Sitaatti on alun perin Nietzschen kirjasta Götzen-Dämmerung, jonka Markku Saarinen on suomentanut nimellä Epäjumalten hämärä. Teoksen aloittaa 44 aforismin sarja otsikolla Aforismeja ja nuolia. Kysymyksessä mainittu sitaatti on peräisin sen kohdasta 12: "Jos meillä on elämän miksi, on meistä siedettävä miltei mikä tahansa miten."
Näöntarkastuksen voi suorittaa esimerkiksi optikko tai silmälääkäri. Optikoille löytyy usein ilmaisia näöntarkastusaikoja silmälaseja myyvistä liikkeistä.
Kaukonäköä testataan pyytämällä testattavaa katsomaan tietyltä etäisyydeltä eri kokoisia kirjainjonoja tai kirjainta E eri asennoissa. Näön tarkkuus selviää siitä miten pientä tekstiä testattava pystyy erottamaan. Hakusanoilla "näöntarkastus netissä" löytyy myös nettisivustoja, joilla voi tehdä itse ennakoivaa tarkastusta.
Raamatun henkilöitä on käsitelty mm. seuraavissa lasten kirjoissa:
Tapahtui Jeesuksen aikaan / Dowley, Tim.
Seimen salaisuus / Juvonen, Riikka.
Pikku Aasi ja Betlehemin kuningas / Bernadette.
Kuka siellä? : vedä liuskaa ja katso / Gevry, Claudine.
Nooan iso laiva : avaa luukut ja kurkista! / Zobel-Nolan, Allia.
Ehditkö vastata? / Fitzgerald, Annie.
Missä Jeesus on? : onko hän lähelläni / Parry, Alan.
Kurkistusraamattu 1: Taistelu jättiläistä vastaan / Harrast, Tracy.
Kurkistusraamattu 2: Joona ja meripeto / Harrast Tracy.
Nippe : elämysterapeuttinen, kuvitettu tarina lapsille, nuorille ja aikuisillekin.
Kapernaumin kaverit / Kangasmaa, Tiina.
Liisa Raamatun maassa / Davidson, Alice Joyce.
Lisäksi Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on...
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta löytyi seuraavat teokset. (Lindassa on usein kattavampi asiasanoitus kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-haussa.)
Sukupuoliero agraarikulttuurissa : "se nyt vaan on semmonen" / Jan Löfström, asiasanoituksena mm. naiset, naiseus, kansanperinne
Kirja Helmet-haussa http://www.helmet.fi/record=b1380489~S9*fin
Amor, genus & familia : kirjoituksia kansanperinteestä / toimittaneet Jyrki Pöysä, Anna-Leena Siikala, asiasanoituksena mm. naiset, naiseus, kansanperinne, sananparret
Kirja Helmet-haussa http://www.helmet.fi/record=b1003297~S9*fin
Betoni kukkii : kirjoituksia nykyperinteestä / toimittanut Jyrki Pöysä. asiasanoituksena mm. siirtymäriitit -- naiset -- synnytys,...
Sinun kannattaa mennä kirjastoon, johon palautit kirjan.
Kirjaston tiskillä henkilökunta voi tarkistaa kortiltasi, että kirja on palautunut ja sitten lähettää Lowellille viestin, että teos on palautunut.
Jatkossa kannattaa palauttaa kirjat toisen muistutuksen jälkeen kirjaston tiskille tai ottaa palautuksesta kuitti.
Tähän ei valitettavasti löytynyt vastausta. Tilastokeskuksen Otos-palvelusta löytyvistä Suomen tilastollisista vuosikirjoista ei tietoa yksinhuoltajien määristä nähdäkseni löydy, eikä myöskään tietoa palveluksesta rintamalla. Tällaisia tapauksia kuitenkin varmuudella oli, ja niitä voi suodattaa esiin esimerkiksi Sotasampo-palvelun menehtyneiden tietokannasta. Sotasampo-palvelun mukaan siviilisäädyltään eronneista kaatuneista 61:lla oli yksi tai useampi lapsi. Kaatuneita leskiä, joilla oli yksi tai useampi lapsi, oli 209 kappaletta. Esimerkiksi 3.1. kaatuneella leskimies Toivo Hyvösellä oli kuusi lasta. Hautausilmoitus Laatokka-lehdessä 16.2.1940 vahvistaa tiedon. Sotasampo-palvelun tietoja digitoituihin sanomalehtiin...
Kiitos, ihan kivasti! Perjantai-iltapäivä ja tiedossa on vähän jännempi viikonloppu, kun saa viettää halloweenia, kekriä ja pyhäinpäivää. Iloista viikonloppua!
Erillistä historiikkia sen enempää Riekon korttelista kuin Merimiehenkatu 29:ssä sijaitsevasta rakennuksestakaan en onnistunut löytämään.
Kaija Ollilan ja Kirsti Topparin teoksessa "Puhvelista Punatulkkuun : Helsingin vanhoja kortteleita" (Helsinki : Helsingin sanomat, 1977) on korttelista kahden sivun mittainen artikkeli.
Merimiehenkatu 29:n rakennuksesta kirjassa on seuraavat tiedot:
"Omistaja Teollisuuskiinteistö Oy. Piirtänyt Jarl Eklund, valmistunut 1924. Teollisuustalo, mm. Minitekstiili Hyppölä Oy, myymälä Marakatti, Käyttövilla, Lehtihanke Oy, Estin Oy, Yleisradion osastoja, pesula Nopeapesu."
"Riekon korttelin Merimiehenkadun puoleiset talot on rakennettu miltei kaikki samaan aikaan 1930-luvun loppuvuosina....
Monien dekkarifanien hyödyntämä sivusto Tornion kaupungin verkossa on ensitietojen mukaan poistettu 30.6.2023 tietoturvariskin takia ja ylläpito on samalla lopetettu. Se, millaisista tietoturvariskeistä on kysymys, ei ole tiedossa. Sivuston aineisto on kuuleman mukaan tallella, mutta sen jatkokäytöstä ei ole vielä päätetty.
Heinäseipäistä harvemmin on varmaankaan aitaa rakennettu, sillä ne on tarvittu pellolle, mutta kysyjä tarkoittanee ns. riukuaitaa. Puuproffan mukaan aitatyyppi tunnetaan Suomessa myös esimerkiksi nimillä: vinoaita, viisto-, piste- tai pistoaita, aidasaita, juoksuaita, panenta-aita, pinta-aita, suolso- tai suoltoaita ja särentäaita. Nykyisin käytetään myös nimeä "perinneaita".Aita rakennetaan asettamalla kaksi seivästä vierekkäin. Näiden väliin kiinnitetään aidakset eli riu'ut vinoon. Riu'ut kiinnitetään seipäisiin vitsaksilla. Aitaa voidaan tukea vinopuilla. Aidan nerokkuus piilee siinä, että vanhetessaan se vain tiivistyy, ja sitä voidaan korjata lisäämällä seipäitä ja aidaksia vanhaan aitaan. Aidasta on ollut olemassa...
Siikajokilaakso-lehdessä 17.9.2007 (s. 4) on julkaistu Sari Junnonahon artikkeli "Rantsilan kirkon edustalla on piiskapuu". Sen mukaan piiskauspuu on Rantsilan kirkon lähettyvillä sijainnut kuiva mänty, joka on sittemmin kaadettu.
Samassa jutussa kerrotaan myös, että Sipolassa Punkerin kankaan saarnahuoneen lähettyvillä on ollut piiskapuu, johon vääryyden tekijät on sidottu heitä on rangaistu rikoksensa mukaan määrätyllä määrällä raipaniskuja.
Sanaa hemura ei löydy laajoistakaan murresanakirjoista. Anneli Hänninen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta kuitenkin kiinnitti huomiota seuraaviin samanalkuisiin murresanoihin:
hemu = ilo, riemu; olla hemussa = rakkauden huumassa; pariskunnan elämästä puhuttaessa hemuinen = rakkauden täyttämä. Näitä merkityksiä esiintyy Etelä-Pohjanmaalla.
Kuhmossa naisen puvun koristeesta on käytetty nimitystä hemukka, ja Ristijärvellä hemuta on merkinnyt koreana touhuamista.
Esimerkit löytyvät teoksesta Suomen murteiden sanakirja III (Helsinki 1992). Niissä kaikissa sanan merkitys liittyy johonkin myönteiseen, tavanomaisesta positiivisesti poikkeavaan ilmiöön. Saattaa siis olla, että mummusi on tuntenut jonkun näistä sanoista ja luovana...
Jarna -nimen taustasta löytyy melko vähän tietoa. Se on suhteellisen uusi nimi, joka on yleistynyt 1960-luvun jälkeen. Todennäköisesti kyseessä on naispuolinen vastine Jarnolle, joka on puolestaan muunnos nimestä Jeremias. Jeremias oli yksi Vanhan testamentin suuria profeettoja, ja se merkitsee ”Jumala korottaa, Jumala avaa sydämen”. Tietoa harvinaisista etunimistä löytyy muun muassa teoksista: Lempiäinen, Pentti: Nimipäivättömien nimipäiväkirja (WSOY, 1989) ja Nummelin, Juri: Eemu, Ukri, Amelie… (Nemo, 2005). Myös esimerkiksi Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY, 1999) valottaa monen harvinaisemman nimen taustaa.
Väestörekisterikeskuksen sivuilla osoitteessa http://www.vaestorekisterikeskus.fi voi tarkastella etu- ja sukunimien...
Etsin aiheesta kirjoja ja artikkeleita kirjastossa käytössä olevista viitetietokannoista. Aiheesta löytyy lähinnä vain muutama muistelmateos ja joitakin aihetta sivuavia tutkimuksia. Alla on esiteltynä myös teoksia, joista lisäksi voisi olla hyötyä tähän aiheeseen.
KUOPPALA, Pertti. Aren pieni pikkurilli. Seinäjoki, 2007.
- muistelmateos, joka käsittelee lapsen menetystä Kaakkois-Aasian tsunamissa
KARF, Gösta. Kun elämä pysähtyi : lapseni on poissa. Helsinki, 2005.
- muistelmateos, joka kertoo lapsen menetyksestä tulipalon uhrina
IHMISEN lähellä : hengellisyys hoitotyössä / Kirsti Aalto, Raili Gothoni (toim.). Helsinki, 2009.
- yhtenä aiheena on myös suuronnettomuudet
Nieminen, Kirsti, Mäyry, Heikki. Lasten liikenneonnettomuudet...
Voisikohan kyseessä olla Anneli Ilosen väitöskirja Rajan lapset : identiteettityö Kannaksen evakkojen sukupolvissa (Lapin yliopistokustannus, 2013)?Se on luettavissa myös verkossa: https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/61677.
Victor Hugon kirjoittama runo” Les Djinns” sisältyy teokseen Les Orientales, jota ei ole suomennettu Suomen Kansallisbibliografian eli Fennican mukaan https://finna.fi
Les Djinns-runon suomennusta ei löytynyt myöskään internetissä julkaistuista Kuusankosken
runotietokannasta http://www.kirjasto.sci.fi/runohaku/ eikä Baabelin runouskirjastosta http://tuli-savu.nihil.fi/baabel/baabel.php.
Internetistä löytyy Martti-Tapio Kuuskosken kirjoittama Yleisen kirjallisuustieteen lisesensiaatintutkielma ”Tanssi Möbiuksen Renkaalla : Alain Robbe-Grillet’n romaani Djinn ja kirjallisuuden välitila”. Tutkielmassa etsitään kadonnutta todellisuutta Robbe-Grillet romaanista ”Djinn”, mutta Kuuskosken tutkielmassa sivutaan myös Victor Hugon runoa "Les Djinns...
