"
"Jännitysniskan hoitokasetti"
"Lääketieteellinen rentoutussuggestiokasetti jännittäjille"
"Lääketieteellinen rentoussuggestiokasetti verenpaineen hoitoon".
"Hypnoosirentoutus"-nimistä äänitettä ei sen sijaan tunnu millään löytyvän. Voisikohan kyse olla jostain yllä luetelluista, joissa ei kyllä puhuta mitään hypnoosista vaan pelkästään suggestiosta.
Risto Aukee on vuonna 2006 julkaissut 9 CD-levyllistä äänikirjoja otsikoilla: Laihdutus - Uni - Tupakointi - Niska - Stressi - Äitiys - Selkä - Verenpaine - Jännittäminen. Hyvin todennäköisesti näissä on samaa aineistoa kuin...
Erityyppisiä dekkareita on valtavan paljon. Tässä on pieni lista työyhteisömme suosikkeja:
Marko Kilpi on palkittu kirjailija, jonka kirjoissa on yhteiskunnallista otetta. Oman poliisitaustansa takia hän tuntee hyvin ammatin eri puolet.
Vera Vala: Kuolema sypressien varjossa ja muut dekkarit. Näissä etsivätoimiston osakas, italialais-suomalainen Arianna de Bellis tutkii rikoksia Italiassa ja Seychelleilla. Vaikka kyseessä on sarja, kirjat voi lukea aivan itsenäisinä teoksina.
Virpi Hämeen-Anttila: Yön sydän on jäätä ja muut Karl Axel Björk -kirjat. Björk on taitava amatöörisalapoliisi, joka tutkii rikoksia 1920-luvun Helsingissä. Jos tuo aikakausi kiehtoo, kannattaa totta kai ottaa luettavaksi myös Mika Waltarin...
"Suuren toivelaulukirjan" 1. osassa on "Äidin sydän", mutta siinä on laulusta vain kaksi ensimmäistä säkeistöä, ei viidettä säkeistöä, johon etsimäsi säe kuuluu. "Pienen toivelaulukirjan" osassa 2 (F-Kustannus, 2013) ovat kaikki viisi säkeistöä, ja siinä säe on kirjoitettu näin:"Muun korvas aika, minkä vei -sydäntä äidin konsaan ei." Monessa julkaisussa sanan 'minkä' tilalla onkin sana 'mitkä'. Esimerkiksi nuotissa "Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta" (Tammi, 2008) säe on kirjoitettu näin:"Muut korvas aika mitkä vei,sydäntä äidin konsaan ei." Kirjassa "Äiti : runoja äidinrakkauden ylistykseksi" (koonnut Elsa-Kirsti Kostiainen; 2. painos; WSOY, 1933) säe on kirjoitettu näin:"Muut korvas aika...
Kyselin asiaa tutulta suomen kielen maisterilta ja hän kertoi että oikeastaan kaikki kielet ovat kehittyneet toisesta kielestä, niin sanotusta kantakielestä. Pidgin-kieleksi taas sanotaan yksinkertaista sekoitekieltä, joka on syntynyt äkillisestä tarpeesta kommunikoida toisen kielen puhujien kanssa. Esimerkiksi kolonialismin aikana siirtomaissa syntyi paljon pidgin-kieliä. Mikäli pidgin-kielestä tulee sen verran tärkeä, että sen käyttäjät alkavat puhua sitä äidinkielenään, siirtämällä sen seuraavalle sukupolvelle, siitä tulee kreolikieli.
Verkkolähteitä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pidgin
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kreolikieli
https://semanttinenryhma5.wordpress.com/2014/11/16/mika-on-pidgin-ja-kreolikielen-keskeinen-ero...
Olisikohan kyseessä voinut olla Jari Nenosen kirjoittama ja Jarmo Koivusen kuvittama Iita-lehmän kaupunkikuume? Siinä Iita-lehmä pääsee haikailemalleen kaupunkiretkelle herra Pöllön kehittelemän nerokkaan suunnitelman avulla: Iita teeskentelee sairasta, ja kun eläinlääkäristäkään ei näytä olevan apua, tilataan karja-auto viemään Iitaa teurastamolle. Kun auton ovet kaupungissa avataan, Iita ottaa jalat alleen.
Pyynikin haulitornin oli vuonna 1859 pystyttänyt kaupunginnotaari H. J. Bergman, ja eri vaiheiden kautta se vuonna 1895 joutui Rudolf Winterin ja Karl Hjorthin perustamalle osakeyhtiölle.
Pispalan haulitorni pystytettiin 1908. Sen teräsrakenteet oli Saksasta tuottanut Oy K. Hjorth Ab. Samaan aikaan sai Hjorthin hallussa oleva vanha haulitehdas Pyynikin eteläisellä rinteellä väistyä uudenaikaisemman Pispalan tehtaan tieltä.
Lähde:
Pentti Keskinen, Tamperelaisten kolme haulitornia. – Tammerkoski 10/1981
Kyseessä on Sergei Jeseninin jäähyväisruno До свиданья, друг мой, до свиданья eli Näkemiin, ystäväni, näkemiin. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.Runon suomennos sisältyy esimerkiksi teokseen Neuvostolyriikkaa 2.https://finna.fi/Record/anders.53401?sid=4795366691https://allpoetry.com/-Goodbye,-my-friend,-goodbye-
Ainakin Gummeruksen Valitse oma seikkailusi -sarjassa 1980-luvun lopulla ilmestyneet neljä kirjaa ovat kuvaillun kaltaisia.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=5d4193af-69d…
Yhtä yhteistä hakutermiä, jolla kaikki nämä ja mahdolliset muut samantapaiset kirjat löytäisi helposti, ei valitettavasti taida olla. Niissä kirjastoissa, joiden kokoelmissa näitä kirjoja on ja jotka ovat niitä asiasanoittaneet, käytetyt kuvailutermit ovat verrattain yleisluonteisia (seikkailukirjallisuus, ratkaisukirjallisuus, tieteiskirjallisuus) eivätkä auta rajaamaan hakua täsmällisesti.
Nuotti Paavo Sarkkaman lauluun Nukkeprinsessa sisältyy nuottijulkaisuun Pienet sydämet : 21 sävelmää 3-osaiseen lasten laulunäytelmään (1999). Nuottijulkaisu on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista. Voit tarkistaa nuotin saatavuuden Helmet-luettelosta ja tilata nuotin omaan lähikirjastoosi.
Pienet sydämet : 21 sävelmää 3-osaiseen lasten laulunäytelmään http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1497022__Snukkeprinsessa__Ff%3Afacetmediatype%3A7%3A7%3ANuotti%3A%3A__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&ID=841ce8eb-25f7-47df-b045-5cc723172e29
Pienet sydämet Wikipediassa https://fi.wikipedia.org/wiki/Pienet_syd%C3%A4met_(n%C3%A4ytelm%C3%A4)
Suomen tieteellisten kirjastojen oppaasta voi hakea myös yrityskirjastoja. Kirjoita lomakkeen vapaatekstihaku-sarakkeeseen 'yrityskirjasto'. Haku antaa 77 kirjastoa. Kaikkia yrityskirjastoja ei varmaankaan ole listassa, mutta ehkä kuitenkin suurimmat.
http://www-db.helsinki.fi/kirjastot/
Suomen tieteellinen kirjastoseura:
http://www.stks.fi/
Turun kaupunginkirjastosta löytyy seuraava englanti-ruotsi-englanti sanakirja: Mats Bergström: Engelsk ordbok: engelsk-svensk/svensk-engelsk (744 s.;1992).
ATV:n tuottamaa Father Brownia on lähetetty Suomessa 1970-luvulla Isä Brownin salaisuudet –nimellä.
Yle esitti sarjasta seitsemän jaksoa Televisio-ohjelma 1 -kanavalla (eli TV 1:ssä) lauantaisin kahteen kertaan: ensimmäisen kerran jaksot lähetettiin keväällä 1975, ja ne uusittiin kesällä 1978.
Tässä tarkemmat tiedot jaksoista:
La 29.3.1975 klo 19:35 Isä Brownin salaisuudet: Keisarin pää (Father Brown: The Head of Caesar) (uusinta la 1.7.1978 klo 19:35).
La 5.4.1975 klo 19:30 Isä Brownin salaisuudet: Näyttelijän alibi (Father Brown: The Actor and the Alibi) (uusinta la 8.7.1978 klo 19:35).
La 12.4.1975 klo 19:15 Isä Brownin salaisuudet: Apollon silmä (Father Brown: The Eye of Apollo) (uusinta la 15.7.1978 klo 19:35).
La 26.4.1975 klo 19:25...
Ensio Itkonen meni mukaan isänsä 20-luvulla perustaman autokoulun toimintaan vuonna 1952. Onni Itkonen kehotti poikaansa suorittamaan ajo-opettajan tutkinnon. Ennen kuin meni varsinaiselle autokoulun opettajakurssille, Enska aloitti valmistavan kurssin kirjeopistossa. Hän ei kuitenkaan ehtinyt saada opettajan papereita käteensä, kun isä-Itkonen kuoli ja Enska joutui suoraan autokoulun johtajaksi. Tampereen yliopistossa hän suoritti vuonna 1972 aikuisopetuksen approbaturin.
Lähde:
Veli-Matti Kunnari, Ensio Itkonen : ajoneuvoksen albumi
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan sana hanslankari tulee ruotsin kielestä, kuten arvelitkin. Ruotsiksi sana on handlangare. Tarkempaa etymologiaa löytyy sanakirjan hakutuloksesta osoitteesta https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_ab32821f92105206e6ed3dc8b0aa0bac&word=hanslankari&list_id=1&keyword=hanslankari (viitattu 19.11.2025).Suomen etymologisen sanakirjan osoite on https://kaino.kotus.fi/ses/.
A. Uiton kirja Kertomus Tervolan osuuskaupan r.l. 25-vuotisesta toiminnasta. Vuosikertomus 26:lta toimintavuodelta, 1931 / Tervolan osuuskauppa r.l. Kemi , 1932., löytyy Turun yliopiston kirjastosta. Tervolan osuuskaupasta on julkaistu myös 2 muuta kirjaa: Vesanen, Viki, Tervolan osuuskauppa 1906-1956. Kemi , 1956. sekä Keränen, Yrjö, Tervolan osuuskauppa 60-v. juhlajulkaisu. Rovaniemi : Tervolan osuuskauppa, 1966. Näistä jälkimmäinen on myös Turun yliopiston kirjastossa, Vesasen kirja on sekä Turun yliopiston että Jyväskylän yliopiston kirjastoissa. Kirjat voi saada luettavakseen kaukolainoina. Lähin kirjastosi voi auttaa kaukolainapyynnön lähettämisessä.
Rantanplanin taustaa käsitellään ainakin Lucky Luke -albumissa Daltonit pääsevät hoitoon (Otava 1977). Sen mukaan tämä lännen tyhmin koira olisi monirotuinen: sen itsensä kertoman mukaan "isällä oli pitkä punamusta turkki" ja äiti oli "pieni ja karvaton". Myöhemmin Rantanplan muistelee pikkuveljensä olleen "tosiaan perheen ensimmäinen kiinanpalatsikoira", joten ilmeisesti geenipooli oli varsin kirjava.
Ranskankielisen Wikipedian mukaan (http://fr.wikipedia.org/wiki/Rantanplan) Rantanplan olisi saksanpaimenkoiran ja vinttikoiran risteytys, mutta tiedon alkuperää ei mainita. Pienikokoisia ja niukkaturkkisia vinttikoiria on toki olemassa, joten ehkäpä tämä päätelmä on tehty noiden Rantanplanin omien muistelmien pohjalta. Dargaud-kustantamon...
Vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännön (L.T.O.) koodi 41 viittaa "taittovirheistä aiheutuvaan huonoon näköön" ja sen alaluokka 41c on "pitkänäköisyys".
Palveluskelpoisuusluokkaan A II on määrätty tässä yhteydessä kun "näkö korjattuna toisessa silmässä <0,3 ja toisessa 0,7-1,0. Lasien vahvuus < +4,0 D, lasien käyttö välttämätön".
Kyseinen Lääkärintarkastusohje on lainattavissa muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta: https://mpkk.finna.fi/Record/taisto.112402
