Joitakin seikkoja tulee huomioida jos lukulaitteella on tarkoitus lukea kirjaston tarjoamia e-kirjoja.
Kirjaston e-kirjat ovat pääsääntöisesti EPUB- tai PDF-muodossa, joten lukulaitteen tulee tukea näitä tiedostomuotoja.
Verkkoyhteys helpottaa kirjaston e-kirjojen käyttöä. Jos lukulaitteessa on verkkoyhteys ja mahdollisuus verkosta lataamiseen, e-kirjan voi kopioida suoraan e-kirjapalvelusta. Muuten e-kirja kopioidaan lukulaitteelle tietokoneen kautta.
Ennen lukulaitteen hankkimista tulee myös varmistaa, että se on yhteensopiva Adobe Digital Editionsin kanssa. Tämän voi tarkistaa Adoben sivuilta: https://blogs.adobe.com/aemmobile/supported-devices. Adobea tarvitaan tekijänoikeussuojauksen avaamiseen.
Kindle-lukulaitteet...
Kuvailusta päätelleen kyseessä voisi olla lyömäsoitin, josta suomeksi käytetään nimeä piiska. Siinä on kaksi toisiinsa saranalla kiinnitettyä litteää puukappaletta. Kun niitä lyö lujaa yhteen, kuuluu paukahtava ääni, joka muistuttaa ruoskanlähjähdystä.
Saksaksi soittimen nimi on die Peitsche. Englanniksi siitä käytetään nimeä whip tai slapstick.
Lähde: Otavan iso musiikkitietosanakirja, osa 4.
Kuva ja tietoa englanniksi soitinmuseon sivustolta
Juttu "Miltä näyttää naapurissa?" löytyy 6.1. ilmestyneestä lehdestä sivuilta C2-6: "Helsingin Maunulassa taloyhtiön asukkaat järjestivät toisilleen matalan kynnyksen 'asuntomessut', joilla he pääsivät tutustumaan erilaisiin sisustusratkaisuihin ja ihmisiin."
Valitettavasti tätä Markku Köntän säveltämää ja sanoittamaa laulua Joululaulu ystävälle ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu nuottina. Saija Tuupasen levyn vuonna 2014 julkaissut Magnum Music toimii Vantaalla ja sen kautta ehkä saisi yhteyden Markku Könttään. Yrittää kannattaa varmaan myös Markku Köntän orkesterin Blue Notes keikkoja myyvän Blue Starsin kautta.
Heikki Poroila
Hallitsijan lisänimistä ei löytynyt mitään kattavaa luetteloa. Lisänimi Suuri, "The Great", on kuitenkin ollut yleinen, tunnetuimpia juuri nuo mainitsemasi Aleksanteri Suuri, Pietari Suuri, Katariina Suuri ja Kaarle Suuri. Muitakin suuria maailmanhistoria siis tuntee, naisia en kyllä onnistunut löytämään kuin tuon Katariinan.
Tässä esimerkkejä, lista ei ole kattava:
Babylonian kuninkaat:
Sargon I Suuri, hallitsi 2340-2284 eKr.
Kastilia:
Ferdinand I "Le Magno", hallitsi 1029-1065
Makedonia:
Aleksanteri Suuri, Alexander II "The Great", hallitsi 336-323 eKr.
Navarro:
Sancho III Suuri, hallitsi 1004-1035
Osmanien valtakunta ja Turkki:
Soliman II Suuri, hallitsi 1520-1566
Persia:
Kyyros I Suuri, Cyrus "The Great", hallitsi 559-530 eKr....
"Iäkäs" ei ole absoluuttinen ilmaisu, vaan sitä käytetään lähinnä ilmaisemaan sitä, ettei puheena oleva henkilö tai esine ole nuori, vasta tehty. Mitään täsmällistä ikää se ei ilmaise, joskaan sitä tuskin käytetään suomen kielessä tarkoittamaan keski-ikäistä tai sitä nuorempaa henkilöä. Suomessa on myös sanonta "onhan sillä jo ikää" eri muunnelmineen, jota käytetään suunnilleen samalla tavalla kuin sanaa "iäkäs". Esineitten kohdalla "iäkäs" tarkoittaa yleensä sitä, että esineen pitkä ikä näkyy myös ulkonäössä. Näin voidaan toki sanoa ihmisestäkin, vaikkei sitä ehkä pidetä täysin korrektina varsinkaan jos henkilö on itse läsnä.
Samaan sanaryhmään kuuluu "ikäisekseen", jota käytetään yleisesti myös tilanteissa, joissa ihminen toimii toisin...
Teoksesta Muistoja Joutsenosta: Joutseno 375 juhlateos: Luettelo Joutsenon muistomerkeistä,
löytyy maininta ko. muistomerkistä:
Jäähyväiset
Vakaumuksensa puolesta 1918 kaatuneille
Kuvanveistäjä Eino Räsänen
Joutsenon sankaripatsastoimikunta (srk, kunta ja järjestöt)
Paljastettu 7.5.1950
Vaikeaa löytää muuta tietoa, kun paikallislehtikin alkoi ilmestyä vasta 1966.
Ehkä Etelä-Saimaassa tai vastaavassa tuon ajan Etelä-Karjalan lehdessä olisi voinut olla juttu aiheesta.
Esimerkiksi ingången till biblioteket är tillgänglig, https://www.turku.fi/sv/nyhet/2023-03-30_krakkarrets-bibliotek-oppnas-e…
tai tillgänglig ingång, https://vaasankirjasto.finna.fi/Content/tilat-ja-laitteet?lng=sv
Helmet.fi-sivustosta esteettömyystiedot löytyvät yksittäisen kirjaston tiedoista ruotsin kielellä kohdasta tillgänglighet, https://www.helmet.fi/sv-FI/Bibliotek_och_tjanster/Tolo_bibliotek/Tillg…
Leo Vuosalon ja Steven Stonen englanninnos After You Aila Meriluodon runosta Jälkeenpäin on luettavissa teoksesta The stone god and other poems (1953).
https://finna.fi/Record/piki.23786?sid=3724763195
Pääkirjaston tummatukkainen scifi- ja fantasiapesialisti vastaa, että kyseessä on erittäin suurella todennäköisyydellä Jim Butcherin kirjoittama The Dresden Files. Teokset kertovat paranormaaleja tapauksia Chicagossa tutkivan Harry Dresdenin seikkailuista. Muihinkaan teoksiin antamasi tuntomerkit eivät sovi. Sarjan teoksia löytyy tällä hetkellä Turun pääkirjaston spefihyllystä kiitettävästi, mutta ajantasainen tilanne kannattaa toki tarkastaa Vaski-tietokannasta.
Vanhoissa teksteissä esiintyvä lyhenne s.t.s. merktsee suunnillen samaa kuin "toisin sanoen" tai "se on" tai "se tarkoittaa sitä, että...". Sananmukaisesti se on lyhenne ilmaisusta "se tahtoo sanoa".
S.t.s. ja muita vanhoja lyhenteitä on selitetty vuonna 1850 julkaistussa aapisessa "Lukemisen alku-oppi tahi Aapis-Kirja". Se on saatavissa digitoituna Kansalliskirjaston Doria-arkistosta. Selityksiä on PDF-dokumentin sivulla 9, kappaleessa Sanain lyhennykset (§ 26). Aapisen vanhassa kirjaintyylissä pikku-s näyttää hieman f-kirjaimelta.
Linkki pdf-dokumenttiin Doria-arkistossa
Tässä lainaus kysy-palvelumme arkistosta löytyvästä aikaisemmasta vastauksesta:
"Kirjastokorvaus on puhekielen ilmaisu apurahoille, joita maksetaan erillisen lain nojalla kirjailijoille, kääntäjille ja nykyään myös säveltäjille ja sovittajille korvauksena siitä, että heidän teoksiaan on yleisissä kirjastoissa lainattavana. Kirjastokorvaukset eivät ole varsinaisia tekijänoikeusmaksuja, sillä niitä ei makseta automaattisesti eikä täsmälleen käytön mukaan, vaan anomuksesta yleisen harkinnan perusteella."
Tarkempaa tietoa kirjastoapurahoista löytyy osoitteesta http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/default.asp?WCI=wciFrames&strlang…
Otsikon "Apurahat ja lomakkeet" alta löytyy edelleen linkki nimeltä "Kirjailijoiden ja kääntäjien...
Kirjaston omenakirjoista ei löytynyt mitään tietoa, että Valkea kuulas / Valkeakuulas / Transparente Blanche -lajikkeesta normaalisti puuttuisi siemeniä. Myöskään verkkohaku ei tuottanut tietoa lajikkeen siementen puuttumisesta.Ilmiötä, jossa hedelmästä puuttuu siemenet, kutsutaan partenokarpiaksi, ks. https://en.wikipedia.org/wiki/Parthenocarpy. Verkosta löytyy ihmisten havaintoja siemenettömistä omenoista ja arvailuja siitä, että ilmiön taustalla ehkä on geeniteknologia tai luonnonvalinta, mutta täysin luotettavan oloista tietoa ilmiöstä ei löytynyt. Ilmiö lienee harvinainen, mutta ei aivan tavaton - muistan itsekin syöneeni kotimaisia omenoita, joissa oli joko aivan alikehittyneet siemenet tai ei siemeniä ollenkaan.
Kun kirjoittaa korttia, voi toivotuksen jälkeen päättää tekstin kirjetyypillisesti allekirjoitettuna. Toisin sanottuna siis voit kirjoittaa esimerkiksi With love, [nimi] With best regards, [nimi] Warm regards,[nimi] Sincerely, [nimi] Tältä sivulta voit nähdä muita vaihtoehtoja: How to end a letter with love, With love meaning (handwrytten.com) Kokonainen esimerkki olisi tällainen:Happy Mother's Day, Janine! With love,Margaret
Arvo Turtiaiselta ei löydy runoa, joka varsinaisesti alkaisi noin, mutta kokoelmaan Minä paljasjalkainen (1962) sisältyy sikermä, joka on otsikoitu He rakensivat Helsinkiä.
Runo on luettavissa kokonaisuudessaan myös esimerkikisi teoksesta Turtiainen, Arvo: Runoja 1934 - 1968 (Tammi, useita painoksia).
Saat runon sähköpostiisi.
Satu on H. C. Andersenin Se on totinen tosi. Tämä satu, jossa juoru siirtyy eteenpäin ja muuttuu yhä hurjemmaksi, löytyy monista Andersenin satukirjoista. Alla linkit pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen ja vielä laajemmin Lastenkirjainstituutin kokoamiin tietoihin satukirjoista, joista se löytyy
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sse%20on%20totinen%20tosi%2…
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
Tullin mukaan vuonna 2017 Suomesta vietiin ulkomaille 588 tuhatta tonnia romua ja jätettä.
https://tulli.fi/documents/2912305/3436465/Romun+ja+j%C3%A4tteen+tuonti+ja+vienti/8f34bde7-f4cf-4689-ab02-5c0cb9fad7ba/Romun+ja+j%C3%A4tteen+tuonti+ja+vienti.pdf?version=1.0
Andrei Platonovin (1899-1951) romaanissa Tsevengur seikkailee Proletaarin Voima -niminen hevonen. Voisikohan etsimäsi teos olla siis tämä:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4090
Jatkosodan aikainen sotasairaala 52 sijaitsi Vilppulassa.
Jatkosodan historia -kirjan kuudennesta osasta löytyy kartta, jossa esitetään sotasairaaloiden sijoitus sodan alussa. Vastaava kartta kesäkuun 1944 tilanteesta on esimerkiksi Anne-Marie Franckin kirjassa Pikku sisar.
Lähteet:
Jatkosodan historia. 6
Mauno Turunen (toim.), Lääkkeen tie sodissamme vuosina 1939-1945 : sotiemme lääkehuolto ja kenttäapteekkareiden muistelmia
Anne-Marie Franck, Pikku sisar : Suomen punaisen ristin apusisaret jatkosodassa
