Kylä-sanalla on jo vanhassa kirjasuomessa ilmaistu kotoa poissa olemista (asioilla, vieraisilla, huvittelemassa tms.) ja tästä on johdettu verbi 'kyläillä'. Ilmaisun voisi ajatella syntyneen aikana, jona ihmisten elinpiiri harvoin ulottui kauas oman kotipiirin ulkopuolelle. Kylä, 'pieni asutusyhdyskunta, ryhmä taloja maa-alueineen', välittömänä elinpiirinä edusti useimmille käytännössä koko ulkopuolista maailmaa. 'Kylällinen' oli kylän asukas, kyläläinen, naapuri. Kylä merkitsi siis oikeastaan kodin vastakohtaa, ja 'kyläily' oli olennaisesti oman kotiympäristön ulkopuolelle suuntautuvaa toimintaa. Kun käytiin kylässä (tai mentiin kylään). lähdettiin pois kotoa (asioille, vieraisille, huvittelemaan tms.). Sekin kannattaa huomioida, että...
Kyseessä on seuraava teos: Gentes Finlandiae
Osa: 9 : Finland och Ryssland under tiden fram till 1918 : Namnregister Gentes Finlandiae VI-VIII / redigerad av Herdis Modeen. Julkaistu: Helsingfors, 2001
Ulkoasu (osa): 195 s. : kuv.
Sarja: (Skrifter utgivna av Finlands riddarhus i samarbete med Finlands adelsförbund ; 10)
Teosta voi kysellä seuraavasta paikasta: Helsingin yliopiston kirjastolaitos
Kokoelma: Yliopiston kirjasto, Pääkirjasto, laina-aika 28vrk
Sijainti: H Avokok. 930 Skrifter
Teosta voi kysellä lähikirjastosta kaukolainaksi. Kaukolainaus saattaa olla maksullista.
Kyseinen virsi on virsikirjassa numero 78, Vieraalla maalla kaukana. Sanat saat virsikirjasta tai virsikirjan nettiversiosta sivulta http://evl.fi/virsikirja.nsf/pudotusvalikko/078?OpenDocument.
Lisätietoja virrestä ja sen sanoittajasta on sivulla http://evl.fi/virsikirja.nsf/63fe9e50813fe1d6c2256e570039fa80/69650cb2d….
Taloustieteen palkinto on koko nimeltään Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi. Sitä kutsutaan usein lyhyesti "taloustieteen Nobelin palkinnoksi", mutta se ei siis kuulu Alfred Nobelin testamentissaan määrittelemiin palkintoihin, jotka jaetaan fysiikan, kemian, lääketieteen, kirjallisuuden ja rauhan alalla. Taloustieteen palkinto on perustettu vuonna 1968 ja se jaetaan samojen periaatteiden mukaan ja samassa tilaisuudessa kuin Nobelin palkinnot.
Lähde: The Nobel Prize -sivusto, https://www.nobelprize.org/prizes/economic-sciences/
Laukontori on saanut nimensä Pyhäjärven ensimmäisen höyrylaivan mukaan: alun perin "Laukon torilla" tarkoitettiin toria, jonka rantaan Laukko-laiva rantautui. Torilla oli aikoinaan myös Laukon kapteenintalo.
Vaikka Laukon kartano 1900-luvun lopulla tuli tunnetuksi ravihevosten ammattimaisesta kasvatuksesta, paikannimi Laukko ei liity hevosiin. Nimi liittyy mahdollisesti kartanon ensimmäiseen isäntään Klaus Kurkeen: Laukko on miehennimen Klaus kansanomainen muunnos.
Lähteet:
Maija Louhivaara, Tampereen kadunnimet
Suomalainen paikannimikirja
Liisa Lagerstam, Laukko : kuusi vuosisataa
Jos tulkitsen oikein, pienet kirjaimet tarkoittavat pienen oktaavialan säveliä ja suuret kirjaimet suuren oktaavialan säveliä. Näistä sävelistä mieleeni tulee The Seekers -yhtyeen esittämä kappale "Walk with me", jonka on säveltänyt ja sanoittanut Tom Springfield. Suomeksi sen on levyttänyt esimerkiksi Anki nimellä "Päivän vain" Juha Vainion sanoin ja Hanna Ekola nimellä "Kuljethan" Kari Pesosen sanoin. Osuinkohan oikeaan?
The Seekers: "Walk with me" YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=m0Q3QT6CEaU
Anki: "Päivän vain" YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=IMF9NkCzABE
Yleisradiosta vastattiin näin:
"Yleensä tv-uutisissa teititellään mm. tasavallan presidenttiä, pääministeriä sekä muitakin ministereitä.
Teitittelyä käytetään myös muihin korkea-arvoisiksi tulkittavissa oleviin vieraisiin (puolustusvoimat, pitkän ja mittavan uran tehneet yksityisen tai julkisen vallan palveluksessa olleet henkilöt ja iäkkäät haastateltavat).
Mitään aivan kiveen kirjoitettua sääntöä ei ole ja sinuttelu/teitittely ratkaistaan joskus tilanteen ja käsiteltävän aiheen perusteella.
Tv-uutisissa kynnys sinutteluun on kuitenkin melko korkea."
Voisikohan kyseessä olla David Almondin Pimeän peli (Tammi, 2001)? Vuoristoon se tosin ei sijoitu: "luolat", joissa siinä liikutaan, ovat vanhoja kaivoskuiluja."Kolmetoistavuotias Kit Watson muuttaa perheineen isoisänsä luokse vanhaan kaivoskaupunkiin. Hän tutustuu synkkään poikaan nimeltä John Askew. John johtaa kaivostunnelissa pelattavaa peliä nimeltä Kuolema. Vaarin kanssa Kit taas tutustuu muistoihin ja tarinoihin, jotka antavat valoa ja toivoa elämään."
Kyseessä on Marionin levyttämä kappale nimeltä Appi näki anopin. Laulu on alunperin ilmestynyt El Bimbo -LP-levyllä vuonna 1975. El Bimbo-pitkäsoitto on julkaistu myös cd-levynä vuonna 1999.
Katu- ja pihasoittoa Helsingissä on tutkinut Kristiina Eronen, jonka opinnäytteiden viite- ja saatavuustiedot löytyvät Finna-hakupalvelusta. Nämä opinnäytteet eivät ole lainattavissa. Eronen on esimerkiksi tehnyt katu- ja pihasoitosta kyselyn vuonna 1979. Hän on kirjoittanut myös artikkelin aiheesta ”Musiikin suunta” -lehden vuoden 1983 numeroon 4, jonka teemana on katumusiikki. Eromaa kertoo artikkelissaan katumusiikin historiasta Suomessa. 1920-30-luvulla katusoitosta tuli luvanvaraista ja soittolupia myönnettiin vain invalideille, jotka eivät pystyneet hankkimaan elantoaan muilla tavoilla. Katusoitto ei ollut enää vapaata ammatinharjoittamista, vaan siitä tuli köyhäinhoitoa. Katusoittajat eivät saaneet virallisesti pyytää rahaa,...
Alkuperäisessä Leinon runossa - ja Merikannon laulussa - on vain yksi säkeistö. Sen on ruotsiksi kääntänyt Joel Rundt (Säg, minnes du psalmen vi sjöngo). Tätä käännöstä ei tekijänoikeussyistä voi valitettavasti tässä toistaa, mutta se löytyy mm. seuraavista kokoelmista (suoria linkkejä varaamista varten).
Andliga önskesångboken - Suomalaisia laulusävellyksiä V - 75 naiskuorolaulua.
Kustantaja lisäsi joskus vuoden 1911 jälkeen lauluun kolme Juho Railion kirjoittamaa, selkeästi uskonnollista säkeistöä (Leinon alkuperäinen teksti ei ole sinänsä uskonnollinen, vaan se kertoo virrenveisuun rauhoittavasta vaikutuksesta). Ei tiedetä, kysyttiinkö Merikannolta lupaa, mutta hän oli tuolloin vielä elossa. On mahdollista, että joku on kääntänyt myös...
"Toots" on lähinnä amerikanenglannissa aiemmin käytetty, tyttöön tai naiseen viittaava sana, jonka voisi suomentaa vaikkapa sanalla "kultsi" tai "kulta". Sana esiintyy myös muodossa "tootsie". Se on vanhahtavaa slangia, ja nykyään "toots" korvattanee usein esimerkiksi sanalla "baby". Ks. esim. https://www.etymonline.com/word/toots.
Kipling Societyn hahmonimiluettelon mukaan Shere Khanin nimi viittaa sen korkeaan asemaan lajinsa parissa: "shere" tarkoittaa tiikeriä, "khan" on hallitsijan arvonimi: http://www.kiplingsociety.co.uk/rg_junglebook_names.htm.
Jos joulutervehdys on luonteeltaan yksityinen, ei tekijänoikeus sitä säätele. Yritysmaailman joulutervehdykset ovat ehkä rajatapauksia, mutta noin yleisesti ottaen sellaista viestintää, joka ei ole julkista vaan kahdenvälistä, tuskin voinee pitää tekijänoikeudellisesti merkityksellisenä. Sehän ei tule ulkopuolisten tietoonkaan.
Runon ikä ei kuitenkaan ratkaise sen käyttövapautta vaan runon kirjoittajan kuolinvuosi. Jos siitä on yli 70 vuotta eli runoilija on kuollut 1940 tai aikaisemmin, runoa voi käyttää vapaasti. Jos kyseessä ei ole oma käännös, käännös nauttii suojaa siihen asti, kunnes kääntäjän kuolemasta on 70 vuotta.
Yrityksen verkkosivuilla runosta otettu lainaus edellyttää aina tekijän tai perikunnan lupaa, jos tekijänoikeus on...
Fono.fi:n tietojen mukaan Ahti Taponen on tehnyt käännöksen joka alkaa sanoilla "Jos sä koskaan saat tietää miten tuhlaan...":
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=jos+s%c3%a4+koskaan+saa…
Yleisradion levyston Fono.fi -palvelussa on myös lisätietoja La Cumparsitan muista suomennoksista:
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?culture=fi&id=ebcdbbd6-a7de-48df-8d3…
Bandicoot on alun perin englantiin mukautettu laina telugun kielen sanasta pandikokku, joka tarkoittaa jotakuinkin "sikarottaa". Sillä viitattiin alun perin useampaan Etelä-Intiassa elävään intianrotta- ja lyhythäntärottalajiin. Sanaa alkoivat käyttää pussimäyristä Australiaan asettuneet eurooppalaiset 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa, koska ne muistuttivat ulkoisesti intianrottia. Myöhemmin termillä on viitattu myös pussikaniineihin.
Sana esiintyy Australian slangissa yleensä surkeutta tarkoittavissa ilmauksissa kuten as miserable as a bandicoot. Coolina voi ehkä pitää videopelihahmo Crash Bandicootia, jonka mukaan nimettiin myös eräs sukupuuttoon kuollut pussimäyrälaji.
Lähteet:
https://en.wiktionary.org/wiki/...
Tulla-verbi kuuluu ns. kaksivartaloisiin verbeihin. Vartalot ovat konsonanttivartalo tul- ja vokaalivartalo tule-. Tulla-tyyppisissä verbeissä infinitiivin tunnus liittyy konsonanttivartaloon ja vaihtelee vartalon loppukonsonantin mukaan (samoin kuin esimerkiksi verbit luul-la, men-nä, sur-ra). Toinen l-kirjain kuuluu siis taivutuspäätteeseen, toinen l-kirjain tulee lisää eikä häviä. Assimilaatiota vartalonloppuisen konsonantin kanssa esiintyy myös muissa taivutusmuodoissa,esim. tul-la : tul-len : tul-lut : tul-laan : tul-lee.
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=7
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=74
Loru sisältyy Lasten omaan lukukirjaan, josta on otettu useampikin painos vuosien 1958 ja 1964 välillä. Kirjan toimittivat Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola.
Kirja kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin ja se on tilattavissa omaan lähikirjastoonne Pasilan kirjavarastosta.
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto
https://finna.fi
Kari Peitsamon skootteri -yhtyeen levyllä "Sergeant rocker rides again" on yksi albumin musiikillisesta linjasta vähän poikkeava kappale. "Rockin' on heaven's door" -instrumentaali on toteutettu yksinkertaisella kosketinsoitinsäestyksellä. Kestoltaan lyhyt simppeli melodia.
Jos muistikuvasi esittäjästä on oikea, saattaisi tämä vuonna 1991 julkaistu kappale olla etsimäsi. Vihje löytyi punkinfinland.net -sivustolta.
Kirjastomme kokoelmista Peitsamon albumi löytyi cd-painoksena. Verkossa kappale ei näyttäisi olevan kuunneltavissa,
Wikipediassa löytyy kattava artikkeli nimeltä Allergic rhinitis jossa mm. sanotaan seuraavaa: "When caused by pollens of any plants, it is called "pollinosis", and if specifically caused by grass pollens, it is known as "hay fever". Hay fever isn't caused by hay and does not exhibit symptoms of fever, but since grasses shed their pollens into the air at about the same time that hay is being cut, the common term hay fever is used."
Kodin uusi lääkärikirjassa sanotaan että allerginen nuha, kuten heinänuha, tarkoittaa tilaa, jossa yliherkkyys siitepölyille, pölyille tai ilman mukana kulkeville muille ärsyttäville ainesosille aiheuttaa nenän limakalvotulehduksen. Missään ei mainita että se aiheuttaisi kuumetta.
Douglas Harperin ylläpitämä...
Alma on latinan kielellä "hellä, suopea, hedelmällinen".
Sami on muunnos sanasta Samuel, joka on hepreaa ja merkitsee "Jumalan kuulema".
Tero on alkuaan itäsuomalainen ja tullut almanakkaan ortodoksikirkon marttyyri Terentioksen nimestä.
Anniina tulee nimestä Anna, joka on hepreaksi "armo". Pyhä Anna oli neitsyt Marian äiti.
Saija on otettu almanakkaan nimen Saara muunnoksena. Saara on hepreksi "ruhtinatar".
Tiedot on Kustaa Vilkunan teoksessa Etunimet.
