Voisiko olla kyseessä: Niukkanen, Laila, Tallukka ja Pallukka kiipesivät korkealle vuorelle (Himpelchen und Pimpelchen stiegen auf einen hohen Berg) [Kirjalito] [1981], https://www.finna.fi/Record/fikka.3306374. Tätä näyttää löytyvän vain muutama kappale kirjastoista, pääkaupunkiseudulla Kansalliskirjastosta ja vain lukusaliin lainattavana.
T tarkoittaa joko time (aika) tai test (testi). Nasan asiantuntijat ovat antaneet sille eri merkityksiä haastatteluissa.
Lähde: Dictionary.com, viitattu 18.4.2023
Kanadalainen Emilie –sarja ja sen jatko Emilien tytär perustuvat Arlette Cousturen menestysromaaneihin Les filles de Caleb ja Blanche. Kumpaakaan näistä ei ole toistaiseksi suomennettu.
http://muistikuvaputki.yle.fi/rouvaruutu/kanadalainen-sarja-90luvulta-e…
http://www.thecanadianencyclopedia.com/index.cfm?PgNm=TCE&Params=A1ARTA…
En löytänyt Juhani Vainion tekemiä sanoja suoraan verkosta, mutta koska tekijänoikeuslain mukaan yksityiseen käyttöön tulevan kopion voi valmistuttaa myös ulkopuolisella, minä laitan tulemaan laulun sanat Jorma Rahkosen levyltä kopioituna (toivottavasti oikein kuultuna).
Rahkosen esitys löytyy YouTubesta
https://www.youtube.com/watch?v=MFBBVPMh6b4
Nuotin saamiseksi pitäisi nähdä vähän isompi vaiva, eikä sitä voi valitettavasti välittää tällä lailla.
Onnentoivotukset 60-vuotiaalle Ritvalle myös Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun porukoilta!
Heikki Poroila
Suomen elokuvasäätiön sivuilta löytyy useita tutkimuksia, joihin voi tutustua verkossa: https://www.ses.fi/tietoa-elokuva-alasta/tutkimukset/. Tietoa löytyy mm. kotimaisen elokuvan yleisöistä ja eri vuosina tehdyistä elokuvateatteritutkimuksista.
Tilastokeskuksen vuoden 2017 vapaa-ajan osallistumisen tutkimuksessa käy ilmi, että naiset käyvät Suomessa ainakin jonkin verran enemmän elokuvissa kuin miehet. Tilastotietoon voi tutustua Tilastokeskuksen sivuilla: http://stat.fi/til/vpa/2017/01/vpa_2017_01_2018-11-21_kat_001_fi.html
Elokuvateattereiden yleisöt tutkimus vuodelta 2016 tukee tätä näkemystä. Tutkimuksessa selvitettiin 13 elokuvateatterin yleisöprofiileja: https://www.ses.fi/wp-content/uploads/2020/10/...
Mikäli tarkoitat Oskar Merikannon säveltämää ja Heikki Ansan sanoittamaa kappaletta Soi vienosti murheeni soitto, löydät sanoituksen ja kappaleen esitettynä alla olevista linkeistä.
Kappaleen sanoitus: https://www.lieder.net/lieder/get_text.html?TextId=120598
Kappale Matti Salmisen esittämänä: https://www.youtube.com/watch?v=BxEn_kTvOyE
Lisäyksenä eiliseen yhteydenottoon Kähö -nimestä: Viljo Nissilä on myös maininnut Kähö -sukunimen kirjassaan "Suomen Karjalan nimistö". Myös Nissilän mukaan nimi liittyy nimenkantajan puhumis- ja liikkumistapojen ym. ominaisuuksien perusteella saatuihin nimiin. Kähö (vrt. käheä, kähistä).
Tähän päivään mennessä yhteensä 10 suomalaista kapellimestaria on tehnyt Sibeliuksen sinfonioiden kokonaislevytykset. Tässä tiedot kapellimestareista ja levyttäneistä orkestereista äänitysvuosineen:
Paavo Berglund
Bournemouthin sinfoniaorkesteri 1972-1978
Helsingin kaupunginorkesteri 1984-1987
Euroopan kamariorkesteri 1995-1997
Jukka-Pekka Saraste
Radion sinfoniaorkesteri 1987–1989
Radion sinfoniaorkesteri 1993
Leif Segerstam
Tanskan kansallinen sinfoniaorkesteri 1990–1992
Helsingin kaupunginorkesteri 2002-2004
Osmo Vänskä
Sinfonia Lahti 1996-1997
Minnesotan sinfoniaorkesteri 2011-2015
Okko Kamu
Sinfonia Lahti 2012-2014
Hannu Lintu
Radion sinfoniaorkesteri 2012-2014
Petri Sakari
Islannin sinfoniaorkesteri 1996–2000...
Puurolusikan muoto veden pinnassa lienee muodostunut pienistä ilmakuplista. Veteenhän on aina sitoutunut kaasuja, kuten happea ja typpeä. Kun vettä on laskettu hanasta astiaan, jonkin ajan kuluttua kaasut alkavat irrota vedestä ja muodostavat kuplia. Kuplia on ehkä ensin muotoutunut lusikan alapuolelle, mistä ne sitten hiljalleen ovat nousseet veden pintaan ja muodostaneet lusikan kuvion. Vedessä kelluvat asiat voivat vetää toisiaan puoleensa, joten kuplat ovat voineet vetää puoleensa myös puurohitusia.
Kuplista vedessä: https://www.scientificamerican.com/article/why-do-bubbles-form-if-a/
Kelluvien esineiden käyttäytymisestä vedessä: https://en.wikipedia.org/wiki/Cheerios_effect
Mikkelin ja Valkealan välinen alue on osittain radioasemien kuuluvuusalueiden rajalla. Osa kanavista ehkä ei kuulu, koska Mikkelin tai Kouvolan radioaseman kuuluvuus ei riitä, varsinkin jos autossa on huono antenni. Kuuluvuuskartan perusteella kuitenkin esimerkiksi Ylen kanavien luulisi kuuluvan. On tietysti mahdollista, että maastossa on jokin este, joka haittaa kuuluvuutta paikallisesti.Ks. Digita: Radion kartta ja kanavat
Keskeisiä henkilöitä ovat opettaja Annie tyttärensä Mian kanssa, Johan ja lääkäri Birger.
Kahdeksantoista vuotta aikaisemmin pienessä norlantilaiskylässä oli tapahtunut kaksoismurha. Kirjassa murhien selvittäminen ei ole olennaista, vaan sen kuvaaminen, miten rikokset ovat vaikuttaneet ihmisten mieliin ja heidän välisiinsä suhteisiin. Myös luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksen kuvaaminen on tärkeää.
Kirjan nimeen lienee vaikuttanut rikospaikka.
Paitsi romaania itseään voit käyttää lähteinä myös esim. näitä: Ulkomaisia suosikkikirjailijoita Hki 2007, Ulkomaisia nykykertojia 1. Hki 1998,
Jorma Heinosen arvostelu lehdessä Keskisuomalainen 21.9.1995 (sisältyy julkaisuun Kirjallisuusarvosteluja B 9/95)
Tapio Wirkkalan suunnittelemaa Wirkkala-puukkoa, tai Wirkkala-vuolua, valmistettiin Hackmanin Sorsakosken tehtaalla vuosien 1961 ja 1979 välillä. Puukkoa valmistettiin kahta eri kokoa (18-senttistä ja 22-senttistä), ja ainakin suurinta Wirkkala-puukkoa valmistettiin myös Fiskarsille. Fiskarsin mallissa Tapio Wirkkalan nimi on kirjoitettu terään tehtaan nimen viereen, Hackmanin mallissa sen alapuolelle. Valitettavasti Hackmanin Wirkkala-puukkojen valmistusmääristä ei löytynyt käytettävissä olevista lähteistä mainintaa. Sen sijaan Lapin Puukko Ky valmisti kolmea erilaista Wirkkalan puukkomallia vuosien 1977-1978 aikana. Ensimmäinen puukko oli ponsikahvainen ja sitä valmistettiin kahtena eri versiona: sormisuojalla ja ilman...
Kaupunginkirjaston raanuaineisto on rajallista, mutta yhteydenotto Suomen käsityön museoon tuotti valistuneen arvauksen. Museon amanuenssi kirjoitti näin:
"Meillä ei ole esimerkiksi Montell-Saanion raanukuvastoa, joten perustan arvioni niihin raanuihin, joita Arktinen horisontti -kirjassa on nähtävissä. Montell-Saaniolla on kyllä näköjään hyvinkin voimakkaan värisiä raanuja, ja yläreunan palmikot ovat myös hänen tekstiileilleen ominaisia, mutta tässä kysytyssä raanussa näyttää olevan värillinen loimilanka, kun taas kaikissa edellä mainitussa kirjassa esiintyvissä raanuissa loimi on kaikissa valkoinen. Pikkuseikka toki, mutta voisin kuvitella, että tuollaisella yhdenmukaisuudella on tekijälle ollut jokin arvo tai merkitys. Koska...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Nisula” perustuu luultavasti talonnimeen. Osa talonnimistä juontanee juurensa murresanasta ”nisu” (’vehnä’). Osa nimistä taas saattaa olla peräisin nimen ”Dionysius” kansankielisestä muodosta ”Nisu”, ”Nisius” ja ”Niso”.
Vuodelta 1539 löytyy kirjallinen maininta Hauhon Nisulan talosta, jonka isäntänä oli Nisius Olavinpoika. Varhaisin maininta varsinaisesta sukunimestä on vuodelta 1680: Anders Nisula Ikaalisista. Sukunimen muita muotoja ovat olleet ”Nisius”, ”Nisu”, ”Nisuls” (ruotsalaistettu muoto), ”Oja-Nisula”, ”Nisunen” ja ”Nisonen”. Nimi esiintyy myös yhdyssanasukunimissä kuten ”Nisumäki” ja ”Nisukoski”.
Mary Shelleyn klassikkoromaanille alkusysäyksen antoi kesällä 1816 Genevejärven rannalle kesänviettoon kokoontuneen brittiseurueen saksasta ranskaksi käännettyjen kummitusjuttujen parissa viettämä aika, joka innoitti lordi Byronia ehdottamaan, että heistä kukin kirjoittaisi oman kauhutarinansa. Runoilijan itsensä lisäksi paikalla ehdotusta kuulemassa olivat Shelleyn pariskunta, Maryn sisarpuoli Jane Clairmont sekä Byronin sihteeri ja henkilääkäri John Polidori.
Mary Shelley on itse kuvannut tapahtumia Frankensteinin vuoden 1831 laitokseen kirjoittamassaan esipuheessa. "Aivan ilmeisesti Mary tässä esipuheessa muuntelee jälkikäteen todellisuutta ja esittää itsensä haluamassaan valossa", huomauttaa Merete Mazzarella Shelley-...
Vesi leijuu pilvessä erittäin pieninä pisaroina tai jääkiteinä. Pilven sisällä olevat pienet pisarat ja jääkiteet ovat matkalla alaspäin, mutta hyvin hitaasti, koska ilman vastus on suuri ja ne ovat hyvin pieniä. Samaan aikaan pilven kohdalla oleva ilma nousee ylöspäin, mikä on syy pilven syntyyn. Ilman sisällä pisarat siis putoavat alaspäin, mutta samaan aikaan koko ilmamassa liikkuu ylöspäin nopeammin kuin pisarat ehtivät pudota. Pilvessä vesipisarat ja jääkiteet törmäilevät toisiinsa ja kasvavat vähitellen suuremmiksi.Kun ne ovat kasvaneet riittävästi, painovoima voittaa ilmanvastuksen vaikutuksen
Pilvet ovat norsuja https://yle.fi/uutiset/3-5766136
https://www.ts.fi/teemat/1074203472/Taivaalla+voi...
Kyseessä lienee kansansatu, josta on useita versioita. Se tunnetaan mm. nimellä "Mökintyttö ja kuningas" sekä "Viisas torpantyttö". Samaa satua on aiemminkin etsiskelty palvelussa, tässä vastaus vuodelta 2021: https://www.kirjastot.fi/kysy/luen-aale-tynnin-runoa-kalastajan?languag…
Tieteelliselle tiedolle ei ole ominaista uskominen, vaan mm. se, että tutkimuksessa saatu tieto on aina alustavaa, ja sitä voidaan aikojen kuluessa joutua korjaamaan ja muuttamaan. Alla linkkejä tieteellisen tiedon määrittelyyn ja kriteereihin peda.fi-sivustolta, Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston sivuilta:
https://peda.net/tohmajarvi/tohmajarvenlukio/oppiaineet/filosofia/filosofia-1/filosofia1/3tjt/3t/ttk
https://www3.uef.fi/fi/web/aducate/tiedon-maarittelya
https://koppa.jyu.fi/avoimet/kirjasto/kirjastotuutori/aihehaku-tutkimusprosessissa/tiedonlahteet-eri-tarpeisiin
Helsingin Sanomien tuorein numero on luettavissa paperisena kaikissa Helsingin kirjastoissa.
Helsingin Sanomat Helsingin kirjastoissa.
Lehden voi lukea myös digitaalisena lehtitabletilta sekä kirjastojen asiakaskoneilta ePress-palvelussa https://www.epress.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin…
