Hei
Voit julkaista kuvia kirjaston kirjoista samalla lailla kuin muistakin kirjoista. Tarroja tai muita kirjaston merkintöjä ei ole pakollista peittää. Kirjan kansikuvan käytöstä verkossa löytyy ohjeita tämän linkin takaa: https://kuvittajat.fi/uutiset/kansikuvaohjeistus
Caro mio Druck und Schluck on Eeva-Liisa Mannerin runo kokoelmasta Niin vaihtuivat vuoden ajat (1964). Runo alkaa säkein "Puhelimme Mozartista / ja rondon hilpeä putous / juoksi kalliota alas, / -- ".
Tässäpä muutamia Kirjasammosta "junamatka"-hakusanalla löytyviä teoksia (lisää löytyy, kun klikkaat edelläolevaa linkkiä):
Tauno Lukkarinen: Junamatka (1978)
Paul Theroux: Suuri junamatka (1977)
Michel Butor: Tänä yönä nukut levottomasti (1967)
Aimo Moilanen: Matka kesän kynnyksellä (1966)
Sisko Latvus: Evakkojunalla länteen (1984)
Jaan Kross: Professori Martensin lähtö (1986)
Rosa Liksom: Hytti nro 6 (2011)
Ilkka Huovio: Keisarin kesäjuna 1876 (2015)
Jorge Semprún: Suuri matka (1964)
Mika Waltari: Yksinäisen miehen juna (1929)
Petja Lähde: Ilon kaava (2018)
Marissa Mehr: Rusalka (2021)
Natalja Klutšarjova: Kolmannessa luokassa (2010)
Voisivatko olla kysymyksessä lorokaijat Lewis Carrolin Liisa ihmemaassa -kirjan jatko-osassa Liisa peilimaassa (suomennos Kirsi Kunnas ja Eeva-Liisa Manner,1974)? Siinä on runo: On illanpaisto ja silkavat saijat/ luopoissa pirkeinä myörien ponkii:/ surheisna kaikk' kirjuvat lorokaijat/ ja vossut lonkaloisistansa ulos vonkii.
Katsoin Aralis-kirjastokeskuksen kokoelmista, johon kuuluvat Aalto-yliopiston kirjasto, Metropolian, Pop- ja Jazz Konservatorion kirjasto sekä Arabianrannankirjasto, lisäksi katsoin Sibelius-Akatemian ja Varastokirjaston kokoelmat ja yksittäisiä Suomen kaupunginkirjastojen kokoelmia. Mistään ei löytynyt kysymiänne DVD-levyjä.
Lähinnä vastaava DVD-levy löytyy pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen kokoelmista: Henry, Christopher: Bill Monroe Style Mandolin.
Valitettavasti ei kysymiänne DVD-levyjä voi siis lainata ainakaan kirjastojen kautta.
Hei!
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy Joe Watersin teos Cause marketing for dummies vuodelta 2011. Siinä on kerrottu näiden yleishyödyllisten yhteisöjen markkinoinnista. Peter Druckerin teos Voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden johtaminen vuodelta 2008 on yleisempi kirja aiheesta. Kirjojen saatavuustiedot voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku;jsessionid=6B84939855FC88…
Yliopistokirjastojen yhteisestä Linda-tietokannasta löytyy paljon enemmän tutkimuksia aiheesta, esimerkiksi teos The non nonprofit : for-profit thinking for nonprofit success / Steve Rothschild ; foreword by Bill George.
Rothschild, Steve. San Francisco : Jossey-Bass, cop. 2012.
Tekstiaineisto
Linda...
Varmasti rengastettava lintu stressaantuu jonkin verran ja sen sydän esim. sykkii nopeammin kuin tavallisesti.
Lintujen rengastaminen on kuitenkin luvanvaraista toimintaa, jota harjoittavat koulutetut rengastajat eettisten ohjeiden mukaan. Siksi lintujen stressi saadaan pidettyä luultavasti minimissä. Luonnontieteellinen museo huolehtii rengastajarekisteristä ja käyttää rengastustietoja erilaisissa tutkimuksissa. Luomus.fi Miten rengastajaksi sekä Luomus.fi eettinen ohjeisto
Tarkempaa tietoa lintujen reaktioista voi kysyä kokeneilta rengastajilta esim. Birdlife lintuverkko tai Luonnontieteellisen museon facebook
Kyllä Seitti-kortti käy edelleen. Jos korttia ei ole käytetty useisiin vuosiin, on asiakastiedot voitu siivota pois rekisteristä. Silloin tiedot pitää viedä sinne takaisin. Voit käydä kirjastossa tarkistamassa, että kortti on yhä aktiivinen ja yhteystiedot ajan tasalla. Ota varmuuden vuoksi kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan (esimerkiksi ajokortti).
1960-luvulla vaippa koostui kosteutta imevästä ja kosteuden pitävästä osasta kuten nykyään. Vaipat valmistettiin pääosin itse, joten imevänä osana käytettiin yleensä froteeta tai sideharsoa ja kuoriosana muovihousuja. Muovihousujen sisään oli saatavilla myös puuvillavanusta valmistettuja vaippoja, mutta ne olivat kalliita. Niitä tuli kuitenkin jo 1960-luvun loppupuolella äitiyspakkauksesta. Esimerkiksi Pampers valmisti jo 1960-luvulla vaippoja, jotka olivat ainakin mainostekstien mukaan "aikaansa edellä". Öisin saatettiin vaipan lisäksi pitää sängyssä suojusta, joka imi kosteuden sisäänsä.
Lähteet:
Marjo Malm: Lasten vaipat: Ympäristöllisistä, terveydellisistä ja taloudellisista näkökohdista https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-...
Digi- ja väestötietoviraston Osoitepalvelusta voi hakea lähes kaikkien Suomessa vakinaisesti asuvien henkilöiden ajantasaiset osoitteet. Osoitetiedon haku tapahtuu henkilön etu- ja sukunimen perusteella. Nimet voivat olla entisiä tai nykyisiä.
https://dvv.fi/osoitepalvelu
Suomalaisia kahden euron kolikoita laskettiin liikkeeseen vähiten vuonna 2002. Ks. tilasto Suomen Pankin sivulta: http://www.suomenpankki.fi/fi/setelit_ja_kolikot/eurokolikot/suomalaist…
Lisää tilastoja eurorahoista Euroopan keskuspankin sivuilla: http://www.ecb.int/bc/faqbc/circulation/html/index.fi.html
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään tietoja tällaisesta joulupiirretystä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kuvauksesi sopisi hyvin Oksana Robskin kirjaan Casual (Moskva : Rosmen, 2005). Se ei ole tosin ainakaan vielä ilmestynyt suomeksi. Kirjan venäjänkielisen painoksen saatavuustiedot Helmetissä: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=oksana+robski+casual&m=&l=&Da=…
Casual kertoo vaurasta elämää viettävistä venäläisistä naisista, jotka asuvat Moskovan lähistöllä Rubljovkan hienostoalueella, samoin kuin Robski itsekin.
Robski on noin 38-vuotias, mutta ikää kysyttäessä: "Luultavasti 28, kuuluu vastaus. Mitä sitä hyvää lukua joka vuosi vaihtamaan."
Oksana Robskista on Susanna Niinivaaran artikkeli "Ihanan rikasta elämää" Helsingin Sanomissa 19.2.2006.
Kuvauksesi voisi myös sopia Darja Dontsovan dekkareihin, esimerkiksi näihin...
Jos katsot vaikkapa HelMet-verkkokirjastosta ( www.helmet.fi ) kirjoittamalla asiasanahakuun asunto-osakeyhtiö (voit katkaista sanan haluamastasi kohdasta), saat seuraavat 254 viitettä:
http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=d&searcharg=asunto-osak&sea…
Näissä on tietysti mukana myös esim. asunto-osakeyhtiölakia koskevia teoksia. Tarkemmin rajatun hakutuloksen saat vapaalla sanahaulla kirjoittamalla hakuenttään sanat asunto-osakeyhtiöt historiikit helsinki:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=asunto-osakeyhti%C3%B6t+histor…
Myös yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda on nykyisin verkossa vapaasti käytettävissä. Tässä linkki Lindan hakutulokseen vastaavilla hakusanoilla:
http://finna.fi
Vaikka Diane Guest on suosittu kirjailija, ja häneltä on julkaistu
suomeksikin useita kirjoja, en valitettavasti löytänyt hänestä
mitään tietoa. Tiedonhakuja tein artikkelitietokannoista (Aleksi,Kati,Arto) ja Internetin hakupalveluista, sekä katsoin kokoelmissamme olevista kirjallisuuden hakuteoksista ja Kirjallisuusarvosteluja-lehdestä.
Hei!
Tämänkaltaiseen kysymykseen on jo vastattu aiemmin, joten tässä kopio:
Lausuttavaan vaikuttaa moni asia (väittelijän ikä, sukupuoli, aihe, lausujan aiempi repertuaari, paikka, yleisö...), mutta toivoit ehdotuksia hyvin yleisellä tasolla.
Ehdotuksieni taustalla on ajatus juhlavasta tilanteesta, jossa pieni patetia ei ole pahitteeksi. Toisaalta karonkkaan sopii huumori ja patetian myötä ehkä sitäkin saadaan. Ajattelin myös ihan subjektiivisesti: jos minä väittelisin niin olisi hauskaa jos joku lausuisi jonkun näistä runoista karonkassani.
Tässä siis muutama ehdotus:
Jevgeni Jevtusenko: Nainen ja meri (jos väittelijä nainen)
Uuno Kailas: Pyramidilaulu
Katri Vala: Toukokuun ensimmäinen
Eino Leino: Kevätmyrsky (Leinolta löytyy varmasti...
"Vain harvat näkevät eron suuren ja julman ja pienen ja leppoisan hulluuden välillä."
Näin päättyy Veikko Huovisen tarina "Hän salasi identiteettinsä", se löytyy Huovisen romaanista Ympäristöministeri - ekotarinoita.
Kapteeni Ällistys voisi olla väännös nimestä Kapteeni Ihme tai vaihtoehtoinen suomennos sen englanninkieliselle alkuperäismuodolle Captain Marvel. Captain Marvel on suomenkielisissä yhteyksissä esiintynyt myös nimellä Kapteeni Marvel. Maaron ja Urja ovat molemmat sarjakuvasankarien suomenkielisiä nimiä: Maaron lienee lukijoille tutumpi Taika-Jiminä, Urja taas tunnetaan paremmin Mustanaamiona.
Lähde:
Heikki Kaukoranta & Jukka Kemppinen, Sarjakuvat
Kyseisiin tuntomerkkeihin voisi varsin hyvin sopia brittiläinen piirroselokuva "Papukaija Kaija ja Liskolinnan vanki" (alkup. "The Talking Parcel") vuodelta 1978.
Elokuva on tarkastettu Suomessa videolevitystä varten syyskuussa 1989.
