Koottua tietoa ei taida olla yhdestä paikasta saatavissa, joten suosittelen yhteydenottoja eri kirjastoihin. Kirjastojen peliasioista tietävät voinevat ottaa ns. kopin kysymyksestä, ja tätä palvelua seuraavat vinkata heille.
Jos puhutaan konsolipeleistä, niin Oulun kaupunginkirjastossa niiden lainaus alkoi 2011. Samana vuonna aika moni muukin kirjasto ilmoitti tästä uudesta palvelusta, joten siinä ehkä on tuo laajamittaisen omaksumisen ajankohta. Pääkaupunkiseudun kirjastot olivat aloittaneet toiminnan jo pari-kolme vuotta aikaisemmin.
PC:llä pelattavia lasten videopelejä lienee kirjastoissa ollut jo kymmenen vuotta aikaisemmin, mutta niiden nimekemäärät sisältyvät sekalaiseen aineistolajiin CD-ROM.
Ilmoitus Sturenkadun Volvon autoliikkeen sulkemisesta julkaistiin Helsingin Sanomissa 16.11.1989: "Sturenkadun Volvo sulkee ovensa". Ilmoituksessa luvattiin uudesta 1989-mallin Volvosta raju alennus. "Tule ja tingi!" julisti mainos.
Vantaalla Volvoja myytiin ainakin Kaivokselassa jo vuodesta 1984 alkaen.
Helsingin Sanomat aikakone.
Tutustuin Viisikkoihin hieman uudelleen ja mielestäni niissä täyttyy kaikkitietävän kertojan tunnusmerkit. Kaikkitietävä kertoja on nimensä mukaisesti kaikkitietävä eli tietää kaikkien hahmojen ajatukset. Lyhyellä otannalla Viisikoissa näyttäisi olevan juuri näin, kertoja tietää mitä kenenkin mielessä liikkuu. Viisikot on kirjoitettu hän-muotoon eli vielä tarkemmin kyseessä on kaikkitietävä kolmannen persoonan (hän) kertoja. Vanhoissa klassikoissa onkin monesti käytetty juuri kaikkitietävää kolmannen persoonan kertojaa. Jos Viisikot olisivat pelkkiä hän-kertojallisia kirjoja, niin silloin näkökulma olisi rajatumpi eli tiedettäisiin esimerkiksi vain yhden hahmon ajatukset ja näkökulma olisi hänen.
Hei,
Kiivaasta etsinnästämme huolimatta emme onnistuneet löytämään tietoja Henrikki Uitonniemestä. Kenties kyseessä on niinsanotusti tavallinen rivitoimittaja? Asiasta voisi tiedustella vielä Apu-lehdestä tai Suomen Kuvalehdestä suoraan, ehkäpä heillä on arkistoissaan tietoa asiasta.
Ystävällisin terveisin,
Porin kaupunginkirjaston tietopalvelu
Henna Helmi Heinosen Ice Love -sarja voisi ainakin sopia. Sarja kertoo samannimisestä muodostelmaluistelujoukkueesta, jonka jäsenistä aina joku on kirjan päähenkilönä. Hahmoilla on erilaisia elämäntilanteita ja kirjailija käsittelee niitä todella hienosti. Uusin kirja on vuonna 2023 ilmestynyt Tsemppiä, kapteeni Ilona! Mielestäni sarja sopii hyvin myös sellaiselle, joka ei lajia harrasta. Rachel Renée Russellin Nolo elämäni -sarja on myös ollut suosittu viime vuosina, siinä riittää tilannekomiikkaa ja dramaattisia käänteitä. Näiden kahden sarjan kirjakauppasaatavuuden pitäisi ainakin olla hyvä, kun ovat niin uusia kumpikin. Sari Luhtasen uutuus Tuhkimo tennareissa vaikuttaa myös hauskalta. Monista klassikkokirjoista on myös tullut uusia...
Helppoa tapaa asian selvittämiseen tänä päivänä ei taida olla. Ottohevosista on pidetty kirjaa, mutta on eri asia mitä asiakirjakokonaisuuksia on säilynyt. Kysyimme neuvoa sotahevosia tutkineelta puolustusvoimien asiantuntijalta. Hänen mukaansa hyvä aloituspaikka olisivat hevosottolautakunnan paperit. Jokaisessa kunnassa järjestettiin yksi tai useampia hevosottoja. Niihin osallistui eläinlääkäri, sotilashenkilöstöä ja kunnan edustajia. Jos on tiedossa missä kunnassa ja suurin piirtein milloin hevonen on otettu palvelukseen, hevosottolautakunnasta voisi löytyä mainintoja joko Kansallisarkistosta tai kunnan arkistosta. Hevosottolautakunnan asiakirjoista voisi selvitä minne ja mille joukolle hevonen on määrätty. Kyseisen joukon asiakirjoista...
Kirjailija kiittää palautteesta! Aijalin saaren tarut on saamassa jatkoa, sillä kolmas osa Sudenhampaat ilmestyy aivan näinä päivinä. Tässä kirjassa päähenkilö Pöllö matkaa vuoristoon ja joutuu jälleen jännittävään seikkailuun.
Kappaleen "Tahdon sinut" on säveltänyt Esko Toivonen ja sanoittanut Raul Reiman. Se alkaa: "Sinusta vain mä herkän unen yöllä näin". Kappaleen pianosovitus sisältyy nuottiin "Suuri pop-toivelaulukirja", osaan 5 (F-kustannus, 2015, s. 100-101). Nuotissa on myös sointumerkit ja laulun sanat.
Tekijänoikeuslain mukaan julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityiseen käyttöön ja kappaleen valmistamisen saa myös antaa ulkopuolisen suoritettavaksi, mutta ei kuitenkaan esim. sävellysteoksen kappaleen valmistamista. Oikeus kappaleen valmistamiseen yksityiseen käyttöön on vain fyysisillä henkilöillä, ei yhteisöillä. Näin ollen kirjasto tai kirjaston henkilökunnan jäsen ei voi kopioida puolestasi pyytämääsi nuottia...
Kyseinen suomennos on Hellaakosken. Sen varhaisin esiintymä on jo vuodelta 1925, jolloin se julkaistiin Maailma-lehdessä, Hellaakosken suomentamaksi kirjattuna.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/717725?page=20Runosta on olemassa myös Aale Tynnin myöhempi käännös antologiassa Tuhat laulujen vuotta.
Lapsenne/läheisenne/tuttavanne voi hyvin itsekin käydä hakemassa ja varaamassa kirjoja, jos luovutatte tunnuslukunne ja kirjastokorttinne heille. Tunnusluku tosiaan on tärkeä. Jos ette muista tunnuslukua, kirjastoon voi soittaa ja voimme vaihtaa sen teille sitä kautta. Kirjat kiertää monien ihmisten kädessä, joten on ihan hyvä varmasti puhdistaa pinnat, jos haluaa olla erityisen huolellinen hygienian suhteen.
Kysyin asiaa Stadin slangi ry:sta ja sain vastauksen:
"Rakastaako Jeesus meitä? Rakastaapi tietenkin.
Olemmeko enkeleitä? Olemmepa tietenkin."
Tämmöistä hokemaa ovat käyttäneet ainakin Hampparilaaksossa majailleet
pultsarit. Pulloa piti ravistaa tämän hokeman tahdissa puolelta
toiselle.
Juttu löytyy Stadin mestat 1:stä, kohdasta Hampparilaakso.
Kysymyksestä ei käy ilmi, etsitäänkö kaunokirjallisia vai tietoteoksia. Mietimme kollegan kanssa molempia. Avoimen rasistista romaania on ehkä vaikea löytää, mutta rasismin kuvauksia kaunokirjallisuudesta löytyy paljon ja sen myötä niissä esiintyy myös rasistisia romaanihenkilöitä. Kaunokirjallisuus on kirjastojen aineistoluetteloissa nykyään hyvin asiasanoitettu, joten rasismin eri ilmenemismuotoja käsittelevää kaunokirjallisuutta voi helposti etsiä. Hakusanoina voi käyttää rasismi, rotusyrjintä, orjuus, muukalaisviha, antisemitismi jne.
Yksi tuoreimpia esillä olleita romaaneja on Angie Thomaksen Viha, jota kylvät. Se on luokiteltu nuortenkirjaksi, mutta kirja-arviot suosittelevat sitä yhtä hyvin aikuisille. Tässä yksi arvio kirjasta...
Tein antamillanne tiedoilla haun Suomen kielen nauhoitearkiston kokoelmatietokantaan, mutta Wiian nimellä ei tullut osumia. Myöskään Kansallisarkiston Vakka-tietokannasta hakeminen oli tuloksetonta. Muita mahdollisia sijaintipaikkoja nauhoitteelle ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perinteen ja nykykulttuurin kokoelma sekä yksittäisten tutkijoiden omat arkistot. Esimerkiksi Erkki Ala-Könnin mittava äänitekokoelma löytyy Tampereen yliopiston kansanperinteen arkistosta. Voitte olla yhteydessä näihin tahoihin nauhoitetta jäljittäessänne.
Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä määrää, että muista painotuotteista kuin pienpainatteista ja sanomalehdistä täytyy luovuttaa kuusi kappaletta. Velvollisuuteen on kuitenkin mahdollista hakea 24 §:n mukaan helpotusta tai jopa vapautusta. Se tehdään osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/sites/default/files/atoms/files/helpotusanomuslomake_fi.pdf löytyvällä lomakkeella.
Yleisesti vapaakappaleiden luovutusvelvollisuudesta löytyy tietoa vapaakappaletoimiston sivuilta osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto. Edellä mainittu laki löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071433. Periaatteessa luovutusvastuussa on valmistaja eli paino, mutta...
Suoranaista tietokantaa ei Suomessa olleista venäläisistä sotavangeista ole. Sotavangeista laadittiin sotavankikortit, jotka ovat säilyneet Suomen Punaisen Ristin sotavankitoimiston arkiston yhteydessä. Kortisto on käytettävissä Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Suomen_Punainen_Risti,_Sotavankito…
Uudempaa tutkimusta aiheesta:
Danielsbacka, M. (2013). Vankien vartijat: Ihmislajin psykologia, neuvostosotavangit ja Suomi 1941-1944. Helsinki: [Helsingin yliopisto]. Verkossa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9353-1
Suolahti, I. (2016). Yhteinen vihollinen, yhteinen etu: Sotavankien luovutukset ja vaihdot Suomen ja Saksan välillä jatkosodan aikana. Helsinki: Helsingin yliopisto. Verkossa...
Barbapapasta on tehty tehty kolme eri piirrossarjaa (IMDb:n, International Movie Database) mukaan:
Barbapapa 1973-1977: 100 jaksoa
Barbapapa maailman ympäri 1999-: 50 jaksoa
Barbapapa en famille 2019: 52 jaksoa
Lenita ja lauluyhtye Tytöt: Lenita Airisto, Cristina Walli, Sirpa Styrman, Marketta Korhonen, Sirkka-Liisa Heino ja Marjatta Svennevig. (Lähde:https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/04/laulavia-mannekiineja-ja-ihoa-hivelevaa-mokkanahkaa )Kirjassa Airisto, Lenita: Elämäni ja isänmaani (2017) sivulla127 kerrotaan lauluyhtye Tyttöjen kokoonpanoksi Lenita Airisto, Cristina Walli, Sirpa Rydman, Marketta Kivikoski, Sirkka-Liisa Heino ja Marjatta Svennevig.Kasvoja ja nimiä emme pysty yhdistämään.
Reine Rimon: Variationes horatianae iazzicae / es. Reine Rimon Eiusque Papae Fervidissimi. Julkaisija YLE 1993. Saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta CD:nä ja kasettina.
Ammondt, Doctor: The legend lives forever in latin. Julkaisija K-tel International Finland (1995?).
Ammondt, Doctor: Tango triste finnicum. Julkaisija Musiikkilaiho Oy 1993.
Ammondtin levyt saatavissa CD:nä.
Levyt löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-haulla, kun vain muistat kirjoittaa esittäjät kohtaan "Tekijä tai esittäjä". Lisäksi on hyvä muistaa,
että Jukka Ammondtin taiteilijanimi, silloin kun hän esiintyy laulajana, on Doctor Ammondt. Tällä tekijällä löydät molemmat levyt, Jukka Ammondtilla vain toisen. Habeas horas bonas cum musica linguaque latina!
Kirjailija Aino Kallas kävi Helsingin suomalaista tyttökoulua. Aino Kallaksesta löydät lisää tietoa esim. Kai Laitisen kirjoista Aino Kallaksen maailmaa ja Suomen kirjallisuuden historia. Myös esim. tältä Lappeenrannan kaupunginkirjaston Internet-sivulla on tietoa hänestä:
http://www.lappeenranta.fi/?deptid=12969
