Tässä muutama ehdokas valottamaan kysyttyä aihetta:
- Suomen sodan jälkeen : 1800-luvun alun yhteiskuntahistoria / Piia Einonen & Miikka Voutilainen (toim.)
- Äiti, emäntä, virkanainen, vartija : köyhäintalojen johtajattaret ja yhteiskunnallinen äitiys 1880-1918 / Johanna Annola
- "Työllä ei oo kukkaan rikastunna" : naisten töitä ja toimeentulokeinoja 1800- ja 1900-luvulla / toimittaneet Marjatta Rahikainen ja Tarja Räisänen
- Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään / toimittaneet Marjatta Rahikainen ja Kirsi Vainio-Korhonen
Hovioikeus ja korkein oikeus ovat Suomessa kaksi eri asiaa. Tuomioistuimista alin on käräjäoikeus, jonka päätöksistä voi valittaa ylempään tuomioistuimeen eli hovioikeuteen, joita on Suomessa tällä hetkellä viisi: Helsingin, Itä-Suomen, Rovaniemen, Vaasan ja Turun hovioikeus. Vastaavasti hovioikeuksien päätöksistä voi valittaa yhteen ainoaan korkeimpaan oikeuteen.
Hovioikeuksien sivuilla ei näytä olevan yhtenäistä luetteloa sen henkilökunnasta, mutta luonnollisesti niiden tekemissä päätöksissä kerrotaan, ketkä ovat olleet päätöstä tekemässä. Korkeimman oikeuden jäsenet on listattu osoitteessa https://korkeinoikeus.fi/fi/index/korkeinoikeus/jasenetjahenkilosto.html.
Lisää tietoa löytyy esimerkiksi seuraavista osoitteista:
https://...
Etsimäsi elokuva on saksalainen tv-elokuva Tapaus Kaminski (In Sachen Kaminski) vuodelta 2005. Se on esitetty Suomessa televisiossa ja on myös ollut katsottavissa Yle Areenassa.
Vaikka se ei aivan täsmälleen kysymyksessä esitettyjä muistikuvia vastaakaan, ehdottaisin silti Jennifer Rees Larcomben kirjaa Paholaiskivi (Perussanoma, 1994). Päähenkilön nimi tässä on Manda. Mandaa ei sijoiteta toiseen perheeseen, vaan hänen perheestään tulee sijaisperhe "kummalliselle" Mary-tytölle, joka haluaa itseään kutsuttavan Sheeshaksi. Kirjan kannessa mustahiuksinen tyttö (kaiketikin Sheesha) nostaa kaulassaan olevaa kivistä amulettia kohti katsojaa.
"Viisitoistavuotias Manda on raivoissaan, kun perheeseen liitetään kummallinen Sheesha-tyttö. Tämän kiinnostus intialaiseen mystiikkaan kuitenkin tarttuu. Varsinkin salaperäinen musta kivi näyttää antavan yliluonnollisia voimia. Mutta auttaako se löytämään Sheeshan kadonneen isän?...
Viola-tietokannasta en löytänyt yhtään Hilkka-nimisen valssin nuottia, mutta äänitteenä löytyi kahden säveltäjän tuonniminen valssi:
(1) Kaj Pahlman: Hilkka (levytetty 1960, tämä on soitinsävellys)
(2) Viljo Marttila: Hilkka (Ulla Ylisen sanat, levyttänyt Mauno Lampimäki vuonna 1987)
Unto Monosen sävellysten joukosta en löytänyt oikein mitään Hilkka-aiheista laulua.
On myös vaikea arvata, millä muulla nimellä voisi kulkea valssi, jossa Hilkasta puhutaan. Yritin etsiä Hilkan eri taivutusmuodoilla, mutta ei tärpännyt. Yhden sanan perusteella etsiminen on aina hankalaa, alkusanojen tai kertosäkeen muistaminen voisi auttaa. Hilkka-sanalla voidaan viitata tytönnimen lisäksi myös päähineeseen.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Laulavalle Lintukoiralle ja hänen siipalleen Fanny Tiskirievulle syntyy pentuja kirjassa "Uppo-Nallen talviturkki" vuodelta 1978.Pentujen nimet ovat Usko, Toivo, Rakkaus ja Luuvalo. Luuvaloa ruvetaan myöhemmin sanomaan Laulavaksi Luuvaloksi.
Ryhmien ohjaamiseen liittyvä kirjallisuus näyttää usein keskittyvän nimenomaan pitkäjänteiseen ryhmätoimintaan. Veli Kaukkilan Ryhmästä enemmän : käsikirja ryhmänohjaajan taitoja tarvitsevalle (SMS-tuotanto, 2007) saattaisi kuitenkin sisältää hyödyllistä tietoa myös tähän tarpeeseen.
Mahdollisesti myös fasilitointia käsittelevien kirjojen antia voisi soveltaa tässä:
Sipponen-Damonte, Mirjami: Varmuutta fasilitointiin (Alma Talent, 2020)
Kantojärvi, Piritta: Fasilitointi luo uutta : menesty ryhmän vetäjänä (Talentum, 2012)
Ehkäpä myös puhe- ja esiintymistaidon kirjoista voisi saada ajatuksia. esim. Valkila, Oili: Loista puhujana : puhumisen taito, halu ja uskallus : laita itsesi likoon! (Yrityskirjat, 2014).
Ehkä tavallisin suomenkielinen vastine nimelle Middle America Trench on Keski-Amerikan hauta.
"Täälläkin on syvänteitä, kuten Keski-Amerikan hauta (6662 m) ja maailman pisin (4500 km) hauta, etelää kohti syvenevä Perun ja Chilen hauta (Antofagastan kohdalla syvyys 8055 m)."
(Tyynimeri. Otavan suuri ensyklopedia [10]. Otava, 1981)
Stephen Hutchinsonin ja Lawrence E. Hawkinsin kirjassa Maailman valtameret (Gummerus, 2008) tämän syvänteen nimenä on Väli-Amerikan hauta. Joissakin kartoissa (esim. WSOY:n suuri maailmankartasto) näkee käytettävän myös nimeä Meksikon hauta.
Kyseessä on Hannele Viitasen säveltämä ja sanoittama lastenlaulu Junan ääni. Laulu on kuultavissa esimerkiksi äänitteeltä Kateellinen etananpoika : Rytmiviikarin TA (Fuga 2000). Sanat ja nuotti sisältyvät mm. Géza Szilvayn kirjaan Rytmiviikarin TA (Tammi, 1990).
https://finna.fi
Tekstiili- ja teknistä käsityötä opetetaan kyllä muuallakin Euroopassa, mutta ne ovat usein osa jotain erillistä oppiainetta, kuten kotitaloutta tai taidetta. Erillisenä aineena niitä opetetaan Suomen lisäksi lähinnä Skandinaviassa ja Baltian maissa, toki maille ominaisin, hieman erilaisin tavoittein ja menetelmin. Lähteitä ja lisälukemista:Kokko, Sirpa & Räisänen, Riitta: Craft education in sustaining and developing craft traditions Reflections from Finnish craft teacher education (2019, Techne series - Research in Sloyd Education and Craft Science A)Gulliksen, M. S. & Johansson, M. (eds.) (2008). Nuläge och framåtblickar - om undervisning och forskning inom det nordiska slöjdfältet. NordFo Nordisk Forum för Forskning och...
Rhamnus-sukuiset kasvit ovat orapaatsamia. Orapaatsamat ovat lehtensä karistavia tai ainavihantia pensaita tai pienehköjä puita. Tähän sukuun kuuluu n. 110 lajia, joita kasvaa lähes kaikkialla maapallolla lukuunottamatta Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisimpia osia, Etelä-Amerikan eteläisintä kärkeä ja Polynesiaa ja Australiaa. Euroopassa kasvaa toistakymmentä lajia, joista useimmat Välimeren alueella.
Rhamnus prinoides on Afrikassa tavattava laji. Sillä - kuten useimmilla Rhamnus-sukuun kuuluvilla lajeilla - ei ole vakiintunutta suomenkielistä nimeä.
Hei,
Nisäkkäillä on paksu iho, jossa on enemmän tai vähemmän karvapeitettä lukuun ottamatta muurahaiskäpyä, mutta senkin suomumaiset levyt ovat alkujaan kehittyneet karvapeitteestä. Valailla ja delfiineillä on karvapeitettä sikiöaikana, mutta karvoitus kuitenkin häviää lähes kokonaan sikiö- ja poikasvaiheen jälkeen. Myös siilien ja piikkisikojen piikit ovat suuria ulomman karvapeitteen karvoja, joihin on muodostunut kova pintakerros.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Karvoitus
R. E. Nirvin ja Lauri Hakulisen toimittamasta Suomen kansan sananparsikirjasta löytyy Karjalankannaksen Räisälästä kerätty sanonta, jonka mukaan vatsalle ei voi valehdella ("Vatsa ei uo valeheltava"). Muita näin kiinteästi ruokailua ja valehtelua yhdistäviä sananparsia en tutkimistani kokoelmista löytänyt, eikä vastaani tullut käyttökelpoisia avaimia kysymyksen sanonnan tulkintaan.Ehkäpä isoäidin suusta kuultu lausahdus kytkeytyy mainittuun räisäläiseen ajatelmaan. Jos villi spekulaatio sallitaan, voisi ehkä otaksua tämän tapaisen sanonnan saaneen alkunsa jollakin tavalla vajavaisen tai muuten epätyydyttävän aterian yhteydessä – syöminen on tällaisessa tapauksessa ikään kuin (epäonnistumaan tuomittu) yritys pettää vatsaa: "nyt on ruoka...
Perinteisellä metsänhoidolla tarkoitetaan yleensä avohakkuisiin perustuvaa metsänhoitoa, kun taas jatkuvalla metsänkasvatuksella tarkoitetaan sitä, ettei avohakkuita tehdä, vaan puista poistetaan kerralla vain osa.
https://www.upmmetsa.fi/tietoa-ja-tapahtumia/artikkelit/jatkuva-kasvatus/
Jatkuvassa kasvatuksessa kustannukset ovat pienemmät luontaisen uudistumisen takia. Myös monimuotoisuuden kannalta jatkuva kasvatus saattaa useissa tapauksissa olla parempi vaihtoehto (metsässä on eri-ikäisiä puita) verrattuna perinteiseen talousmetsään, jossa kaikki puut suunnilleen samankokoisia ja -ikäisiä ja usein vieläpä samaa lajia. On kuitenkin todettava, että toisaalta jotkut lajit viihtyvät nimenomaan esimerkiksi ...
Jos tykkäät kummitustarinoista, voisit kokeilla jotain näistä kirjoista:
Juha-Pekka Koskinen: Kirjaston kiusanhenki, jatko-osa Tähtitornin vampyyri
Seita Rönkä: Kaksoisjoen kartanon kummituskierros
Magdalena Hai: Haiseva käsi ja sen jatko-osa Kuolleiden kirja
Harri Istvan Mäki: Kirottu
Raili Mikkanen: Suomen lasten kummituskirja
Eva Frantz: Ruukin salaisuus
Helsingin kaupunginkirjaston tilat avataan yleisölle, hallituksen ohjeistusta noudattaen, 1.6.2020 alkaen, mutta lainaustoiminta pyritään käynnistämään jo ennen sitä. Laajasalon kirjastoon voi palauttaa aineistoa 4.5.2020 alkaen klo. 9-15 kirjaston edessä oleviin kärryihin tai laatikoihin.
Ikäihmisten palveluiden turvaamisesta ei vielä ole yksityiskohtaisia ohjeita, mutta turvallisiin ja toimiviin palveluihin liittyvistä järjestelyistä tiedotetaan mahdollisimman nopeasti.
Turun kaupunginkirjastossa pääkirjaston musiikkiosastolla on digitointilaite. Musiikkiosastolla (2.krs.) on mahdollista digitoida VHS-kasetteja, LP-levyjä, C-kasetteja, dioja ja kuvia.
https://vaski.finna.fi/OrganisationInfo#85141
Laitteen varaaminen: Musiikkiosasto puh. 040 632 3207
